Kristillisdemokraatit korostivat Oulussa perheen, yrittäjyyden ja hyvän hoidon merkitystä

30.08.2012

Samuli Rissanen

Tervetuloa! Ministeri Päivi Räsänen vastaanotti Oulussa KD-ehdokkaita ja -aktiiveja yhteiseen keskustelu- ja koulutustilaisuuteen viime viikolla.

Puheenjohtaja Päivi Räsänen puhui Oulussa sekä vanhuspalvelulain hoitajamitoituksen että kotihoidontuen puolesta.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä valmistautui syksyn poliittisin vääntöihin tutuilta kuulostavilla kärjillä, sillä puolue on pitänyt vuosia sinnikkäästi esillä kattavan vanhuspalvelulain ja toisaalta kotihoidontuen tarvetta.

Puheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan KD suhtautuu positiivisesti hallituksen yhteisen suuren hankkeen, vanhuspalvelulain, etenemiseen. Kristillisdemokraatit esittivät lakiin henkilöstömitoitusta jo ennen eduskuntavaaleja ja tavoitteena on, että se toteutuisi nyt laissa, vähintään asetuksen tasolla. Räsänen täsmensi Oulussa, että Kristillisdemokraatit pitävät 0,7:n rajaa sopivana henkilöstömitoituksen miniminä vanhusten laitoshoidossa.

Räsäsen mukaan seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohti edustaa vanhusten laitoshoidossa nykystandardien mukaan hyvää hoidon tasoa. Tyydyttävän hoidon taso olisi 0,5 ja tämänkin alle jäädään useissa vanhainkodeissa. Keskiarvo on 0,62 hoitajaa vanhusta kohti.
– On selvää, että tavoittelemme hyvää hoidon tasoa, Räsänen  linjasi.

”Mitoitus lasketaan nykyisten normien mukaan”

Räsäsen mukaan mitoitus ei saa kuitenkaan koskea ainoastaan laitoshoitoa, vaan riittävä mitoitus pitäisi säätää myös kotiin annettaville palveluille.

Räsäsen mukaan hoitajamitoitukseen ei ole tarkoitus kehittää mitään uudistettua laskentatapaa, jolla henkilöstömääriä saadaan venytettyä vähimmäistasolle. Hoitajamitoitus laskettaisiin nykyisten normien mukaan eli määrään ei lueta esimerkiksi laitosapulaisia.

Kristillisdemokraatit tyrmäsivät myös epäilyt, joiden mukaan minimistä olisi tulossa uusi maksimi.
– Jos jo ilman lakia joissakin paikoissa hoidetaan vanhukset hyvin, niin miksi asia jatkossa käännettäisiin toisin päin, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman argumentoi.

Kristillisdemokraattien omin lisä vanhuspalvelulakiin olisi kuitenkin vaatimus siitä, että puolisoilla pitäisi olla mahdollisuus asua yhdessä erilaisesta terveydentilasta huolimatta. Räsänen oli toiveikas sen suhteen, että KD:n esitys löytyisi lain lopullisesta versiostakin.

Kotihoidontukeen kuntakohtaisia lisiä

Lähipalvelut ja lähiyhteisöt ovat Kristillisdemokraattien avainsanoja tulevaisuuden hyvinvointia rakennettaessa. Räsäsen mukaan politiikan keskiössä on ennen muuta perhe, jonka tukemiseen puolue on varautunut erilaisin toimenpitein. Räsänen korosti, että valtion ei ole tarkoituksenmukaista puuttua vanhempien kasvatustehtävään vaan ensisijaisena tehtävä on tukea perheitä ja tarjota vaihtoehtoja elämäntilanteiden mukaan. Puolue on pitänyt tiukasti kiinni kotihoidotuen tasosta. Räsänen pitää kotihoitoa ennen muuta lapsen kannalta parhaimpana, mutta se on myös osoittautunut kustannustehokkaaksi.

Kotihoidontukea voisi Kristillisdemokraattien mielestä jatkossa kehittää kuntakohtaisilla lisillä. Erityisesti ne voisivat olla käytössä sellaisissa kunnissa, joissa on pulaa päivähoitopaikoista.

Yhteisöveroa voisi edelleen laskea

Äkillistä rakennemuutosta elävässä Oulussa keskeiseksi teemaksi nousi yrittäjien asema, johon myös KD-ryhmä otti kesäkokouksessaan kantaa. Peter Östmanin mukaan politiikan painopisteen on oltava yrittäjyyden ja työllisyyden tukemisessa. Hän toivoi syksyn työehtosopimusneuvotteluihin malttia ja toisaalta yhteisöverotuksen laskemista EU:n keskiarvon (23,7%) tuntumaan.

– Talouskisassa tällä hetkellä hyvin pärjäävä Ruotsikin on laskemassa omaa yritysverotustaan 24 prosenttiin, hän muistutti.