Palm: On arvioitava, tuoko osallistuminen koulutusyhteistyöhön Irakissa lisäuhkaa Suomelle
Palm: On arvioitava, tuoko osallistuminen koulutusyhteistyöhön Irakissa lisäuhkaa Suomelle
24.2.2015 klo 14:29 Uutiset
Terroristijärjestö Isil on teloittanut mielivaltaisesti Irakin kansalaisia, kohdistanut hirmutekoja siviileihin, myös lapsiin ja naisiin, määrännyt voimaan šaria-lain tiukan tulkinnan ja perustanut šaria-tuomioistuimia, tuhonnut eri kansanryhmien pyhiä ja uskonnonharjoittamispaikkoja.
– YK on julistanut Irakin tilanteen vakavimman tason humanitaariseksi kriisiksi. Tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Irakin hallituksella on Isilin vastainen turvallisuusstrategia. Koulutusjoukon tarve on ilmeinen. Ponnistelut turvallisemman arjen kuin ihmisoikeusrikkomusten lopettamiseksi ovat edessä: on selvää, että Irak tarvitsee tukea, totesi Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Palm, kun eduskunta keskusteli Suomen osallistumista turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa.
– Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä jakaa käsityksen siitä, että ennaltaehkäisy merkitystä ei voi korostaa riittävästi. Suomen mahdollinen osallistuminen koulutusyhteistyöhön Irakissa voi tuoda terroristijärjestö Isilin näkökulmasta Suomelle uuden statuksen, Suomen turvallisuutta ei voi kyllin korostaa.
KD:n eduskuntaryhmä antaa tukensa terrorismin vastaiselle työlle, ihmisoikeusrikkomusten, silmittömän väkivallan ja vihan rajoittamiselle ja humanitaarisen katastrofin lopettamispyrkimyksille.
– On toivottavaa, että eduskuntakäsittelyssä Irakin koulutusyhteistyöhankkeen osalta punnitaan myös Suomen näkökulmasta turvallisuuden kokonaiskuvaa, tuoko osallisuus Suomeen mahdollista terrorismin lisäuhkaa, Palm muistutti.
Suomi on osallistunut pääosin YK-johtoisiin, EU- tai NATO-vetoisiin rauhanturvaoperaatioihin. Nyt käsittelyssä olevan Irakin operaation osalta yhteistä sopimusta ei ole voitu tehdä, ja näin osallistuvat maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia Irakin kanssa. Palmin mukaan tämä järjestelytapa herättää kysymyksiä mm. voimankäyttösäännöksistä ja siitä miten ne ovat yhteen sovitettavissa toisten maiden toimijoiden ja diplomaattistyyppisen aseman kanssa.