– Kristillisdemokraatit eivät näe politiikkaa taktisena pelinä, jossa opposition ja hallituksen välillä luodaan vastakkainasettelua tyhjästä. Meidän strateginen tavoitteemme on käydä rakentavaa dialogia hallitus- ja oppositiopuolueiden kanssa, Suomen ja kaikkien kansalaisten hyväksi. Mielestäni olemme onnistuneet tässä työssä kuluneen syksyn aikana, totesi KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman puoluevaltuuston syyskokoukselle.

***

Puoluevaltuuston kokous 28.11.2015
Katsaus eduskuntaryhmän toiminnasta
KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman
Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Uuden aika! Elokuun puoluekokouksen teema on ollut enemmän kuin ajankohtainen myös eduskuntaryhmän toiminnassa kuluvan syksyn aikana. Uuden aika kuvastaa hyvin myös uuden hallituksen ja eduskunnan toimintaa. Syysistuntokauden aikana olemme saaneet todistaa hyvin dramaattisia tapahtumia. Oppositio on esittänyt useamman välikysymyksen hallitukselle ja keskustelu eduskunnassa on käynyt kuumana. Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa on ollut enemmän käänteitä kuin hurjimmissa televisiosarjoissa. Pääministeri oli hiljattain kävelemässä presidentin puheille kun hallituksen sisällä ei ollut löytymässä sopua sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.

Kristillisdemokraatit kantoivat viime vaalikaudella raskasta hallitusvastuun taakkaa. Hallituksessa jouduimme tekemään kompromisseja ja jouduimme taistelemaan uudelleen ja uudelleen monien vaikeiden kysymysten kanssa. Saimme kokea onnistumisen hetkiä mutta myös tappioita. Kokonaisuudessaan pidän työtämme hallituksessa onnistuneena. Pystyimme vaikuttamaan asioihin enemmän kuin kuuden kansanedustajan puolueelta kukaan pystyi odottamaan. Samalla pystyimme toimimaan rakentavalla tavalla ja ansaitsimme neljän vuoden aikana hallituskumppaneiden ja myös oppositiopuolueiden arvostuksen. Kristillisdemokraatit tunnetaan eduskunnassa luotettavana ja rakentavana puolueena.

Ennen viime kevään eduskuntavaaleja suomalaiset ymmärsivät, että tulevalla vaalikaudella pitää tehdä kovia ratkaisuja. Meidän pitää kääntää kehityksen suunta niin kasvavan valtionvelan kuin menetetyn kilpailukyvyn suhteen. Enemmistö eduskuntapuolueista oli vaalikeskusteluissa samaa mieltä siitä, että Suomen talous pitää saada kuntoon.

Näimme viime kaudella kuinka vaikeaa monipuoluehallituksessa on löytää poliittista yksimielisyyttä. Eduskuntavaaliohjelmassamme keskityimmekin talous- ja rakenneuudistuksiin, jotka olivat monella tapaa yhtenäisiä nykyisen hallituksen päälinjausten kanssa. Tässä valossa ei olisi uskottavaa, että me nyt, muutama kuukautta myöhemmin, kääntäisimme takkimme. Meillä on yhä samat talouspoliittiset tavoitteet. Siksi on luonnollista, että kristillisdemokraattien oppositiopolitiikka on keskittynyt räksyttämisen sijaan rakentavaan vuoropuheluun niin hallituksen kuin muiden oppositiopuolueiden kanssa.

Tämän viikon keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti poikkesi vähiten hallituksen esityksestä määrällisesti, mutta ei laadullisesti. Esitimme vaihtoehdossamme perusteltuja ja maltillisia muutoksia hallituksen talousarvioesitykseen nähden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme hampaattomasti hyväksymässä kaikki hallituksen esitykset. Vaihtoehdossamme tartuimme vahvasti hallituksen esityksen ongelmakohtiin ja esitimme hyviä korjausehdotuksia.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti on hallituksen esitykseen verrattuna sosiaalisesti oikeudenmukaisempi ja samalla siinä on vahvoja talouskasvua tukevia esityksiä. Julkaisimme oman vaihtoehtobudjettimme ensimmäisinä jo lokakuun lopulla. Olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus on herkällä korvalla kuunnellut meitä ja muuttanut useita esiin nostamiamme kohtia omassa esityksessään. Eduskuntakeskustelussa toimme kuitenkin esiin toivomuksen, että hallitus jatkossa harkitsee päätöksiään tarkemmin ja tekee niistä etukäteen kunnolliset vaikutusarvioinnit. Näin toimimalla hallitus säästyisi huonosti perusteltujen esitysten takaisinvetämiseltä tai kuten pääministeri Sipilä sanoisi; vatuloinnilta.

Hyvät ystävät,

Hallituksen aikaisempi päätös poistaa eläkeläisten asumistuki oli huono koska se olisi asettanut tuhannet pienituloiset eläkeläiset kestämättömään tilanteeseen. Olemme tyytyväisiä, että hallitus kuunteli kristillisdemokraatteja ja eläkeläisiä peruessaan tämän päätöksen. Vielä tyytyväisempiä olisimme, jos hallitus peruisi asumismenojen enimmäismäärän jäädyttämisen ensi vuodelle ja toisi selkeästi esiin kaikki asumistukeen liittyvät muutokset ja niiden vaikutukset.

Vaihtoehtobudjetistamme löytyy asumistuen lisäksi myös takuueläkkeen suurempi korotus sekä lääkekorvauksen leikkauksen peruminen. Lääkekorvauksen osalta kannatamme hallituksen esittämää rakenteellista uudistusta, jossa otetaan käyttöön alkuomavastuu ja samalla lääkkeiden peruskorvausta korotetaan. Emme kuitenkaan leikkaisi lääkekorvauksen määrärahoja vaan kohdistaisimme tuen uudelleen.

Yksi hallituksen huonoimmista esityksistä on ruokavaliokorvauksen poistaminen. Keliakia on vakava perinnöllinen sairaus, jonka ainoana hoitona on elinikäinen gluteeniton erityisruokavalio. Ruokavalio on keliaakikon lääke. KD:n vaihtoehtobudjetissa esitetään, että erityisruokavalion aiheuttamia lisäkustannuksia korvataan keliaakikoille jatkossakin.

Kristillisdemokraatit on perhepuolue. Se mitä lapsilta ja nuorilta tänään säästämme, joudumme maksamaan moninkertaisena takaisin kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä. Siksi esitämme vaihtoehtobudjetissamme hallitusta enemmän määrärahoja päivähoidon ja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen, korkeakouluille, etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajoihin ja oppisopimuskoulutukseen.

Työllisyyden hoito ja yrittäjyyden tukeminen on erittäin vahva teema vaihtoehdossamme. Esitämme lisämäärärahoja palkkatukeen ja starttirahoihin. Esitämme, että henkilöyrityksille myönnettäisiin 5 prosentin yrittäjävähennys. Tämä muuttaisi henkilöyrittäjien verotusta oikeudenmukaisemmaksi suhteessa palkansaajiin ja osakeyhtiöihin. Yrittäjävähennys löytyy myös hallitusohjelmasta. Pääministeri Sipilä totesi eduskunnassa, että esityksemme on hyvä ja että hallitus valmistelee vastaavaa esitystä. Meidän mielestä hallitus aikailee asian kanssa turhaan. Kaikki tarvittavat selvitykset on jo tehty viime kaudella. Tarvitsemme pikaisesti uudistuksia, jotka kannustavat yrittäjyyteen. Talouskasvua ja uusia työpaikkoja tarvitaan pikaisesti.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä panostaisi hallitusta enemmän tutkimukseen ja kehitykseen. Hallituksen ohjauksessa tapahtuvan tutkimuksen sijaan haluamme panostaa sellaiseen tutkimukseen, jossa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa luodaan uutta kasvua. Siksi siirtäisimme määrärahoja valtioneuvoston tutkimusrahoista niille tahoille, jotka hoitavat tutkimusta ja kehitystä parhaiten, eli korkeakouluille, Tekesille ja VTT:lle. Tätä kautta saisimme lisää patentteja, yrityksiä ja työllisyyttä.

Harmaan talouden torjunta on yhteiskunnalle tärkeää työtä monella eri tavalla. Verotulojen kasvattamisen lisäksi sillä parannetaan rehellisesti toimivien suomalaisten yritysten kilpailuasemaa ja toimintamahdollisuuksia. Olemme iloisia siitä, että hallitus on tullut meidän linjoille tässäkin asiassa perumalla erityisesti poliisin harmaan talouden torjuntaan kohdistettuja leikkauksia. Se ei riitä. Niitä tulee lisätä verohallintoon ja tullille, jolloin ne tuottaisivat itsensä moninkertaisesti takaisin.

Eduskunnassa pääministeri Sipilä arvosteli opposition esityksiä harmaan talouden torjunnasta kasvavien verotuottojen osalta epärealistiseksi. Myös Perussuomalaiset arvostelivat opposition tuotto-odotuksia sanoen niitä hatusta vedetyiksi. Hallituspuolueiden edustajat unohtivat kokonaan omat vaihtoehtobudjettinsa viime syksyltä. Silloin Perussuomalaisten mielestä harmaan talouden torjunnasta olisi saatavilla 200 miljoonaa ja Keskustan mukaan jopa 600 miljoonaa. Näihin lukuihin verrattuna kristillisdemokraattien esityksen mukainen 145 miljoonan tuotto-odotus on hyvin maltillinen ja oikeassa suhteessa esittämiimme panostuksiin nähden.

Hyvät ystävät,

Hallitus on joutunut täydentämään talousarvioesitystään turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta aiheutuvista lisämenoista johtuen. Samalla hallitus leikkaa kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen saamaa tukea. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa. Kehitysyhteistyön avulla pystytään auttamaan hädänalaisia ihmisiä kriisimaissa ja niiden lähialueilla. Vähentämällä tätä tärkeää tukea lisätään samalla niiden ihmisten määrää, jotka päättävät lähteä turvapaikanhakijoiksi Eurooppaan ja Suomeen. Puhumattakaan niistä miljoonista kärsivistä ihmisistä, jotka jäävät vaille apua.

Vaihtoehtobudjettimme ei lisää velanottoa suhteessa hallituksen esitykseen. Tulonlisäyksiä haemme korottamalla terveyttä edistäviä ja yhteiskunnan kuluja vähentäviä haittaveroja. Ottaisimme myös käyttöön windfall-veron ja olisimme alentaneet autoveroa hallitusta vähemmän. Laskemme, että hyvin kohdennetut panostukset tuovat lisää verotuloja muun muassa harmaan talouden torjunnasta, uusiutuvasta energiasta ja kiertotaloudesta.

Ideologisista eroista huolimatta meillä oli myös useita samansuuntaisia esityksiä muun opposition kanssa. Nämä esitykset liittyivät muun muassa kehitysyhteistyöhön, koulutukseen, eläkeläisten asumistukeen, työllisyyden hoitoon ja moneen muuhun tärkeään kohteeseen. Pohjalaisena rohkenen tehdä rehellisen arvion työstämme. Arvioni on, että kristillisdemokraattien esityksessä on korjattu hallituksen esityksen pahimmat virheet ja samalla siinä on muiden oppositiopuolueiden parhaat esitykset.

Hyvät ystävät,

Toimin eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajana ja siinä ominaisuudessa olen syksyn aikana paneutunut Lähi-idän tilanteeseen. Ryhmämme jätti eilen yhteisen kirjallisen kysymyksen ulkoministerille koskien Euroopan komission tulkintaohjetta Israelin vuoden 1967 jälkeen miehittämillä alueilla tuotettujen tuotteiden alkuperän merkitsemisestä.

Euroopan Komissio julkaisi 11.11.2015 Israelin siirtokuntatuotteiden alkuperämerkintää koskevan tulkintaohjeensa. Tulkintaohjeessa tarkennetaan, millä tavoin Israelin siirtokuntatuotteet on merkittävä ja miten niitä ei saa merkitä. Komission tulkintaohjeessa toistetaan, että EU ei tunnusta Israelin suvereniteettia Israelin kesäkuusta 1967 miehittämillä alueilla eli Golanin kukkuloilla, Gazan alueella ja Länsirannalla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, eikä katso niiden olevan osa Israelin aluetta riippumatta niiden oikeudellisesta asemasta Israelin kansallisessa lainsäädännössä.

Euroopassa ja myös Suomessa levitetään Israelin vastaisen  kampanjaa.  Mm. BDS-liikkeen mukaan  Lähi-idän  rauhaa  voitaisiin  edistää  eristämällä  Israel  kansainvälisesti  boikotein ja sanktioin.

Monet yritykset toimivat sekä Israelin valtion alueella, että siirtokunnissa, eikä eri puolilla tehtyjä tuotteita tai niiden osia pidetä erillään toisistaan. Tämä tekisi sekä käytännöstä että valvonnasta hankalaa. Monien paikallisten mielestä Länsirannan teollisuusalueet ovat hyvä esimerkki israelilaisten ja palestiinalaisten välisestä yhteistyöstä ja rauhanomaisesta rinnakkainelosta alueella – he elävät ja hankkivat toimeentulonsa yhdessä.

Ryhmämme tuo nämä näkökulmat esille kysymyksessään ja tiedustelee miten Suomen hallitus suhtautuu EU komission linjaukseen koskien siirtokuntatuotteiden merkintää? Toivomme, että ulkoministeri Soini ottaa vahvasti ja selkeästi kantaa tässä asiassa. Suomen ei missään nimessä tule osallistua Israelin eristämiseen ja israelilaisten tuotteiden boikotointiin vaan meidän tulee pyrkiä tukemaan ja kannustamaan Lähi-idän kriisin osapuolia etsimään rauhanomaista ratkaisua kahdenkeskisten neuvottelujen pohjalta.

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Kristillisdemokraatit eivät näe politiikkaa taktisena pelinä, jossa opposition ja hallituksen välillä luodaan vastakkainasettelua tyhjästä. Meidän strateginen tavoitteemme on käydä rakentavaa dialogia hallitus- ja oppositiopuolueiden kanssa, Suomen ja kaikkien kansalaisten hyväksi. Mielestäni olemme onnistuneet tässä työssä kuluneen syksyn aikana.