– Laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannusti hallitusta yhteiskuntasopimukseen, johon kaikki työmarkkinaosapuolet olisivat sitoutuneet. Oli pettymys, ettei se toteutunut. Annan pääministeri Sipilälle ja hallitukselle tunnustuksen siitä, että vastarinnasta huolimatta tavoitteesta kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole luovuttu ja toisaalta ovea neuvottelupöytään ei ole suljettu, totesi kansanedustaja Päivi Räsänen KD:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheessa kilpailukykytiedonannosta 30.9.

Annan tunnustuksen myös etujärjestöille siitä, että ne toivat konkreettisia kilpailukykyä parantavia esityksiä, vaikka yhteistä esitystä ei vieläkään syntynyt. Erityisen kannatettavaa on se, että pitkälle ulotettava palkkaratkaisu on nyt nostettu pöytään, sillä palkankorotuksilla pystyttäisiin helposti leikkaamaan se hyöty, mikä nyt esitettävillä uudistuksilla saataisiin aikaan. Toivomme, että neuvottelut tositarkoituksella jatkuvat ja vielä syksyn aikana löydetään sellainen ratkaisu, jonka työmarkkinaosapuolet ja suomalaiset voivat laajasti hyväksyä. Yhdessä sovitut toimenpiteet Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi, alakohtaiset erot huomioiden, antaisi suomalaisille uutta uskoa maamme tulevaisuuteen.

Ilman omaa itsenäistä rahapolitiikkaa lamakausina ei enää voida parantaa kilpailukykyä heikentämällä oman valuutan arvoa. Tämä on johtanut siihen, että meillä on oikeastaan enää yksi nopeasti vaikuttava väline kilpailukyvyn parantamiseksi, sisäinen devalvaatio. Työvoimakustannusten alentaminen suhteessa kilpailijamaihin leikkaamalla palkkoja on huomattavasti vaikeampaa ja ikävämpää kuin rahan arvoa alentamalla. Tämän saimme kaikki huomata edellisviikon perjantaina kun Suomi pysähtyi työntekijäjärjestöjen mielenilmaisun ajaksi.

Ennen lamakausia pitäisi harjoittaa tiukkaa talouspolitiikkaa ja pyrkiä maltilliseen palkkakehitykseen, jotta kustannukset eivät karkaisi. Tähän ei Suomessa ole kyetty. Päinvastoin, juuri kun kansainvälinen finanssikriisi iski Suomeen viime vuosikymmenen lopulla, nähtiin ennätyssuuria palkankorotuskierroksia kaikilla aloilla. Pitkän nousukauden päätteeksi poliittiset päättäjät lisäsivät vaalilupauksiensa kanssa paineita suurille palkankorotuksille. Toivottavasti olemme ottaneet opiksi tehdyistä virheistä.

Kokonaistuotantomme on laskenut yli viidellä prosentilla vuoden 2008 tasosta. Finanssikriisin myötä Suomen vienti romahti ja samalla yritysten kannattavuus on heikentynyt. Tämä on johtanut työttömyyden rajuun kasvuun viime vuosina. Kansainvälinen kysyntä on edelleen heikkoa ja finanssikriisin lisäksi erityisesti Venäjän kaupan tyrehtyminen vaikeuttavat taloutemme nousua. Tällä hetkellä vientituloja puuttuu jopa 30 miljardia euroa vuodessa, jotta julkisen sektorin menot kyettäisiin rahoittamaan ilman lisävelkaantumista.

Pidämme hallituksen tavoitetta parantaa Suomen kilpailukykyä yhteensä 15 prosentilla oikeana. Ilman järeitä toimenpiteitä emme saa aikaan talouskasvua emmekä luotua paljon kaivattuja uusia työpaikkoja. Kilpailukyvyn parantaminen ja työn lisääminen ovat välttämättömiä mikäli haluamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.

Hallituksen esittämät kustannuskilpailukykyä vahvistavat toimet parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Esitys yksityisen sektorin sosiaaliturvamaksun alentamisesta on tarpeellinen uudistus. Palkan sivukulujen alentaminen on ensiarvoisen tärkeää uusien työpaikkojen luomiseksi. Tämä toimenpide saa täyden tukemme. Kysymykseksi jää kuitenkin, miten tämä mittava uudistus rahoitetaan, siihen ei saatu vastausta tiedonannosta.

Pidämme myös tarpeellisena esitystä vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta 2500 euron kertakorvauksen avulla. Tämä edistää nuorten naisten työllisyyttä ja helpottaa erityisesti naisvaltaisilla aloilla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Hallitus ansaitsee kiitoksen myös siitä, että se on muuttanut esitystä järkevämmäksi niin, että tuki maksetaan kaikille työnantajille, jotka maksavat palkkaa äitiyspäivärahakauden aikana. Aikaisempi ehdotus, jossa tuki olisi maksettu vasta työhön paluun jälkeen, olisi kohdellut työnantajia eriarvoisesti. Vanhempainvapaiden ja hoitovapaiden kesto vaihtelee suuresti ja aina äiti ei palaa saman työnantajan palvelukseen.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että hallitus kuunteli herkällä korvalla kansalaisia luopumalla epäoikeudenmukaisesti kohdistuvasta sunnuntailisien leikkaamisesta. Tämä uudistus olisi iskenyt erityisesti naisvaltaisille matalapalkka-aloille. Viikonloppulisät ja erityisesti sunnuntailisät muodostavat monella palkansaajalla merkittävän osan kokonaispalkasta. Lomarahan alentaminen 30 prosentilla kohtelee palkansaajia tasapuolisemmin ja on näin ollen helpompi hyväksyä. Ilman lomaraha-oikeutta olevia järjestäytymättömien pienyrittäjien työntekijöitä on Suomen yrittäjien arvion mukaan 157 500. Lomarahan maksaminen aiheuttaisi yrityksille yhteensä 235 miljoonan euron lisäkulun. Miten hallitus aikoo huomioida näitä yrityksiä uhkaavan kilpailukyvyn heikkenemisen?

Hallituksen esittämät toimet hintakilpailukyvyn parantamiseksi eivät vielä riitä, kuten hallitus itsekin toteaa. Tarvitsemme lisäksi maltillisia palkkaratkaisuja ja muita kilpailukykyä parantavia toimia pitkälle tulevaisuuteen. Tästä syystä on ensisijaisen tärkeää, että hallitus yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa pyrkii neuvottelemalla löytämään sellaisen kokonaisratkaisun, jonka kaikki osapuolet voisivat hyväksyä. Vetoamme myös työmarkkinajärjestöihin. Työntekijäpuolelta vaaditaan nyt joustoa ja ikävien päätösten hyväksymistä. Työnantajaosapuolelta vaaditaan samoin yhteiskuntavastuuta ja todellista halua luoda ja säilyttää työpaikkoja Suomessa. Luodaan yhdessä maallemme tulevaisuuden usko ja eväät paremmalle tulevaisuudelle.

***

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro kansanedustaja Päivi Räsänen
Valtioneuvoston tiedonanto kilpailukykyä parantavista toimista 30.9.2015.