Alkoholi- ja mielenterveysasiat ovat ratkaisevia Suomen turvallisuuden kannalta

14.06.2012

Samuli Rissanen

Suomen sijoittuminen väkivaltatilastoissa aivan EU-maiden kärkeen sekä hirvittää että hämmentää. Samalla, kun suomalaiset kadut ja liikenne ovat jokseenkin turvallisia eikä terrorismikaan ole meille rantautunut, on sisäisessä turvallisuudessamme ammottava aukko.

Suomi on usealla mittarilla mitattuna yksi Euroopan turvallisimpia maita, mutta valitettavasti myös yksi EU:n väkivaltaisimmista maista. Syykin on selvillä: 80 prosenttia kaikista henkirikoksista on alkoholisidonnaisia. Henkirikoksia tehdään täällä väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa niin paljon kuin useimmissa Länsi-Euroopan maissa.

Suomen pyrkimyksistä selättää väkivaltaongelmansa on nyt laadittu sisäministeriön ja ministeri Päivi Räsäsen johdolla turvallisuusohjelma. Se sisältää 64 toimenpidettä, joiden toivotaan yhdessä vaikuttavan siihen, että Suomesta tulisi Euroopan turvallisin maa vielä tällä vaalikaudella.

Sisäministeriön tavoite on vähintäänkin kunnianhimoinen. Suomalaisten väkivaltaisuuteen kun liittyy ajankohtaisten harmien lisäksi  sitkeästi asenteissa elävää ja historian mukanaan tuomaa painolastia. Suomi vertautuukin väkivaltaisuudessaan rankemman lähihistorian omaaviin Baltian maihin eikä muihin Pohjoismaihin.

Tilastot paljastavat myös joitakin jo stereotypioiksi luokiteltuja asioita: Suomen vaarallisin ase on yhä edelleen kuningas alkoholi ja sen ryydittämänä käsissä heiluvat teräaseet. 

Suomi tuskin saa turvallisuusongelmiaan kuntoon, mikäli alkoholi-ja mielenterveysasiat jäävät nykyisille teloille. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on kuitenkin ilmaantunut uusiakin haasteita. Nuorten ja erityisesti maahanmuuttajien syrjäytyminen on hälyttävällä tasolla. Internet on puolestaan luonut  vaikeasti valvottavan tilan lasten ja nuorten seksuaaliselle häirinnälle.

Sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan ei ole olemassa ”kikkakolmosta”, joilla nämä uhkat voisi pyyhkiä pois päiväjärjestyksestä. Siksi arjen turvallisuutta voi parantaa ainoastaan lukuisten, samanaikaisten toimenpiteiden avulla.

Osa Räsäsen toivomista, erityisesti alkoholinkäyttöä  koskevista toimenpiteistä, on sosiaali-ja terveysministeriön vastuulla. Alkoholipoliittisen kokonaisuudistuksen lisäksi odotukset kohdistuvat myös uuden, kasvavan sukupolven asennekasvatukseen. Suomalaisten lasten toivoisi oppivan aivan erityisesti, että väkivalta ei ole koskaan ratkaisu mihinkään eikä alkoholinhuuruinen biletyskulttuuri  ole ihanne, jota kannattaisi hehkuttaa.