8. LAADUKAS KOULUTUS ON KUNNAN SELKÄRANKA
Kristillisdemokraatit korostavat koulutuksen merkitystä yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin perustana. Mahdollisuus laadukkaaseen ja tasavertaiseen koulutukseen on parasta syrjäytymisen ehkäisyä ja yksi oleellisimpia tekijöitä pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa. Kuntien velvollisuus on järjestää jokaiselle lapselle ja nuorelle laadukas ja yhdenvertainen peruskoulutus ja tarjota kaikille hyvät valmiudet jatko-opintoihin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa.
OECD-maiden koulutukseen käyttämien panostusten vertailussa Suomi jää keskitason alapuolelle. Vertailun perusteella meillä olisi varaa panostaa koulutukseen nykyistä enemmän. Taloudellinen tilanne luo painetta kulujen karsimisen suuntaan, mutta ellei lasten ja nuorten hyvinvointiin ja koulutukseen sijoiteta, olemme tulevaisuudessa vielä suuremmissa vaikeuksissa. Liiallisen säästämisen sijaan on rohjettava tehdä viisaita sijoituksia tulevaisuuteen: koulutukseen panostaminen on yhteiskunnalta sijoitus niin henkiseen kuin taloudelliseenkin hyvinvointiin.
Koulujen homeongelmat on ensi tilassa hoidettava kuntoon, jotta lasten ja opetushenkilökunnan terveys ei vaarannu. Koulutuksen järjestäjien valtionosuudet tulee tarkistaa kattamaan myös todelliset investointitarpeet. Oppilaitosten kasvava korjausvelka syö tulevaisuuden koulutuksen järjestämismahdollisuuksia. Kiinteistöjä ei saa päästää rappeutumaan, vaan niiden kunnosta ja ajanmukaisuudesta on huolehdittava riittävillä investoinneilla.
8.1 Esiopetuksen ja perusopetuksen on oltava laadukasta ja yhdenvertaista
Esiopetuksella luodaan edellytykset koulunkäymiselle. Esiopetuksen pitää olla laadukasta, ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä, ja se on toteutettava lapsen tarpeista lähtien. Kuntien on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että myös maahanmuuttaja- ja romanilapset osallistuvat esiopetukseen.Kuntien on turvattava myös erityislasten iltapäivähoito lapsen tarpeen mukaisesti. Pienten koululaisten iltapäivätoimintaa on edistettävä. Kolmannen sektorin ja seurakuntien mahdollisuuksia järjestää lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa on vahvistettava.
Kuntien on huolehdittava koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta. Perusopetus on väärä säästökohde. Sama vuosiviikkotuntimäärä kuuluu kaikille lapsille kunnan taloudellisesta tilasta riippumatta. Riittävän laajojen kielivalintamahdollisuuksien myötä luodaan menestymisen edellytyksiä niin kunnalle kuin yksittäiselle kuntalaisellekin. Tasokkaan opetuksen lisäksi riittävän pienet ryhmäkoot, tehokas koulukiusaamiseen puuttuminen sekä laadukkaat kouluterveydenhuollon ja yksilöllisen opinto-ohjauksen palvelut ovat hyvän koulun oleellisia piirteitä.
Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppimisvaikeuksien varhaisen tunnistamisen on toteuduttava riittävinä kaikkialla maassamme. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus tulee järjestää lähikoulussa ja tavallisessa opetusryhmässä aina, kun se on käytännössä mahdollista ja oppilaan edun mukaista. Oppilaalla tulee olla oikeus erityisluokkaan tai muuhun soveltavaan paikkaan silloin, kun se on hänen etunsa mukaista. Pidämme tärkeänä, että myös lievästi vammaisten ja toimintarajoitteisten syrjäytymisvaara tunnistetaan, eikä heitä jätetä selviämään terveempien ehdoilla. Vammaisten nuorten peruskoulun jälkeiseen koulutukseen pääsyn on toteuduttava yhdenvertaisesti ikätovereiden kanssa. Erityisharjaantumisluokkien opettajilta on edellytettävä erityisopetuksen maisteritasoista tutkintoa.
Tuemme koulukiusaamista vähentävien hankkeiden vahvaa läpivientiä koulutuskentässä. Koulukiusaamisessa tulee soveltaa nollatoleranssia kaikissa oppilaitoksissa. Niin sanottua koulusovittelua tulisi laajentaa ratkaisumallina myös kotien ja koulujen välisissä ristiriitatilanteissa.
Haluamme säilyttää perusopetuksen lähipalveluna. Ikäluokkien pieneneminen, kuntien välinen muuttoliike sekä ennen kaikkea kuntien resurssien niukkuus ovat johtaneet valtakunnalliseen koulujen lakkauttamistrendiin. Hallituksen tulee pikaisesti tehdä riittävän laaja selvitys kouluyksiköiden lakkauttamisten taloudellisista ja käytännön vaikutuksista. On myös selvitettävä, kuinka paljon lakkauttamispäätökset ovat pidentäneet lasten koulupäiviä ja tuottaneet kuljetuskustannuksia. Tätä selvitystyötä tarvitaan niin hallitustasolla kuin erityisesti kuntapäättäjien tarpeisiin.
Kuntien tulee panostaa laatusuositusten mukaisiin kouluterveystarkastuksiin ja huolehtia riittävistä kouluterveydenhuollon resursseista. Koulupsykologien ja koulukuraattorien riittävyys on varmistettava jokaisessa kunnassa. Kouluterveydenhuolto on keskeinen väline koulupudokkuuden ennaltaehkäisyssä, lasten psyykkisten, sosiaalisten ja päihdeongelmien varhaisessa havaitsemisessa sekä muiden terveyteen ja koulunkäyntiin vaikuttavien ongelmien havaitsemisessa. On valvottava, että terveystarkastukset ja terveysneuvonta järjestetään koko maassa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetussa asetuksessa (380/2009) tarkoitetulla tavalla monialaisesti selvittäen myös perheen hyvinvointia. Asetus velvoittaa kuntien päättäjiä huolehtimaan siitä, että kouluterveydenhuollolla on riittävät resurssit tehtävänsä toteuttamiseen.
Oppilas- ja opiskelijahuollon epäyhtenäiset käytännöt ja erot saatavuudessa alueellisesti ja kuntakohtaisesti on korjattava. Tarvitsemme opiskeluhuoltolain, joka koskee sekä perusastetta että toisen asteen koulutusta. Oppilas- ja opiskelijahuollolle annetut uudet tehtävät ja monialainen yhteistyö edellyttävät toteutuakseen lisäresurssointia.
8.2 Laadukas toisen asteen koulutus tarjoaa hyvät edellytykset nuorelle
Ammatillisessa koulutuksessa Kristillisdemokraatit painottavat työelämän ja koulun yhteistyötä. Koulutuspaikkoja tulee lisätä niille aloille, joissa on kysyntää. Paikallisten työnantajien kanssa tehtyä yhteistyötä pitää syventää niin, että mahdollisimman monelle opiskelijalle järjestyy oppisopimuskoulutuspaikka tai työharjoittelupaikka. Tarjonnan lisäämiseksi tulee oppisopimuskoulutuspaikasta maksettavaa korvausta yrityksille nostaa. Yhteistyö on luotava alueen yrityksiin jo siinä vaiheessa kun koulutusta suunnitellaan, jotta opiskelijat oppisivat koulussa keskeisiä ja tarpeellisia taitoja pärjätäkseen töissä. Seudun työvoimatarpeet ja eri koulutuspolkujen oppilasmäärät on sovitettava entistä paremmin yhteen. Kesätyöseteleillä kunta voi turvata kesätyön monille nuorille.
Ammatillisten oppilaitosten asuntoloissa on kiinnitettävä erityisesti huomiota asumisrauhaan, harrastustoiminnan tukemiseen sekä päihdekäytön ennaltaehkäisyyn valvonnan yhteydessä. Asuntoloissa asuvia nuoria on tuettava aikuistumisprosessissa, jossa otetaan yhä enemmän vastuuta itsestä ja omasta elämästä.
Lukiolaisen yksilöllinen opinto-ohjaus on turvattava lakisääteisesti ja opiskelijahuoltoa kehitettävä. Pidämme tärkeinä yhteisöllisyyden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä sirpaleisessa luokattomassa lukiossa. Oppilaanohjauksen tarve on jatkuvasti lisääntynyt ja lisääntyy edelleen, mikäli valinnaisuutta lisätään. Opiskelijoiden hyvinvointia tukevat toimenpiteet ja opinto-ohjauksen lisääminen maksavat itsensä takaisin nopeampana valmistumisena, onnistuneina uravalintoina ja parempina oppimistuloksina.
Kristillisdemokraatit näkevät, että lukiokoulutukseen tarvitaan joustavuutta niin oppilaan näkökulmasta kuin koulutuksen järjestävien kuntien näkökulmasta. Yhteistyö eri kuntien ja eri lukioiden välillä takaa laadukkaan lukiokoulutuksen. Lukiokoulutuksen laatu ja alueellinen saavutettavuus on turvattava riittävän tiheällä lukioverkostolla sekä hyödyntämällä etä- ja verkko-opetusta. Lukiokoulutuksen resurssit on turvattava. Erityisesti opinto-ohjausta on vahvistettava.
Lukiokoulutuksen järjestäminen ikäluokkien pienentyessä muuttuu haastavaksi pienille kunnille. Kannamme huolta lukiokoulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta tulevaisuudessa, ja kannatamme erilaisten verkostoiden ja hallinnollisten yhteistyömallien luomista opetuksen turvaamiseksi pienilläkin paikkakunnilla. Lukio-opetuksen keskittyminen maanlaajuisesti suurlukioihin isoihin kaupunkeihin heikentäisi myös perusopetuksen järjestämisedellytyksiä ja korkeasti koulutetun työvoiman saatavuutta pienille paikkakunnille.
Kannamme erityistä huolta siitä, että lukio-opetuksen uudistusten toteuttamiselle turvataan riittävät resurssit koko maassa. Opetuksen laatu ja valinnaisuuden määrä ei saa olla riippuvainen kunnan taloudellisesta tilanteesta, vaan ne tulee toteuttaa tasa-arvoisesti. Lukio-opetuksen parantaminen edellyttää pienempiä opetusryhmiä.
8.3 Korkeakoulut ja tutkimus palvelevat kuntaa
Ammattikorkeakoulujen pitäminen elinvoimaisina edellyttää rakenteiden kehittämistä, erikoistumista ja järkevän kokoisia koulutusyksiköitä.On huolehdittava, että pätevä, käytännönläheinen korkeakouluopetus ja alueen elinkeinoelämää palveleva soveltava tutkimus säilyvät ammattikorkeakoulujen päätehtävinä. Ammattikorkeakouluopetusta on kehitettävä vastaamaan nykyistä paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Pidämme tärkeänä ammattikorkeakoulujen itsenäistä oikeushenkilöasemaa sekä alueellisesti kattavaa ammattikorkeakouluverkkoa, joka tukee aluekehitystä ja alueellista osaamistarvetta. Alueellinen kattavuus turvaa myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan eri alueilla toimivien julkisyhteisöjen ja yritysten tarpeisiin. Yliopistojen sivutoimipisteet ja yliopistokeskukset ovat seudullisia vetovoimatekijöitä, joiden merkitys on erittäin suuri sekä koulutustarjonnalle että alueen elinkeinojen, työvoimatarpeen, kehittämisen ja kaupunkien elinvoimaisuuden kannalta.
8.4 Vapaa sivistystyö on kuntalaisten oikeus
Kuntien kannattaa kehittää yhteistyötään elinikäisen oppimisen periaatetta palvelevien vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Avoimina aikuisoppilaitoksina etenkin kansanopistot tavoittavat ammattiuraansa etsiviä nuoria sekä työttömiä ja syrjäytymisvaarassa olevia aikuisia ja maahanmuuttajia. Lähiopetukseen perustuvina oppilaitoksina opiskelijoilla on niissä mahdollisuus vahvistaa sosiaalisia suhteitaan.
