Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaa hallitusta viemään uudistuksen maaliin ja tarvittaessa korjaamaan sitä parlamentaarisella työskentelyllä.
– Jos ja kun yön pimeinä tunteina syntyneessä kompromissiratkaisussa ilmenee ongelmia. Kristillisdemokraatit antavat oman rakentavan panoksensa ratkaisujen etsimiseen, totesi KD:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen, kun eduskunta keskusteli pääministerin ilmoituksesta sote-uudistuksesta keskiviikkona.

***

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta ja itsehallintoalueiden muodostamisesta 18.11.2015

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro kansanedustaja Päivi Räsänen
Arvoisa puhemies!

Meillä on maailman parhaiten koulutettu henkilöstö terveys- ja sosiaalipalveluissa, Suomen terveydenhuollon tulokset ovat OECD-maiden huippuluokkaa ja olemme perinteisesti kuuluneet hyvinvointivertailujen kärkimaihin. Sosiaaliset terveyserot ovat kuitenkin Pohjoismaiden suurimmat ja kasvavat. Palvelujen saaminen on työläintä ja usein myös kalleinta niille, jotka eniten niitä tarvitsisivat. Erikoissairaanhoidon ja korjaavien sosiaalipalveluiden, esimerkiksi lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet kovaa vauhtia samalla, kun peruspalveluiden voimavarat ovat polkeneet paikallaan. Sirpaleinen hallintorakenne on johtanut siihen, että palvelujen järjestämisestä vastuussa olevat kunnat ja sairaanhoitopiirit vahtivat kukin omaa kukkaroaan eikä valtiovallalla ole riittäviä keinoja ohjata voimavaroja niin, että ihmiset saisivat ajoissa ja nopeasti apua ja samalla yhteiskunta säästäisi menoissa. Nykyjärjestelmällä väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa näköpiirissä olisi romahdus: köyhät ja kipeät syrjäytyisivät palveluista.

On siis remontin aika. Hallitus ansaitsee tunnustuksen siitä, että kivulias ja vaikea sote-päätös saatiin vihdoin aikaan. Valittu hallintomalli ei ole ideaalinen eikä siinä noudatettu sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijoiden ensisijaisia neuvoja. 18/15 malli on poliittinen kytkykauppa, jonka varaan tulevaisuuden palvelut on kuitenkin mahdollista rakentaa niin, että väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa myös heikommassa asemassa olevista kansalaisista huolehditaan. Vastuutahojen määrä vähenee 190:sta 15:een ja valtionohjaus vahvistuu. Vaikka sote-kiistan numeropeli on saanut keskustelussa suurimman huomion, oleellisinta uudistuksessa ei ole hallinnon keventäminen, sillä hallintokustannukset sote-palveluiden kokonaiskuluista ovat vain n 1,4 %. Sen sijaan merkittävin tehostamismahdollisuus on siinä, kun palvelut saadaan saman hallinnon alaisuuteen, jolloin hoitoketjut saadaan sujuviksi ja palvelujen painopistettä voidaan siirtää peruspalveihin ja varhaiseen puuttumiseen.

Yhteen toimivat tietojärjestelmät, niiden innovatiivinen hyödyntäminen sekä valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut tuovat suuria mahdollisuuksia palvelujen tehostamiseen ja parantamiseen.  Asiakkaan valinnanvapaus voi auttaa pieniä, paikallisia palvelutarjoajia siltä osin, kun julkisia hankintoja ei enää tarvitse tehdä asiakkaan puolesta.  On kuitenkin syytä huolehtia siitä, että  hankintoja kilpailutettaessa kasvavilla hallintoalueilla ja valtakunnallisessa hankintayksikössä turvataan myös kotimaisten, pienten yritysten ja palvelutuottajien mahdollisuudet pärjätä monikansallisille yhtiöille, jotka nykyisessä järjestelmässä ovat vallanneet markkinoita.

Terveyspalveluja tulee tuottaa potilaan ehdoilla – ihmisen, ei järjestelmän tarpeisiin. Olemme tottuneet jonottamaan lääkärille samaan tapaan kuin aikoinaan kauppoihin Neuvostoliitossa.  Jonot eivät tuo kenellekään säästöä, vaan ne lisäävät menoja, kun tutkimuksiin tai leikkaukseen pääsyä odotellessa kertyy kustannuksia sairauspäivärahoista ja lääkehoidoista.  Jonot eivät ole kuitenkaan luonnonlaki silloin, kun tuotantoa ohjaa asiakkaan tarve. Siksi on myönteistä, että uudistuksessa lisätään potilaan valinnanvapautta, mikä ohjaa tuottamaan lääkäriaikoja potilaiden tarpeiden mukaisesti. Asiakkaan joustava mahdollisuus valintaan tulee toteuttaa myös alueiden välille. Raja-alueella asuvien tai toisella alueelle työskentelevien tulee voida joustavasti valita asiointi- tai työssäkäyntialueensa hoitoyksikkö. Valinnanvapaus ja terve kilpailu voivat parantaa palveluiden laatua ja purkaa jonoja.

Sote-uudistuksen vaikutukset ulottuvat yli vaalikauden vuosikymmeniksi eteenpäin. Edessä on suuria, vielä ratkaisemattomia kysymyksiä rahoituksesta, omistusjärjestelyistä, palkkaharmonisoinnista, sairaalaverkostosta, muusta väliportaan hallinnosta, lähidemokratiasta ja lainsäädännön sovittamisesta perusoikeuksiin. Siksi tarvitaan hyvää yhteishenkeä, tämän hetkisen hallitus- ja oppositiorajan ylittävää yhteistyötä, jotta päätöksenteko ei poukkoilisi kulloisenkin poliittisen tuulen mukana.

Hallitus on pyrkinyt viemään uudistusta tarmokkaasti eteenpäin jo vaalikauden alussa. Tämä on viisautta. Edellisen kauden harjoitus kaatui lopulta vaalien aiheuttamaan paniikkiin. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaa hallitusta viemään uudistuksen maaliin ja tarvittaessa korjaamaan sitä parlamentaarisella työskentelyllä, jos ja kun yön pimeinä tunteina syntyneessä kompromissiratkaisussa ilmenee ongelmia. Kristillisdemokraatit antavat oman rakentavan panoksensa ratkaisujen etsimiseen.