– Meille kristillisdemokraateille on tärkeää, että työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen löydetään vihdoin malli, joka purkaa byrokratiaa ja kannustinloukkuja yhtälailla. Hallituksen kaavailema päivähoitomaksujen korotus on hyvä, huono esimerkki siitä, miten työn vastaanottaminen vaikeutuu ja kannustinloukku laukeaa, koska työnteon myötä myös monet tuet pienenevät eikä elämäntilanne, absurdia kyllä parane, vaan heikkenee, totesi puolueen puheenjohtaja Sari Essayah katsauksessaan KD:n eduskuntaryhmän talvikokouksessa.

Essayah`n mukaan muita etuuksia, joiden yhteensovittaminen aiheuttaa vastaavia ongelmia ovat asumistuki, työttömyysturva ja toimeentulotuki.
– Vastaukseksi on esitetty mm. vihreiden mallin mukaista perustuloa, joka itse asiassa vain siirtää näitä loukkuja eteenpäin, on erittäin kallis ja syö keskiluokan ostovoimaa. Sen sijaan me KD:ssä on jo viime syksynä tuotu oma mallimme ns. kannustava perusturva, jossa tukien pieneneminen lineaarisesti ja verotus jättävät kuitenkin aina enemmän työn vastaanottajalle käteen. Tämä perusturvamallien keskustelu tulee varmasti keväällä olemaan vilkasta, sillä Kela on luvannut omat laskelmansa eri malleista maaliskuun loppuun mennessä, Essayah totesi.

***

Kristillisdemokraatit
Puolueen puheenjohtaja,
kansanedustaja Sari Essayah

Katsaus KD:n eduskuntaryhmän talvikokouksessa
28.1.2016 Salossa

Lyhennelmä puheesta

Suomalainen sananlasku alkaa saada uusia muotoja työmarkkinajärjestöjen yhä uudelleen ja uudelleen käynnistämien yhteiskuntasopimusneuvottelujen myötä. Kaikki varmasti toivomme, että vihdoin ”viides kerta toden sanoo” ja lukkiutunut tilanne saadaan laukeamaan. Lisäksi uusien työpaikkojen synnyn ja kilpailukyvyn parantumisen takia aivan keskeistä olisi saada paikallisen sopimisen lainsäädäntöä eteenpäin. Viime syksyn selvitystyön pohjalta eri osapuolilla tuntui olevan varsin positiivinen lähtöasenne, ja paikallinen sopiminen ei saa jäädä nyt jalkoihin. Pk-yrityksiin syntyy kuitenkin kaikkein suurin osa meidän uusista työpaikoista. Työllisyystilanteen kohentaminen pitäisi olla nyt hallituksen kiireellisimpiä toimia, eilen julkistettujen työttömyystilastojenkin valossa.

Entisenä Varsinais-Suomen kansanedustajana olen seurannut huolestuneena myös Salon ja Turun alueen työttömyyden kehitystä. Salon yli 18 %:n ja Turunkin yli 17 %:n työttömyysasteet ovat hälyttäviä. Toki me tiedämme tämän alueen vaikean rakennemuutoksen Nokian, Salcompin, Elcoteqin ja Aspocompin jäljiltä. Microsoftin päätösten jäljiltä tuhat huippuluokan osaajaa on nyt etsimässä uutta työtä tai siirtymässä töihin Microsoftin muihin toimipisteisiin.

Kuten koko maan taloudessa, keskeistä on nyt uusien työpaikkojen syntyminen joko jo toimiviin tai perustettaviin yrityksiin. Kasvavia yrityksiä perustetaan innovaatioiden varaan. Sipilän hallituksen suurimpia virheitä onkin ollut tutkimuspanostusten vähentäminen juuri kun niitä tulisi lisätä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan jokainen euro tutkimusorganisaatioihin, kuten Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle, kertautuu kansantalouteen 3,8 -kertaisena. Valtio saa sijoittamansa eurot moninkertaisina verotuloina takaisin. Jokaista tutkimusorganisaation työpaikkaa kohden syntyy muualla kansantaloudessa kolme työpaikkaa. Tekesin määrärahaleikkaukset ovat suoraan pois yliopiston yritysyhteistyöstä. Eilenhän Helsingin yliopisto kertoi käytyjen yt-neuvottelujen tuloksista, 570 irtisanotaan nyt ja vuoden 2017 loppuun mennessä henkilöstö vähenee 980 henkilöä. Tutkimuksesta leikkaaminen on nyt erityisen lyhytnäköistä, sillä näin menetetään uusia patentteja ja uusiin innovaatioihin perustuvia kasvuyrityksiä.

Liikenneinvestoinnit ovat myös tapa nostaa alueen vetovoimaa. Varsinais-Suomen pitkäaikainen haave ns. ”tunnin juna” liikahti hivenen eteenpäin kun Liikennevirasto esitti tiistaina laskelmiaan. Vaihtoehtoina oli, että nykyistä rantarataa parannettaisiin tai Helsingin ja Turun välille rakennettaisiin uusi rata, joka kulkisi Lohjan kautta. Silloin Salosta matka taittuisi Lohjan kautta Helsinkiin nopeimmillaan 43 minuutissa.

Uusi ratayhteys tukisi Salon ja Lohjan kasvupyrkimyksiä, ja rantarata jäisi puolestaan paremmin paikallisliikenteen käyttöön. ”Tunnin juna” muodostaisi yhdessä moottoritien kanssa käytävän, jonka varrelle syntyisi varmasti uutta kasvua ja toimeliaisuutta.

Liikennevirasto jatkaa selvittelyä ja suunnitteluun haetaan EU:n tukea. Koko ratayhteydelle pitäisi laatia yleis- ja ratasuunnitelmat. Suomi on ehdottanut eurooppalaiseen investointiohjelmaan Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden edistämistä. Omasta puolestani kannatan sitä lämpimästi, ja toivon, että hallitus ryhtyisi edistämään hanketta pikaisesti.

Työllisyyden hoidon kustannukset ovat suuria ja valtion työllistämistoimia tarvitaan avuksi. Palkkatuki ja starttiraha ovat välttämättömiä, mutta niiden määrärahat loppuivat viime vuonna kesken ja niin uhkaa käydä tänäkin vuonna. KD esitti niihin korotusta, mutta myöskin mallia, jossa työttömyysturva otettaisiin aktiivikäyttöön eli 100 viimeisen päivän osalta ansiosidonnaista voisikin käyttää palkkatukeen tai starttirahaan. Eilen työministeri kertoi, että työttömyysturvaa aiotaan nyt ottaa aktiivikäyttöön.

Meille kristillisdemokraateille on tärkeää, että työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen löydetään vihdoin malli, joka purkaa byrokratiaa ja kannustinloukkuja yhtälailla. Hallituksen kaavailema päivähoitomaksujen korotus on hyvä, huono esimerkki siitä, miten työn vastaanottaminen vaikeutuu ja kannustinloukku laukeaa, koska työnteon myötä myös monet tuet pienenevät eikä elämäntilanne, absurdia kyllä parane, vaan heikkenee.

Muita etuuksia, joiden yhteensovittaminen aiheuttaa vastaavia ongelmia ovat asumistuki, työttömyysturva ja toimeentulotuki. Vastaukseksi on esitetty mm. vihreiden mallin mukaista perustuloa, joka itse asiassa vain siirtää näitä loukkuja eteenpäin, on erittäin kallis ja syö keskiluokan ostovoimaa. Sen sijaan me KD:ssä on jo viime syksynä tuotu oma mallimme ns. kannustava perusturva, jossa tukien pieneneminen lineaarisesti ja verotus jättävät kuitenkin aina enemmän työn vastaanottajalle käteen. Tämä perusturvamallien keskustelu tulee varmasti keväällä olemaan vilkasta, sillä Kela on luvannut omat laskelmansa eri malleista maaliskuun loppuun mennessä.

Suomen hallituksen linja EU:ssa pakolaiskriisin hoitamisessa on jättänyt parantamisen varaa. Kristillisdemokraatit ovat viime kesästä lähtien painottaneet EU:n ulkorajojen valvonnan tehostamista, pakolaisleirien tilanteen helpottamista, tuen suuntaamista kriisimaiden lähialueille ja kiintiöpakolaisjärjestelmän käyttöä. Kuitenkin hallitus leikkasi niin humanitäärisestä kuin kehitysavustakin ja hirttäytyi omaan hallitusohjelmakirjaukseensa kiintiöpakolaisista. Sen sijaan hallitus meni sopimaan turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU:n sisällä, vaikka tiedettiin järjestelmän toimimattomuus. Toimenpiteellä kiihdytettiin ihmissalakuljetusta, ja nyt ollaan jo pohdittu pysyvän sisäisten siirtojen mekanismin pystyttämisestä, ja jopa koko Dublin-sopimuksen kumoamista, mikä olisi äärimmäisen suuri virhe. Samoin hallituksen toimesta ollaan hyväksymässä yhteistä rajavalvontaa, jolla olisi mahdollisuus ottaa jäsenmaan rajavalvonta haltuunsa ilman ko. maan suostumusta. Kyseessä on merkittävin kansallisen itsemääräämisoikeuden luovutus sitten euron käyttöönoton, ja toivon, että tästä käytäisiin vähän suurempi poliittinen keskustelu kuin pelkästään suuressa valiokunnassa jäsenten välinen. Toivottavasti edes asedirektiiviin saadaan poikkeus siten, että reservin harjoittelumahdollisuudet turvataan.