Torstai 23. toukokuuta 2013
21.06.2012
Kristiina Kunnas
– Haluan itselleni ja koko äänestäjäkunnalle ja kaikille ihmisille osoittaa, että pitkäaikaissairas on yhtä arvokas ihmisenä kuin se, joka on terve, syövän kanssa elävä Vesa Pylvänäinen toteaa.
Pastori Vesa Pylvänäinen ehdolle Jyväskylään
Pastori Vesa Pylvänäinen asettuu KD:n kuntavaaliehdokkaaksi Jyväskylässä. Pylvänäinen on kertonut avoimesti aggressiivisesta eturauhassyövästään, joka vei hänet sairauseläkkeelle tänä keväänä.
Vesa Pylvänäinen on toiminut yli 30 vuotta helluntailiikkeessä pastorina. Viimeiset kymmenen vuotta hän palveli Jyväskylän Helluntaiseurakuntaa, jonka johtajan tehtävistä hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle toukokuussa.
Syöpäblogi ollut avoin ja suosittu
Pylvänäinen, 55, sairastui kolme vuotta sitten agressiiviseen eturauhassyöpään, josta hän on kertonut hyvin avoimesti omassa blogipäiväkirjassaan.
Pylvänäisellä on ollut myös monia luottamustehtäviä Helluntaiherätyksen eri yhdistyksissä. Hän on toiminut aiemmin kustannusyhtiö Aikamedian hallituksen puheenjohtajana, sekä Suomen Helluntakirkon hallituksen puheenjohtajana.
Pitkän sairauslomansa ja eläkkeellesiirtymisen aikanakin Pylvänäinen on kuitenkin jatkanut pastorin tehtävissä kiertäen julistajana eri seurakunnissa voimavarojensa mukaan.
– Poliitikkona olen aivan kokematon, mutta yhteiskunnallinen vaikuttaminen on aina kiinnostanut minua.
– En kokenut voivani johtavana seurakuntapastorina lähteä ehdokkaaksi, sillä halusin olla kaikkien seurakuntalaisten paimen. Seurakuntalaisten joukossa voi olla monen eri puolueen äänestäjiä, Pylvänäinen sanoo.
Syöpä voi tulla yhtä hyvin minulle kuin naapurille
Sairastumisuutinen tavoitti kiireisen ja monessa johtotehtävässä vaikuttaneen Pylvänäisen helmikuussa 2009.
– Näin rajun taudin toteaminen on shokki.
– Mutta kun aikani käsittelin sitä, ajattelin, että no hetkinen, miksei se voi minullekin tulla, kun se naapurillekin voi.
–Emmehän me voi pakoon juosta!
– Vähitellen on rakentunut tällainen ajatus, että tällä rajulla syövälläni on Jumalan maailmoissa jokin tarkoitus.
Mikä sitten on taudin tarkoitus, voi Pylvänäisen mielestä jäädä arvoitukseksi täällä ajassa eläessämme.
– Mutta näiden ajatusten myötä pääsin sisäiseen tasapainoon ja lepoon.
En halunnut kapinoida
– En minä itse löydä siihen ratkaisua, miksi syöpä on minulle tullut, vaikka laitttaisin kuinka monta kysymystä jonoon.
Niinpä Pylvänäinen päätti olla kyselemättä.
Rukouksen merkitys omassa elämässä on noussut koko ajan yhä suuremmaksi.
Pylvänäinen kirjoitti jo pian sairastumisensa jälkeen kirjan Lähtöruudussa (Aikamedia 2009).
Siinä Pylvänäinen toteaa, että yleensä tällaisen shokeeraavan syöpätiedon vastaanotettuaan suomalainen mies itkee ja nostaa kapinassaan pystyyn kaikki kivet ja kannot.
– En tiedä mistä se lepo tuli, joka minulla on ollut alusta asti. Koin, ettei ole mitään hyötyä lähteä sen suurempaan kapinaan.
Tarpeeksi painava syy sanoa ei
Millaista sitten on 55-vuotiaana hyvästellä rakastamansa työ, huolella rakennettu organisaatiouudistus Suomen kolmanneksi suurimmassa helluntaiseurakunnassa Jyväskylässä sekä tärkeät vaikuttamisen paikat helluntaikirkossa?
– Osin se oli hirvittävän rankka paikka, paljon raskaampi kuin osasin odottaakaan.
– Samalla siinä oli jotain kovin helpottavaa. Kun sairastuin näin vakavasti, minulla oli vihdoinkin tarpeeksi painava syy sanoa ei.
– Myönnän, että vähitellen luottamustehtäviä oli tulut liikaa ja stressi oli kova.
– Ehkäpä sillä menolla loppuunpalaminen olisi ollut uhkana.
Kun lopullinen eläkepäätös toukokuussa tuli, oli se sittenkin kipeääkin kipeämpi kokemus.
– Kun laitoin työhuoneen oven kiinni, itkin.
– Kun joutuu jättämään rakkaan työnsä ja toteamaan, että tähän loppui tämä seurakunnan rakentaminen, on se miehelle kova juttu.
– Näinkö pieneen se menee, oli ajatukseni. Tässäkö se sitten on?
Hirveintä on jättää perheelle jäähyväisiä
Pylvänäisellä on vaimonsa Anitan kanssa kolme aikuista lasta. Lapsenlapsia on kaksi.
Hänen syöpänsä määriteltiin tyypiltään kaikkein aggressivisemmaksi.
Hän ei ollut sairastunut paikalliseen, koteloituneeseen eturauhassyöpään, jonka ennuste on varsin hyvä. Hänen syöpänsä oli levinnyt, eikä häntä voitu enää leikata.
Myöskään sytostaattihoito ei synnyttänyt vastetta. Viime syksynä hän kävi lähellä kuolemaa munuaisten vajaatoiminnan vuoksi.
– Hirveintä on se, että perheelle pitää jättää jäähyväisiä.
Hän kuvailee, että kun on itse jo luisumassa pois tästä todellisuudesta, on kaikkein kovinta se, ettei tunteissa voi enää elää sitä, mitä jäljelle jäävät kokevat.
Lokakuussa hän pääsi pois sairaalasta mukanaan lausunto potilas kotiutetaan, hoitoja ei voida jatkaa.
PS-arvo oli 29, kahden viikon kuluttua se oli vailla mitään hoitoja laskenut yllättäen niin, että oli enää 16.
– Sitä olen pitänyt ihmeenä. Lääkäritkään eivät voineet kuin todeta joskus käyvän näin ihmeellisesti.
Miksi lähteä tässä kunnossa kuntavaaliin?
Pylvänäinen ymmärtää, että moni voi kysellä, mitä järkeä on lähteä tässä kunnossa mukaan kuntavaaliin.
– Haluan itselleni ja koko äänestäjäkunnalle ja kaikille ihmisille osoittaa, että pitkäaikaissairas on yhtä arvokas ihmisenä kuin se, joka on terve, Pylvänäinen vastaa.
Hän luopui arvostamistaan vastuista helluntailiikkeessä. Kaikki kokoukset olivat pitkien matkojen päässä. Ei ole järkevää kuluttaa voimavarojaan väärin.
– Puntaroin vaihtoehtoja, koska minulla on ollut kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Eläkepäätös tuli toukokuussa.
– Olen nyt vapailla markkinoilla. Nyt toteutan tämän unelman ehdokkaana.
– Jos terveyttä on ja valituksi tulee, niin yksi missioni on saada nostettua sairaat kuin vammaiset, kolmanteen, neljänteen ryhmään pudotetut uskomaan, että heillä on sama vaikutusmahdollisuus kuin terveilläkin.
Vesa Pylvänäisen päiväkirja: vesapylvanainen.blogspot.com/