KD:n eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti sotilaallisen kriisinhallinnan yhteistyöhön Euroopan Unionin puitteissa. Kuitenkin EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tulee kehittää vastaamaan paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden uhkia.
– Rohkaisemme hallitusta aloitteellisuuteen painopisteen siirtämiseksi hybridiuhkien torjumiseen EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, totesi puolustusvaliokunnan varajäsen Päivi Räsänen pitämässään ryhmäpuheenvuorossa, kun eduskunta keskusteli EU:n korkean valmiuden taisteluosastoista.

***

Kansanedustaja Päivi Räsänen
KD:n ryhmäpuheenvuoro 4.5.2016 valtioneuvoston selonteosta sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Iso-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettua, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016
Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti sotilaallisen kriisinhallinnan yhteistyöhön Euroopan Unionin puitteissa. EU:n korkean valmiuden taisteluosastot ovat osa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yhteistyötä, joka vahvistaa suomalaisten joukkojen osaamista ja valmiutta toimia kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Osallistumalla valmiusjoukkoihin pystymme samalla kehittämään puolustusvoimien toimintatapoja ja vertailemaan harjoituksissa suomalaisten joukkojen kykyä muiden maiden kanssa. Pidämme tärkeänä, että EU:lla on kyky lähettää joukkoja kriisinhallintatehtäviin nopealla varoitusajalla.

EU:n taisteluosastot ovat olleet käytössä vuodesta 2007 lähtien. Kuten selonteossa hyvin nousee esiin, ei taisteluosastoja ole käytetty tähän päivään mennessä missään operaatiossa. Kulloinkin puoli vuotta valmiudessa olevat osastot ovat suorituskyvyiltään hyvin erilaisia keskenään ja niiden soveltuvuus eri tehtäviin vaihtelee suuresti. Taisteluosastojen käytöstä on hyvin vaikeaa päästä poliittiseen päätökseen sillä vaikka kyseessä on nimellisesti EU:n taisteluosasto niin käytännössä vastuu ja kustannukset mahdollisista operaatioista jäisivät osallistuville maille ja erityisesti osaston johtovaltiolle.

Vaikka kokemukset EU:n taisteluosasto-osallistumisesta ovat Suomen osalta myönteisiä, tulee meidän vakavasti pohtia miten toimintaa tulisi kehittää tulevaisuudessa. Pelkästään kriisinhallintavalmiuksien ja puolustusvoimien suorituskykyjen kehittäminen ja mittaaminen ei tuo riittävää lisäarvoa EU:n taisteluosastojärjestelmälle. Unionin tasolla tulee avata keskustelu siitä mihin valmiusjoukkoja voidaan käyttää. On rehellisesti myönnettävä, että taisteluosastokonsepti ei ole kyennyt toteuttamaan tarkoitustaan, nopeaa reagointia kriisinhallinnassa.  Joukot, joita ei käytännössä voi käyttää mihinkään poliittisen päätöksenteon puutteiden sekä erilaisiin tehtäviin sopimattomuuden vuoksi, eivät ole aitoja valmiusjoukkoja. EU:n kriisinhallintatehtävien kustannusten taakanjakoon tarvitaan uusi selkeä linja, joka mahdollistaa taisteluosastojen käytön.

Viime vuosina olemme joutuneet todistamaan useita kriisejä EU:n lähialueilla. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä on ollut kansannousuja ja sisällissotia. Ukrainan kriisi osoitti, etteivät aseelliset konfliktit ole historiaa edes Euroopassa. Viime kesän ja syksyn pakolaiskriisi on asettanut jäsenmaiden väliset suhteet koetukselle ja pakolaisvirrat uhkaavat EU:n vapaan liikkuvuuden periaatetta. Samalla on huomioitava, että tämän päivän uhat eivät ole enää pelkästään sotilaallisia. Hybridisodankäynti ja hybridiuhat ovat muuttaneet konfliktien luonnetta. Rajapinnat ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ovat laajentuneet ja näiden kahden väliset erot alkavat olla kuin veteen piirretty linja.

Viime syksyn Pariisin terrori-iskujen jälkeen testattiin ensimmäisen kerran Lissabonin sopimuksen avunantopykälän merkitystä. Ranskan avunpyyntöön vastattiin monen maan taholta myönteisesti. Terrorismi, pakolaiskriisi ja jäsenmaihin kohdistuvat hybridisodankäynnin uhat osoittavat, että EU tarvitsee kattavampaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tulee kehittää vastaamaan paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden uhkia. Siksi rohkaisemme hallitusta aloitteellisuuteen painopisteen siirtämiseksi hybridiuhkien torjumiseen EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista Ison-Britannian johtaman taisteluosaston valmiusvuoroon. Samalla kannustamme hallitusta pohtimaan miten EU:n taisteluosastojärjestelmän käytettävyyttä kriisinhallintatehtävissä voitaisiin tulevaisuudessa parantaa.