Suomalais-skottilainen Julia Immonen taistelee oikeuden­mukaisuuden puolesta

09.08.2012

Mirka Kallio

Row for Freedom eli Soutu vapauden puolesta vei viisihenkisen soutuveneen yli Atlantin viime vuoden lopulla. Ihmiskauppa on saatava loppumaan, on Sport Against Trafficking -järjestön motto.

Ihmiskaupan vastustaminen voi viedä jopa soudulle Atlantin yli. Näin tapahtui suomalais-skottilaiselle Julia Immoselle.

Suomalais-skottilainen Julia Immonen on omistautunut ihmiskaupan vastaiselle työlle.

Viime joulukuussa hän keräsi huomiota ja varoja ihmiskaupalle soutamalla Atlantin yli neljän muun naisen kanssa. Julia tahtoo haastaa suomalaisia mukaan taisteluun nykyaikaista orjuutta vastaan.

Julia kuuli ensimmäistä kertaa ihmiskaupasta Hillsongin naistenkonferenssissa noin neljä vuotta sitten. Hän järkyttyi omasta tietämättömyydestään. Syntyi vahva kokemus, että jotain on tehtävä.

Vieraillessaan Etelä-Afrikan Kapkaupungissa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen aikaan hänelle alkoi hahmottua, miten urheilutapahtuma oli kytköksissä ihmiskauppaan. Naisia ja lapsia oli kuljetettu kaupunkiin, ja pakotettu myymään itseään urheilijoille.

– Ajattelin, että sama ei saa toistua kotikaupungissani Lontoossa vuoden 2012 kesäolympialaissa. Päätin alkaa kampanjoida ihmiskauppaa vastaan, Julia kertoo.

Ihmiskauppaa vastaan urheilun keinoin

Julia perusti Sport Against Trafficking -järjestön, joka kampanjoi ihmiskauppaa vastaan urheilun keinoin. Kansainvälinen  A21-järjestö ehdotti, että Julia voisi toimia heidän alaisuudessaan, ja niin järjestöt aloittivat yhteistyön.

Sport Against Trafficking  (Urheile ihmiskauppaa vastaan) -järjestön ensimmäinen kampanja oli Row For Freedom, eli soutu Atlantin yli joukuussa 2011.

Maajoukkuesoutajatkin jättäisivät väliin

Julia osallistui neljän muun naisen kanssa kilpailuun, jossa soudetaan 4800  kilometrin matka Kanariansaarilta Barbadokselle. Naisten tarkoituksena oli tuoda ihmiskauppa ihmisten tietoisuuteen.

Neljä viidestä naisesta ei ollut koskaan soutanut ennen päätöstä osallistua tempaukseen.
– Atlantin ylisoutu on niin vaativa suoritus, että jotkut maajoukkuetason soutajat sanoivat minulle, etteivät ikinä lähtisi siihen mukaan, Julia kuvailee.

Naiset tekivät soudullaan kaksi maailmaennätystä. Julia on myös ensimmäinen suomalainen, joka on tuon matkan soutanut.

Joka päivä jokin asia meni pieleen

Julia kertoo soudun olleen vaikeinta, mitä hän on koskaan tehnyt.
– Ennen soutua rukoilin, että mikään ei menisi matkamme aikana huonosti. Joka päivä jokin asia kuitenkin meni vikaan. Vaikeudet alkoivat jo ennen matkan alkua. Kapteenimme perui osallistumisensa vain hetki ennen lähtöä. Soudun peruuttaminen ei kuitenkaan ollut meille vaihtoehto. Lähdimme siis viiden naisen voimin matkaan suunnitellun kuuden sijasta.

Naiset opettelivat käytännössä vasta merellä hoitamaan tehtäviä, joita oli alun perin suunniteltu joukkueen kapteenille. Jokainen souti vuorokauden aikana 12 tuntia, kahden tunnin vuoroissa. Soutu kesti yhteensä 45 päivää.

Julia kertoo välillä pelänneensä, että he kuolevat merelle.
– Voimat olivat lopussa, kun oli oksentanut elimistöstään kaiken ja samalla taistellut 15-metrisessä aallokossa.

– Noissa hetkissä elämästä riisuuntui pois kaikki epäoleellinen, ja jäljelle jäi ainoastaan luottamus Jumalan kaikkivaltiuteen ja huolenpitoon.
                                                              
Uhrien kärsimys antoi voimia jatkaa

Julia kertoo saaneensa voimaa ajatellessaan, etteivät hänen kärsimyksensä ole mitään ihmiskaupan uhrien kärsimyksiin verrattuna.

Hän muistelee vierailuaan Kreikassa ihmiskaupan uhrien turvakodissa ennen soudun alkua. Hän oli tavannut siellä noin viisivuotiaan tytön, joka oli pakotettu harrastamaan seksiä 30-40 miehen kanssa joka päivä.
– Miksi te ette tulleet pelastamaan minua aiemmin, tyttö kysyi.

– Kysymys riitti minulle motivaatioksi lähteä soutamaan. Joka kerta kun olin voimieni äärirajoilla, ajattelin ihmiskaupan uhreja, ja se sai minut jatkamaan.

–  Soutu oli elämäni rankin kokemus, mutta samalla se vahvisti luottamustani Jumalaan, enkä sen vuoksi vaihtaisi vaikeimpiakaan hetkiä mihinkään. En voi sanoin kuvailla sitä ilon tunnetta, mikä meidät valtasi, kun vihdoin saavuimme maaliin.

Orjuutta vastaan on taisteltava loppuun saakka

Seuraava urheilutempaus, jonka järjestämiseen Julia osallistuu, on pyöräily Euroopan halki ensi vuonna. Tarkoituksena on vierailla niissä Euroopan maissa, joissa ihmiskauppa on erityisen suuri ongelma.

Julia kiertää puhumassa ihmiskaupasta, esimerkiksi kesäkuussa hän sai olla puhumassa europarlamentaarikoille Brysselissä.
Julia on huomannut, että Suomessa tietoisuus ihmiskaupasta on alkanut herätä.
– Olisi tärkeää, että asiasta kiinnostuneet verkostoituisivat keskenään. Ihmisten tulisi yhdistää voimansa, ja miettiä mitä he voisivat tehdä. Yhteistyö poliisin kanssa on myös tärkeää. Lisäksi aihetta tulisi pitää mahdollisimman paljon esillä mediassa sekä kaikkialla, missä se on mahdollista.

– Oikeudenmukaisuudesta on tullut trendi-ilmiö. Se on kuitenkin asia, jonka puolesta meidän on taisteltava loppuun saakka, ei ainoastaan silloin, kun aihe on pinnalla.

Uhrit päätyvät seksibisnekseen ja harmaatalouteen
Myös Suomessa on ihmisiä kaupan

Nykyaikainen orjuus tarkoittaa käytännössä ihmiskauppaa. Uusimpien arvioiden mukaan ihmiskaupan uhreja on maailmassa 27 miljoonaa.

Maailmassa on tänään enemmän orjia kuin milloinkaan ihmiskunnan historiassa. Nykyaikainen orjuus tarkoittaa käytännössä ihmiskauppaa.

Uusimpien arvioiden mukaan ihmiskaupan uhreja on maailmassa 27 miljoonaa. Arvio on todennäköisesti kuitenkin jo alakanttiin, sillä ihmiskauppa on jatkuvasti kasvussa ympäri maailman. Euroopan Unionin alueella ylivoimaisesti suurin osa ihmiskaupan uhreista päätyy seksikauppaan. Euroopan suurin ihmiskauppaongelma on Etelä-ja Itä-Euroopan alueella.

Selvitetyt rikokset ovat vain jäävuoren huippu

Ihmiskauppa koskettaa myös Suomea. Suomessa uhrit päätyvät esimerkiksi seksibisnekseen, rakennuksille, ravintoloihin, marjanpoimijoiksi, siivoojiksi, etnisiin kauppoihin, kynsistudioille ja kotiapulaisiksi.

Selvitetyt rikokset ovat vain jäävuoren huippu, sillä valtaosa kaikista ihmiskaupparikoksista jää selvittämättä. Maailmanlaajuisesti vain prosentti tai kaksi ihmiskaupan uhreista saadaan pelastettua.
Suomessa ihmiskauppa on ollut kirjattuna rikoslakiin vuodesta 2004 alkaen. Sitä ennen vastaavanlaisista rikoksista on tuomittu eri nimikkeellä.

Auttamisjärjestelmän kautta apua

Ulkomaalaisilla ihmiskaupan uhreilla on mahdollisuus saada apua auttamisjärjestelmän kautta. Järjestelmän piiriin kuuluvat esimerkiksi asumisjärjestelyt, sosiaali- ja terveyspalvelut, oikeudellinen neuvonta ja avustaminen, turvallisuusjärjestelyt ja muut uhrin tarvitsemat tukitoimet.

Auttamisjärjestelmään ohjautumisvaiheessa ei tarvitse olla todennettua tietoa ihmiskaupan uhriksi joutumisesta, vaan riittää, että uhriksi joutumisesta on viitteitä.

Ihmiskaupan vastaisen toiminnan suurimpana haasteena on uhrien tunnistaminen. Rikollisuus on monesti organisoitu niin taitavasti, että viranomaisten on vaikea puuttua siihen.

Uhrien kynnys hakea apua on myös hyvin korkea, sillä he pelkäävät kostotoimenpiteitä. Kansalaisten valveutuneisuus on tärkeää, jotta he voivat ottaa yhteyttä poliisiin epäillessään rikollista toimintaa.
Poliisiin voi ottaa yhteyttä jo siinä vaiheessa, kun epäilee ihmiskauppaa.

Ensimmäinen askel on tietoisuuden lisääminen

Ihmiskauppa saattaa tuntua niin suurelta haasteelta, että siihen on mahdotonta tarttua. Jokainen luku tilastossa tarkoittaa kuitenkin yhtä arvokasta ihmistä, jonka elämä on taistelun arvoinen.

Ensimmäinen askel uhrien auttamiseen on tietoisuuden lisääminen ihmiskaupasta. Helsingissä on aloitettu ihmiskaupan vastaista toimintaa keväällä 2012.

Asiasta kiinnostuneet voivat saada lisää tietoa Facebookissa toimivan Ihmisiä kaupan -yhteisön kautta.

•     Internetissä on tarjolla paljon hyödyllistä tietoa ihmiskaupasta. Tässä muutamia linkkejä, joilta saa paljon ajankohtaista informaatiota.
•     www.ihmiskauppa.fi
•     www.thea21campaign.org
•     www.humantrafficking.org
•     www.notforsalecampaign.org
•     www.unodc.org