Arkisto
Päivi Räsäsen blogi
Eläkeyhtiöiden johdon palkkiot
18.11.2010 18:46
Nostin tänään eduskunnan kyselytunnilla esiin työeläkeyhtiöiden johtajien jättibonukset. Eläkeyhtiöiden tehtävä on hoitaa suomalaisten työntekijöiden eläkevaroja yhteisesti sovitulla tavalla.
Esimerkiksi Suomen suurimpien eläkeyhtiöiden Varman ja Ilmarisen johtajat saivat bonuksia, vaikka yhtiöt eivät saavuttaneet viiden vuoden tuottotavoitettaan 2005-2009. Vuonna 2008 molemmat yhtiöt tekivät kaikkien aikojen huonoimman sijoitustuloksensa. Samana vuonna toimitusjohtajat kuitenkin saivat noin 47 prosentin ja noin 25 prosentin bonukset hyvästä liikkeenjohdosta. Vuosiansiot ovat nousseet lähelle miljoonan euron tasoa.
Bonusten ohella eläkeyhtiöt ovat hankkineet omille toimitusjohtajilleen lisäeläkkeitä. Niiden avulla monet työeläkejohtajat pääsevät normaalia aikaisemmin ja normaalia suuremmalle työeläkkeelle. Usealla eläkejohtajalla eläke alkaa 60-62 vuoden iässä ja se lasketaan uran viimeisten vuosien perusteella. Tavallinen eläkkeensaaja saa työeläkkeen 63-68 vuoden iästä alkaen ja eläke lasketaan koko työuran perusteella. Eläkeyhtiöiden johtajien lisäedut katetaan eläkejärjestelmästä. Maksajana ovat siis kaikki työeläkemaksujen maksajat toisin kuin pörssiyhtiöissä, joissa kustannukset pienentävät osakkeenomistajien voittoja.
Kaikki työeläkelaitokset toimivat lakisääteisesti, joten ylin valta on valtiolla. Eduskunta säätää ja muuttaa työeläkelakeja. Sosiaaliministeriössä koordinoidaan ja valmistellaan lainsäädäntöä. Eläketurvakeskus ja työmarkkinajärjestöt osallistuvat lakien valmisteluun.
Yksityisten alojen työeläkelaitokset ovat sosiaali- ja terveysministeriön ja sen alaisen Vakuutusvalvontaviraston valvonnassa. Siksi esitin kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle. Mielestäni työeläkeyhtiöiden johtajien palkitsemisjärjestelmään tulee hallituksen taholta puuttua.
Seurakuntavaaleissa äänestäneen tunnelmia
16.11.2010 15:23
Eilen illalla juhlimme kotona tyttäreni Mirjamin (18. v) hienoa vaalitulosta ja pääsyä seurakuntamme kirkkovaltuustoon. Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus nousi edellisistä vaaleista kolmen prosenttiyksikön verran, mikä on melko suuri muutos matalissa prosenttilukemissa. Mediassa on pohdittu sitä, mitkä ryhmät mahdollisesti lisäsivät kannatustaan tiivistyneen kirkkokeskustelun myötä. Kirkkovaltuustojen kokoonpanolla on suuri merkitys paikallisseurakuntien päätösten kannalta, mutta myös seuraavan kirkolliskokouksen kokoonpanoon. Viime viikolla istunut kirkolliskokous teki päätöksen siitä, että piispat voivat antaa papeille ohjeet rukouksesta samaa sukupuolta olevien parien puolesta. Arkkipiispa kuvasi päätöstä ”askeleeksi” eteenpäin. Sielunhoidollinen rukous niin homojen kuin kaikkien muidenkin ihmisten puolesta on toki ollut itsestään selvää aiemminkin. Rukous ja siunaus tulee ulottaa kaikille ihmisille, jotka sitä pyytävät. Tuossa päätöksessä oli kuitenkin oleellista kirkollisen hyväksynnän ulottaminen samaa sukupuolta olevien parisuhteille. Siitä on lyhyt askel parisuhteen siunaamiseen, mikä tarkoittanee erityistä kirkollista kaavaa. Raamatun näkökulma on erilainen, siksi kirkon jäsenenä suren tuota päätöstä. Selvennän vielä, että puolue ei ota eikä sen tule ottaa kirkon opillisiin päätöksiin mitään kantaa. Varsin todennäköisesti seuraava kirkolliskokous joutuu linjaamaan edelleen tätä kysymystä.
Ilon ja armon sanomaa vankilassa
06.11.2010 22:06
Olin tänään Tampereella vankilalähetyspäivillä puhumassa. Tapasin vankilalähettejä eri seurakunnista, vankilapastoreita, uskoontulleita entisiä vankeja ja vankilasta lomalle tulleita elinkautisvankeja. Evankeliumi oli pelkistettyä ja yksinkertaista, iloa siitä, että Jeesus on sovittanut synnit ja lahjoittanut meille elämän ja iankaikkisen autuuden.
Tunsin oloni kotoisaksi, minunkin elämässäni uskonsiemenet on kylvetty vankilalähetyksen parissa. Lapsuuteni ja nuoruuteni maisemat avautuvat Konnunsuon keskusvankilan vierestä. Vankilaympäristössä syyllisyyden ja armon kysymykset olivat hyvin havainnollisia. Tuohon aikaan vankilassa oli hyvin nuoriakin, jopa 15-vuotiaita vankeja ja mietin usein sitä, että eivät nämä vangit ole sen pahempia kuin minä. Minussa asui kaikki se synti, joka sopivissa olosuhteissa voisi johtaa rikoksen teille ja vankilaan. Vankilalähetystyöllä on vaikutus koko vankilayhteisöön, myös henkilökuntaan. Lapsuudessani vankilasaarnaajia arvostettiin, heitä majoitettiin henkilökunnan koteihin, myös meille. Mieleeni on jäänyt vahva muisto Konnun pelleksi kutsutusta Aarne Ylpöstä, arkkiatri Arvo Ylpön veljestä. Meitä lapsia oli Konnunsuon vankilan vieressä leikkimässä ja hän – hyvin pienikokoinen, silloin jo melko iäkäs mies tuli joukkoomme ja ennen vankilan portista sisään astumista tuli juttelemaan kanssamme, laittoi kätensä päällemme ja siunasi jokaisen yksitellen. Vankilassa elämäntyönsä tehneellä isälläni oli tapana sanoa, että rikoskierteessä olevaa vankia ei pelasta muu kuin uskoontulo tai kova työ. Luulen, että yleisesti ei tiedosteta sitä, miten suuri yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys vankiloissa olevien ja vapautuvien vankien parissa tehtävällä hengellisellä työllä on.
Hallituksen annettava pikaisesti postilain korjausesitys
05.11.2010 14:50
Postin lakkotilanne on pahenemassa ja uhkaa pitkittyä. On vaikea nähdä, että työmarkkinaosapuolet pääsisivät ratkaisuun ilman hallituksen selkeää väliintuloa. Itellan työntekijät pelkäävät ymmärrettävästi uuden postilain tuomaa epäreilua kilpailutilannetta, joka uhkaa työpaikkoja ja työolosuhteita. Hallituksen ei tule jäädä odottelemaan eduskunnan useisiin viikkoihin venyvää käsittelyä ja mahdollisia korjauksia postilakiin, vaan rauhoittaa tilanne antamalla pikaisesti korjausesitys.
Postipalvelut avataan kilpailulle täysimääräisesti tämän vuoden loppuun mennessä, uudella postidirektiivin mukaisella postilailla. Komissio on pitänyt mahdollisena, että tiheimmin asutuilla alueilla jakelua hoitavat postiyritykset velvoitetaan jakamaan yleispalveluvelvoitteesta vastaavan Itellan kustannuksia haja-asutusalueiden jakelusta. Hallitus on silti esittänyt Itellan mahdollisten tappioiden kattamista verovaroin.
Haja-asutusalueiden postipalveluiden rahoitus tulee turvata kirjaamalla lakiin markkinoille tulevien yritysten velvollisuus osallistua jakelun kustannuksiin koko maassa. Tarvitaan varmuus siitä, että postipalvelun kilpailu on reilua koko maassa. Jos veronmaksajat laitetaan kattamaan kannattamattomia postipalveluja, kyseessä on rahansiirto uusille markkinoille tuleville yrityksille. Suomalaisten verovaroja ei tule tyhmyydestä eikä liiasta kiltteydestä jaella suurten kansainvälisten yritysten pääomasijoittajille.
Kristittyjen vainoa Bagdadissa
02.11.2010 13:52
Jumalanpalvelukseen kokoontuneet kristityt joutuivat sunnuntaina Al-Qaidaan kuuluvan terroristiryhmän hyökkäyksen kohteeksi. Ainakin 58 ihmistä sai surmansa ja 78 loukkaantui. Asemiesten tarkoituksena oli kaapata kristittyjä voidakseen vaatia al-Qaidan vankien vapauttamista Irakissa ja Egyptissä. Irakin pääministeri Nouri al-Maliki tuomitsi kaappauksen ja tulkitsi sen yritykseksi ajaa kristityt pois maasta.
Kansainvälinen huomio terroritekoon on ollut melko laimea. Samoin Suomen mediassa tapahtuman saama palstatila on ollut vähäinen verrattuna vaikkapa muslimeja kuohuttaneeseen aikeeseen Koraanien polttamisesta.
Suoranainen vaino etnisen taustan tai uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksen vuoksi on valitettavan yleistä. Tällä hetkellä arvioidaan 200 miljoonan ihmisen elävän vainottuna pelkästään kristillisen vakaumuksensa tähden. Joka päivä 500 kristittyä surmataan uskonsa vuoksi. Uskonnonvapauden tila on useissa islamilaisissa maissa heikko. Kristityksi kääntyminen voi merkitä kuolemantuomiota. Kaikkia vainon kohteeksi joutuvia ihmisiä tulee puolustaa ja tukea. Myös kristityt vähemmistöt islamilaisissa maissa tarvitsevat nyt vahvaa kansainvälistä tukea.
Pane tikku ristiin
01.11.2010 18:00
Tänään alkoi seurakuntavaalien ennakkoäänestys. Kirkko kehottaa jokaista kirkon jäsentä ”panemaan tikun ristiin”. Kristillisdemokraattinen puolue ei ole tehnyt omaa kirkkopoliittista ohjelmaa emmekä siis puolueena osallistu seurakuntavaaleihin. Sen sijaan useat vastuunkantajamme ja jäsenemme ovat ehdolla kirkkovaltuustoihin, useimmiten poliittisesti sitoutumattomien seurakunta-aktiivien listoilla. Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus on ollut vaatimattomalla tasolla, viimeksi v. 2006 vain 14,5 %. Viime päivien voimakas kirkkokeskustelu saattaa lisätä äänestysintoa. Vaalit ovat kiinnostavat myös nuorten aktiivisuuden näkökulmasta. Ensimmäistä kertaa 16-vuotiaat pääsevät äänestämään. Omassa perheessämme äänioikeuden käyttöä odottaa innokkaasti 16-vuotiaamme, ja 18-vuotias tyttäremme on peräti ehdokkaana.
RSS-Syöte