Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei pidä järkevänä hallituksen suuntaa ja painopisteen muutosta kehitysyhteistyössä, vaan peräänkuuluttaa laajaa keskustelua ja yhä edelleen voimakkaampaa tukea kansalaisjärjestöjen tekemälle kehitysyhteistyölle, samalla kun voimme myös kehittää Finnfundin kaltaisia instrumentteja.

Ryhmäpuheenvuoron Suomen kehityspolitiikkaa koskevan selonteon lähetekeskustelussa pitänyt kansanedustaja Antero Laukkanen korosti, että monipuolinen toimijakenttä on ollut aina kehitysyhteistyömme vahvuus.
– Tässä me kristillisdemokraatit haluamme nostaa esiin erityisesti suomalaisten kansalaisjärjestöjen osuuden, joka edustaa suomalaisen kehitysyhteistyön parasta osaamista ja toteutusta. Se on pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa juuri siellä, missä tarve on suurin. Se on kustannustehokasta, se perustuu tietoon, taitoon ja pitkäaikaiseen kokemukseen jo yli 60 vuoden ajalta.

– Saanen muistuttaa, että hallitukset vaihtuvat, ulkoministerit vaihtuvat, jopa virkamiehet vaihtuvat, mutta nämä kansalaisjärjestöt jatkavat työtään sukupolvesta toiseen, Laukkanen totesi.

***

Valtioneuvoston selonteko 1/2016: Suomen kehityspolitiikka
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Antero Laukkanen
17.2.2016

Arvoisa puhemies

Valtioneuvoston selonteko, Suomen kehityspolitiikka, on ristiriitaista luettavaa. Siinä kuvataan Suomen yleviä tavoitteita monesta eri kulmasta ja korostetaan, kuinka Suomi kantaa vastuuta maailman köyhyydestä ja samalla leikataan noin kolmannes niistä rahoista, joilla tavoitteet tulisi saavuttaa. Erityisen moitittavaa ovat leikkaukset kansalaisjärjestöiltä ilman minkäänlaista sopeutumisaikaa.

Suurimmat euromääräiset leikkaukset kohdistuvat monenkeskiseen yhteistyöhön. Yleistukea, vaikkakin aiempaa vähäisempänä, esitetään YK:n tasa-arvojärjestölle (UN Women), väestörahastolle (UNFPA) ja lastenrahastolle (UNICEF). Muut YK-järjestöt, kuten YK:n ympäristöohjelma (UNEP) ja kehitysohjelma (UNDP), WHO, FAO ja ILO, ovat jäämässä kokonaan ilman yleistukea.

Myös maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön esitetyt leikkaukset ovat suuria ja lähes kaikkea sen puitteissa tehtävää yhteistyötä vähennetään. Kuin pisteenä iin päällä leikataan vielä rauhanvälitystyön rahoitus. Kun samaan hengenvetoon selonteko korostaa näiden järjestöjen roolia ja toimintaa Suomelle keskeisenä osana kehitysyhteistyötä, niin ristiriita on ilmeinen ja lukija joutuu kysymään itseltään: miten ihmeessä tämän selonteon tavoitteet voivat toteutua? Ei taida oikea käsi tietää, mitä vasen tekee?

Vuosikymmenien aikana Suomi on rakentanut yhden maailman toimivimmista kehitysyhteistyömalleista. Vielä kaksi vuotta sitten OECD:n arvion mukaan Suomi oli ansioitunut kehitysmaiden omien painopisteiden kunnioittamisessa, joustavuudessa ja tuloshakuisuudessa. Suomea pidettiin käytännönläheisenä ja vastuullisena toimijana. Nyt tästä toimivasta mallista ollaan luopumassa. Miksi, on oikea kysymys.

Arvoisa puhemies

Suomen kehitysyhteistyössä on meneillään historian ehkä merkittävin painopisteen muutos. Hallituksen linjaukset ovat siirtämässä kehitysyhteistyön sen sisäkehältä ulkokehälliseksi, jossa rahoituksen painopiste siirtyy suomalaisilta kansalaisjärjestöiltä finanssitoimijoille pääomasijoituksina ja lisärahana EU-tasoisille toimijoille. Ihmisoikeusperustaisuudesta ollaan siirtymässä kohti yksityisen sektorin merkitystä painottavaa kehityspolitiikkaa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tätä muutosta maailman köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisäävänä vastuuttoman politiikkana.

Monipuolinen toimijakenttä on ollut aina kehitysyhteistyömme vahvuus. Tässä me kristillisdemokraatit haluamme nostaa esiin erityisesti suomalaisten kansalaisjärjestöjen osuuden, joka edustaa suomalaisen kehitysyhteistyön parasta osaamista ja toteutusta. Se on pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa juuri siellä, missä tarve on suurin. Se on kustannustehokasta, se perustuu tietoon, taitoon ja pitkäaikaiseen kokemukseen jo yli 60 vuoden ajalta.

Saanen muistuttaa, että hallitukset vaihtuvat, ulkoministerit vaihtuvat, jopa virkamiehet vaihtuvat, mutta nämä kansalaisjärjestöt jatkavat työtään sukupolvesta toiseen.

On arvioitu, että kehitysmaista meille hyvinvoiviin maihin tulevat rahavirrat ovat moninkertaiset verrattuna kehitystukeemme heille. Varmaa tietoa miljardin tarkkuudella ei tästä voi saada. Yksiselitteistä kuitenkin on, että Suomen kehityspolitiikan painopisteet, kuten ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen, tukevat kansainvälisen toimintaympäristömme meillekin tärkeää vakautta.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei pidä järkevänä hallituksen suuntaa ja painopisteen muutosta kehitysyhteistyössä, vaan peräänkuuluttaa laajaa keskustelua ja yhä edelleen voimakkaampaa tukea kansalaisjärjestöjen tekemälle kehitysyhteistyölle, samalla kun voimme myös kehittää Finnfundin kaltaisia instrumentteja.

Kehitysyhteistyön määrärahat tulee mahdollisimman nopeasti nostaa Suomen antamaan sitoumukseen 0.7% BKT:stä.