Säännöllinen liikunta pidentäisi suomalaisten työuria

31.05.2012

Samuli Rissanen

Jere Riikonen ideoi suomalaisille työhyvinvointikortti, jossa voisi olla liikunta-ja kulttuurisetelit sähköisenä palveluna.
– Liikuntaa voisi sisältyä viikottaiseen työaikaan 1-1,5 tuntia, hän ehdottaa.

Porvoolainen kd-aktiivi Jere Riikonen ehdottaa, että viikottaiseen työaikaan voisi sisältyä 1-1,5 tuntia vapaavalintaista liikuntaa.

– Liikunnan puute on suurin yksittäinen syy hengitys-, sydän- ja tukielinsairauksille sekä masennusoireille, jotka johtavat ennenaikaisiin eläkkeelle siirtymisiin, Riikonen kertoo.

Suomessa on hyvällä tolalla oleva koululiikunta, mutta aikuisiällä liikkuminen jää omalle vastuulle ja usein kiireisen aikataulun jalkoihin. Riikosen mielestä suomalaisia voisi liikuttaa jatkossa enemmänkin ja jopa työnantajan laskuun. Hän ideoi työhyvinvointikorttia, johon voisi sisältyä 1-1,5 tuntia liikuntaa viikossa. Laji olisi vapaasti valittavissa.

Riikonen ehdottaa, että vastapainoksi järjestelmään sitoutuvalta työnantajalta poistuisi velvollisuus maksaa täysimääräinen palkka ensimmäiseltä sairauspäivältä.

Löydä itselle sopivin tapa liikkua

– Uskon, että tämä motivoisi liikkumaan, ehkäisisi aikaisia eläköitymisiä ja vähentäisi sairauslomia, Riikonen jatkaa.

Lisäksi aloite kasvattaisi liikuntapalvelujen kysyntää ja vaikuttaisi positiivisesti palvelusektorin toimintaan.
– Se myös lisäisi valinnanvaraa ja antaisi monille mahdollisuuden tutustua eri urheilulajeihin ja löytää itselleen sopivin tapa liikkua.

Järjestelmä olisi toki vapaaehtoinen. Liikuntaan käytetyn ajan voisi myös työskennellä tai käyttää terveyttä edistäviin koulutuksiin ja palveluihin.
– On aloja, joissa fyysistä rasitusta tulee työn puitteissa muutenkin, joten heidän tarpeisiinsa voisi räätälöidä erityisesti henkisen puolen työterveyttä edistävää toimintaa, Riikonen ehdottaa.

Työantajat avainasemassa

Liikuntaan kannustavia työpaikkoja ei Suomessa ole vielä liikaa, vaikka liikuntasetelit ovat yleistyneet ja monilla aloilla liikunnan vaikutus työterveyteen on huomioitu. Säännöllistä liikuntaa itsekin harrastava Riikonen on aiemmissa työpaikoissaan voinut hyödyntää työantajan tarjoamia liikuntamahdollisuuksia.
– Mielestäni työnantajat pystyisivät halutessaan vaikuttamaan tehokkaasti työurien pitenemiseen, mikäli heiltä löytyy yhteiskuntavastuuta ja pitkän tähtäimen strategioita nopeiden voittotavoitteiden sijaan, hän sanoo.

Haasteellisinta yhteiskuntavastuun kantaminen on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joiden resurssit ovat pienet ja markkinatilanne kireä. Työurien pidentämiseen tähtäävän järjestelmän olisikin oltava yksinkertainen ja kannustava. Liikunta työurien pidentäjänä-järjestelmä voisi Riikosen mielestä olla yksi sellainen, jossa kaikki voittavat.
– Yhteiskunta hyötyy pitemmistä työurista ja lisääntynyt terveys vähentäisi hoitokustannuksia ja sairauspoissaoloja. Kaikki hyötyisivät paremmasta elämänlaadusta.

Kristillisdemokraattien näköinen järjestelmä

Riikosen mukaan järjestelmän tukena voisi toimia ns. työhyvinvointikortti. Se on koulutuksellinen, mutta siihen voisi lisätä uusia toimintoja, kuten kulttuuri- ja liikuntasetelit,  sähköisenä palveluna.

Riikonen pitää ideaa niin hyvänä, että ihmettelee, miksi muut puolueet eivät ole sitä napanneet.
– Kenties tämä soveltuukin hyvin juuri kristillisdemokraateille, jotka painottavat terveen ja raittiin elämäntavan merkitystä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille, hän sanoo.

Työhyvinvointikortti
•    Työurien pidentämistä pohtineessa, Jukka Ahtelan, vetämässä Työelämäryhmässä sovittiin talvella 2010, että Työturvallisuuskeskus kehittää ja ottaa käyttöön Työhyvinvointikortin. Kehittäminen tapahtui yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
•    Työhyvinvointikortti suoritetaan osallistumalla päivän mittaiseen työhyvinvointikorttikoulutukseen, johon kuuluu tentti ja ennakkotehtävä. Kortti toimii koulutuksen todistuksena.
•    Koulutus keskittyy työhyvinvoinnin perusasioihin ja käsittelee työpaikan eri toimijoiden rooleja ja vastuita työhyvinvoinnin edistämisessä.
•    Jere Riikosen ehdotuksessa työhyvinvointikorttiin, jonka sisältö on nyt ainoastaan koulutuksellinen, voisi lisätä uusia toimintoja.
•    Riikosen mukaan korttiin olisi luontevinta sisällyttää kulttuuri- ja liikuntasetelit sähköisenä palveluna.