– Hallituksen aikeet turhien normien purkamiseksi ovat todella välttämättömiä. Uskon, että tässä työssä voidaan löytää laaja poliittinen yhteisymmärrys, totesi KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman pitämässään ryhmäpuheenvuorossa normien purkamisesta 24.6. Keskuskauppakamarin vertailun mukaan vaaliohjelmassaan kattavimmin ylisääntelyn ja byrokratian purkua käsittelivät Kristillisdemokraatit.

– Hallinnollista taakkaa ja ylisääntelyä on kaikilla sektoreilla. On välttämätöntä edistää uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä. Hallinto on saatava varjelemaan hyviä liikeideoita ja yrittäjiksi aikovia, ei hukuttamaan vaatimuksiinsa.

Östmanin mukaan esimerkiksi ympäristöluvissa lupaprosessien venyminen merkitsee usein menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia ja kalliit lupamaksut rasittavat etenkin pk-yrityksiä. Lupajonoissa on tällä hetkellä yli kolmen miljardin arvosta investointeja. Byrokratian keventämiseksi on erilaisia lupamenettelyjä sovitettava yhteen ja yhdistettävä lupia.

Ylisääntelyn purkamista on yritetty moneen otteeseen, mutta tuloksiin ei ole kunnolla päästy. Viime kaudella toiminut paremman sääntelyn ryhmä sai lyhyessä ajassa noin 400 erilaista ehdotusta paremmasta sääntelystä, sääntelyn purkamisesta ja sujuvoittamisesta.
– Joukossa oli paljon harkinnanarvoisia ehdotuksia, totesi työryhmän jäsenenä ollut Östman.

Myös Kristillisdemokraatit olivat aktiivisia ehdottajia.
– Esitimme mm. että rakennuslupamenettelyä tulee keventää pientalorakentamisen kohdalla. Kaavoitukseen liittyvää valitusmenettelyä on muutettava siten, etteivät asuntorakennushankkeet viivästy kohtuuttomasti. Eräs toinen muutettava asia on, että SAFA-arkkitehtejä ei tarvitsisi käyttää pientalokohteissa, vaan talotehtaiden suunnitteluratkaisut riittäisivät. Ruotsin malliin ehdotimme myös kevyttä lupamenettelyä pienikokoisen lisätalon rakentamiseksi tontille, jolla on jo omakotitalo ja käyttämätöntä rakennusoikeutta.

– Myös ennakolta anottavista rahankeräysluvista luopuminen ja ilmoitusmenettelyyn siirtyminen on ollut yksi esimerkki KD:n esillä pitämistä ehdotuksista. Sisäministerimme ajoi asiaa, vaikkei siitä vielä viime kaudella päästykään sopimukseen.

Östmanin mukaan Suomen on pyrittävä vaikuttamaan valmisteilla olevaan EU-lainsäädäntöön entistäkin varhaisemmassa vaiheessa. Sekä Suomen hallitus että Euroopan komissio painottavat tarvetta kehittää EU-sääntelyä.

– Liian yksityiskohtaisen EU-direktiivitehtailun sijaan tarvitaan nyt todellista lisäarvoa tuottavaa ja sisämarkkinoiden toimintaa edistävää puitelainsäädäntöä. Olisi myös syytä pitäytyä EU-direktiivien vähimmäisvaatimuksissa, eikä pahentaa byrokratiaa omilla kansallisilla lisäyksillä.

– Ilman vapauteen vahvasti sidottua vastuuntuntoa ja yhteisesti kunnioitettuja perusarvoja yhteiskunta on tiellä, jonka päässä häämöttää tavoitteensa irvikuva: ylisäännelty yhteiskunta, jossa isoveli valvoo, Östman arvioi.