Ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman tarjosi hallitukselle kannustavia malleja yksipuolisten leikkausten sijaan ryhmäpuheessaan julkisen talouden suunnitelmasta. Östmanin mukaan hallituksen opintotukileikkaus on kohtuuton ja hän tarjosi tilalle KD:n kannustavaa opintotukimallia. Perustulokokeiluun KD:lla on myös tarjolla oma malli, joka sai hyvän vastaanoton perustuloa selvittäneeltä työryhmältä.

– KD:n kannustava malli kannustaa kaikissa tilanteissa työntekoon, toisin kuin muut esillä olleet perustulomallit, Östman totesi.

KD:n ryhmäpuheessa painopiste oli muutoin työllisyyden ja yrittäjyyden tukemisessa. Eduskuntaryhmä pitää hyvänä sitä, että hallitus vihdoinkin on tuomassa henkilöyrittäjien yrittäjävähennyksen ensi vuoden alusta.

– Olemme kiirehtineet yrittäjävähennyksen käyttöönottoa ja olisimme toivoneet, että se olisi toteutettu jo tämän vuoden alusta lähtien, sanoi Östman.

Östman antoi hallitukselle myönteistä palautetta työttömyysturvan muuttamisesta aktiiviseksi mahdollistamalla sen käytön starttirahaan ja palkkatukeen. Kritiikkiä hallitus sai koulutukseen ja tutkimukseen kohdennetuista säästöistä. Östman muistutti hallitusta siitä, että jokainen tekniseen tutkimukseen laitettu euro tuo itsensä kolminkertaisesti takaisin.

***

Kansanedustaja Peter Östman (kd)
Ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 – 2020 19.4.2016

Arvoisa puhemies,

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii tiukkaa menokuria ja järkeviä rakenteellisia uudistuksia. Niukkuuden jakaminen ei ole mukava tehtävä. Julkisen talouden suunnitelmassa sen huomaa laskevina kehyksinä jokaisella hallinnonalalla. Julkisten menojen vähentäminen on välttämätöntä mutta samalla tulee panostaa tulevaisuuteen. Suomi nousee talousahdingosta työn ja yrittäjyyden kautta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää siksi hyvänä sitä, että hallitus vihdoinkin on tuomassa henkilöyrittäjien yrittäjävähennyksen ensi vuoden alusta. Olemme kiirehtineet yrittäjävähennyksen käyttöönottoa ja olisimme toivoneet, että se olisi toteutettu jo tämän vuoden alusta lähtien.

Hallituksen toimia työllisyyden parantamiseksi on moitittu joko vääränlaisiksi tai riittämättömiksi. Kehysriihen jälkeen tulleissa ehdotuksissa on kuitenkin muitakin hyviä esityksiä yrittäjävähennyksen lisäksi. Työttömyysturvan muuttaminen passiivisesta tuesta aktiiviseksi on ollut myös KD:n tavoite. Valtion rahoittaman työttömyysturvan hyödyntäminen starttirahana, palkkatukena ja liikkuvuusavustukseen kannustaa työttömiä. Rahojen siirtäminen momentilta toiselle ei kuitenkaan riitä vaan työllistämiseen tarvitaan myös lisämäärärahoja ja työttömät tarvitsevat asiantuntevaa neuvontaa yritystoiminnan perustamiseen ja tukien hyödyntämiseen.

Hallituksen selonteossa todetaan, että ”kestävää kasvua syntyy vain yrityksissä syntyvien innovaatioiden ja tuottavuuden kasvun kautta”. Hallituksen analyysi on oikea. Hallituksen tekemät ratkaisut ovat kuitenkin ristiriidassa analyysin kanssa. Innovaatioita ja tuottavuuden kasvua on vaikeaa saavuutta jos samaan aikaan leikataan koulutuksesta ja tutkimustoiminnasta. Päinvastoin. Suomen tulisi tässä tilanteessa panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että jokainen tekniseen tutkimukseen laitettu euro tuo itsensä kolminkertaisesti takaisin.

Hallituksen esittämä 122 miljoonan euron leikkaus opintotukiin on kohtuuton. Näin merkittävän säästötoimen kohdentaminen yhteen ryhmään on epäreilu. Kaavamaisen leikkauksen ja lainapainotteisuuden lisäämisen sijaan pitäisi opintotukijärjestelmää kehittää kannustavaan suuntaan. Kristillisdemokraattinen kannustava opintotukimalli olisi ratkaisu tähän. Se palkitsee ahkeran opiskelijan, huomioi perheelliset opiskelijat, nopeuttaa opintoja ja antaa opiskelijoille kannustimia työntekoon ja yrittämiseen.

Kristillisdemokraattiselta eduskuntaryhmä on tarjonnut omaa mallia myös perustulokokeiluun. KD:n kannustava perusturvamalli kannustaa kaikissa tilanteissa työntekoon, toisin kuin muut esillä olleet perustulomallit. Perustuloa selvittäneen työryhmän arvioinneissa mallimme sai hyvän vastaanoton. Kannustavan perusturvan kokeilu vaatii toteutuakseen kansallisen tulorekisterin käyttöönoton. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä pyytää hallitusta kiirehtimään valmisteilla olevan tulorekisterin käyttöönottoa, jotta paras malli voitaisiin ottaa perustulokokeilun pohjaksi.

Yritystoiminnassa on edelleen tehottomia byrokratialoukkuja. Erilaisia byrokraattisia tukimuotoja on satoja. Meillä on kansallisia ja EU-tasoisia tukia. Yritystukien hallinnointi on kallista niin tukia myöntäville viranomaistahoille kuin yrittäjille. Yrittäjien tulisi keskittyä ydintoimintaansa eikä yritystukiviidakossa selviämiseen. Olisiko vihdoinkin aika arvioida kunnolla eri tukimuotojen hyödyt ja karsia niitä yritystukia ja verovähennyksiä, jotka eivät ole kansantaloudellisesti kannattavia? Hallintoa paisuttavien tukien vähentämisen sijaan tulisi keventää yritysten ja palkansaajien verotaakkaa. Verotuet tulisi kohdentaa aloittaville yrityksille ja erityisesti työllistäville yrityksille. Esimerkiksi aloittavalle yritykselle, joka työllistää tietyn määrän työttömiä voisi pyörittää toimintaa verovapaasti ensimmäiset kolme vuotta.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kantaa erityistä huolta valtion perustehtäviin kuuluvan sisäisen turvallisuuden voimavaroista. Selonteossa todetaan varsin suorasanaisesti, että poliisitoimintaa sopeutetaan ja tehtäviä suoritetaan olosuhteiden vaatimassa tärkeysjärjestyksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliisien määrää tullaan vähentämään ja poliisi keskittyy vain kaikkein vakavimpiin rikoksiin. Poliisin tehtävien lisääntyessä, muun muassa turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa, ei ole oikea aika kohdistaa lisäsäästöjä poliisitoimeen.

Hallituksen selonteossa on useita kipeitä säästökohteita. Osa niistä tulisi kohdentaa uudelleen. Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta syövät kasvun eväitä. Leikkaukset opintotuesta vaikeuttavat nuorten kouluttautumismahdollisuuksia. Leikkaukset lapsilisään, kotihoidon tukeen, yksityisen hoidon tukeen, työmarkkinatukeen, rintamalisään, sotilasavustukseen, eläkettä saavan hoitotukeen ja eläkkeensaajan asumistukeen ovat euromääräisesti pieniä mutta ovat kuitenkin tuntuvia niille ihmisille, jotka kaikkein eniten tarvitsevat yhteiskunnan apua.