Essayah puoluevaltuustolle: EU polvistumassa Turkin edessä – Suomen ei tule tukea viisumivapautta

14.5.2016 klo 11:38 Puheet

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah kritisoi Riihimäellä hallituksen EU-linjauksia. Hän muistutti, että KD kannattaa sääntöperusteista, markkinakuriin perustuvaa ja hajautettua talous- ja rahaliitto EMU:a vastakohtana keskitetysti ohjatulle ja yhä enemmän yhteisvastuuseen siirtyvälle euroalueelle.
– Hallituksen linja tässä suhteessa jää epäselväksi juuri nyt, kun tarvitaan selkeää kantaa, jonka takana pitää suoraselkäisesti seistä edessä olevissa väännöissä. Federalistit EU:ssa käyttävät jokaista kriisiä mahdollisuutena lisätä liittovaltiokehitystä ja komission valtaa. Talousasioiden lisäksi tämä on nähtävissä pakolaiskriisin hoidossa. Pakkokiintiöt ja rangaistusmaksut ovat vastoin EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttopolitiikassa.

– Nyt EU on polvistumassa Turkin edessä, joka kiristää etuja ja viisumivapautta kansalaisilleen osana pakolaissopimusta. On kuitenkin selvää, ettei Turkin ihmisoikeusrikkomuksia saada kuriin myöntyväisyyslinjalla. Niinpä eilen Suuressa valiokunnassa esitin, että Suomen ei tule tukea viisumivapautta, koska koko prosessi ei ole edennyt uskottavalla tavalla ja Turkki on tosiasiallisesti kaukana sovittujen 72 ehdon täyttämisestä. Lisäksi sovituista ehdoista viisi on sellaisia, joiden täyttäminen teknisesti ja proseduraalisesti ei ole edes mahdollista aikarajaan eli kesäkuun loppuun mennessä.

– Turkin kohdalla on muistettava, että se on hakijamaa EU:n jäseneksi, jolloin sen viisumivapausprosessi on nähtävä myös osana edistymistä kohti EU:n yhteisiä arvoja demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta eikä vain pelkästään osana EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta.

Alkoholilainsäädännön uudistamiseen liittyen Essayah totesi, että KD:sta on hyvää vauhtia tulossa ravintoloitsijoiden paras tuki, sillä hallitus on romuttamassa omat helmikuisen alkoholilain kokonaisuudistuksen linjaukset, joilla kulutusta oli tarkoitus siirtää kotisohvilta ravintoloiden valvotumpaan käyttöön ja samalla edistää alan työllisyyttä ja matkailuelinkeinoa.

Hänen mukaansa hallituksen sisäinen vääntö nelosoluesta ja mahdollisesti viineistäkin ruokakauppoihin sekä alkoholin myyntiajan pidennykset olisivat paitsi raskas kansanterveydellinen virhe, niin syövät myös ravintolaelinkeinoa ja vaarantaisivat Alkon aseman.
– Alkoholilakiuudistus olisi ilman näitä viimeaikaisia vääntöjä varsin maltillinen, jolla ei tosin kulutusta käännettäisi laskuun, joskaan ei myöskään kasvuun. Tässä asiassa toivon ministeri Rehulalle kanttia pysyä alkuperäisissä linjauksissa ilman hoipertelua.

Essayah korosti katsauksessaan, että KD toimii rakentavana oppositiopuolueena.
– Olemme itsekin vitsailleet, että meidät tunnetaan kolmen A:n puolueena; ne A:than ovat aloitteellinen, asiantunteva ja asiallinen! Emme esitä vain kritiikkiä, vaan pyrimme tuomaan vaihtoehtoisen mallin, miten asian voisi mielestämme hoitaa paremmin. Patistamme hallitusta toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia juustohöyläleikkausten sijaan, Essayah summasi.

Ohessa koko puhe:

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah
Poliittinen katsaus puoluevaltuustolle Riihimäki 14.5.2016

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet

Hallitus on viimeisten viikkojen aikana kertonut tipotellen suunnitelmiaan sotesta, maakuntahallinnosta, kilpailukykysopimuksesta, yrittäjyys- ja työllisyyspaketista, liikenneväylistä, ja nyt viimeisimpinä valtion omistajaohjauksesta.

Joukossa on jopa näin opposition näkökulmasta kelvollisia esityksiä mm. yrittäjävähennys, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen tai itsensä työllistämiseen sekä helpotuksia yritysrahoitukseen. Nämä ovat kaikki esityksiä, joita myös me Kristillisdemokraatit olemme ajaneet.  Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat nyt tukea kyvylleen työllistää.

Yritysmaailman työkalupakki ei kuitenkaan sovi joka ongelmaan. Hallitus tarjoaa nyt yhtiöittämistä kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koko väyläverkostoon maanteiltä meriväylille, jopa valtion jo omistuksessa olevat yhtiöt laitetaan omistajaohjauksen linjausten mukaisesti uuteen ”kehitysyhtiöön”. Vaikka yhtiöittäminen ei automaattisesti tarkoita julkisen tahon omistuksesta luopumista tai kilpailun avaamista, on kansalaiset jätetty epävarmuuteen siitä, mikä on näiden erilaisten yhtiöiden tarkoitus ja tavoite.

Markkinaehtoisuus toimii myös ihmeen huonosti silloin, kun ei ole markkinoita. Esimerkiksi syrjäseutujen kuljetuspalveluita ei voi rakentaa pelkkien mobiilipalveluiden ja ei-ammatillisen pienimuotoisen toiminnan varaan. Pirssin perään saa muutoin maaseudulla haikailla ilman päivystys- ja asemapaikkavelvoitetta ja ainut tarjolla oleva kyyti on apostolinkyyti.

Talous

Parhaillaan eduskunta käsittelee hallituksen selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020. Silmiinpistävää siinä on, että lähes jokaiselta hallinnonalalta tehdään merkittäviä leikkauksia. Suurin yksittäinen säästökohde on opintotuki, josta hallitus leikkaa 122 miljoonaa euroa. Leikkaukset lapsilisään, kotihoidon tukeen, yksityisen hoidon tukeen, työmarkkinatukeen, rintamalisään, sotilasavustukseen, eläkettä saavan hoitotukeen ja eläkkeensaajan asumistukeen ovat prosentuaalisesti pieniä. Kuitenkin ne ovat tuntuvia niille ihmisille, jotka kaikkein eniten tarvitsevat yhteiskunnan apua. Leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin eläkeläisiin, paljon sairastaviin ja etenkin lapsiperheisiin. Ikävä kyllä myös monet erilaiset maksujen korotukset kuten päivähoito- ja iltapäiväkerhoissa sekä omavastuiden kasvaminen lääke- ja kuljetuskorvauksissa kohdistuvat samoihin ihmisryhmiin.

On selvää, että julkista taloutta pitää tasapainottaa ja se vaatii myös kipeitä ratkaisuja, tiukkaa menokuria ja toimivia rakenteellisia uudistuksia. Samalla kuitenkin tarvitaan panostuksia, joilla luodaan tulevaisuuden uskoa ja pitkän aikavälin kasvua. Tästä syystä säästötoimet, jotka kohdistetaan lapsiperheisiin, koulutukseen, tutkimukseen ja työllisyyden hoitoon ovat vääriä.

KD:n uudet avaukset – aloitteellinen, asiantunteva ja asiallinen

KD toimii rakentavana oppositiopuolueena. Olemme itsekin vitsailleet, että meidät tunnetaan kolmen A:n puolueena; ne A:than ovat aloitteellinen, asiantunteva ja asiallinen!

Emme esitä vain kritiikkiä, vaan pyrimme tuomaan vaihtoehtoisen mallin, miten asian voisi mielestämme hoitaa paremmin. Patistamme hallitusta toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia juustohöyläleikkausten sijaan.

Esimerkiksi olemme esittäneet oman kannustavan perusturvan mallin vaihtoehtona eri perustulomalleille.

Hallituksen Kelalla teettämässä perustuloselvityksessä KD:n malli sai myönteiset arviot. Sen toteuttamisen esteenä on, että tarvittavaa reaaliaikaista tulorekisteriä ei saada vielä tällä hallituskaudella valmiiksi. Olemmekin vedonneet hallitukseen, että perustulokokeilua lykättäisiin tulorekisterin valmistumiseen vuoteen 2019 saakka, jolloin uudistus saataisiin eteenpäin kannustavan perusturvan pohjalta.

Olemme myös esittäneet oman kannustavan opintotukimallin, joka mahdollistaa opiskelun jopa pelkällä opintotuella ilman lainaa. Siinä opintorahaa maksetaan kertyvien opintopisteiden mukaan ja se palkitsee ahkeraa opiskelijaa.

Opintojen loppuvaiheessa opiskelijaa on kannustettava luomaan kontakteja työelämään ja tekemään opintojen ohella töitä, koska se edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Mallissa esitetään helpotuksia opiskelijoiden työntekomahdollisuuksiin. Tulorajat eivät koskisi lainkaan yritystuloa, eivätkä palkkatyötä opintorahakuukausien ulkopuolella. Hallituksen opintotukileikkauksille on siis olemassa vaihtoehto, joka ei heikennä esimerkiksi köyhempien perheiden lapsien opiskelumahdollisuuksia.

Parhaillaan työn alla on KD:n malli vanhempainvapaisiin, sillä sekä SAK että kokoomusministerit Grahn-Laasonen ja Toivakan ovat esittäneet kotihoidon tuen lyhentämisestä ja vaihtoehtona pakkokiintiöittämistä äidin ja isän kesken. Vanhempainvapaa ja kotihoidontuki tule voida jatkossakin jakaa molempien vanhempien kesken perheen omien tarpeiden mukaan.   Sen sijaan joustoa ja naisvaltaisten alojen vanhempainvapaa kustannusten tasapuolista jakoa kaivataan. Työelämän tasa-arvokysymyksiä ei pidä sälyttää perheiden ratkaistavaksi, vaan kantakoot työmarkkinaosapuolet ja hallitus niistä vastuunsa.

Veronkierron ja harmaan talouden torjunta

KD on myös vaihtoehtobudjetin kautta ennakoinut asioita, joissa hallitus on vasta patistelun jälkeen toiminut. Suomen hallituksen avainministerit ovat Panama papereiden jälkimainingeissa tuominneet veronkierron kovin sanankääntein, mutta hallituksen teot ovat olleet vaisuja. Ajankohtaisohjelmassa verohallituksen edustaja totesi, että heillä on vain 15 verotarkastajaa kansainvälisen veronkierron tutkimiseen.

Vaihtoehtobudjetissa esitimme jo viime syksynä 10 miljoonan euron panostusta verohallintoon verotarkastajien palkkaamiseksi. Hallituspuolueiden edustajat äänestivät kuitenkin tämän esityksen nurin.

Verotarkastukset parantavat rehellisen yritystoiminnan edellytyksiä ja sitä kautta työllisyyttä. Lisäpanostuksilla, toimintaa helpottavilla lainsäädäntömuutoksilla ja tarkastustoiminnan aktiivisella kehittämisellä saadaan moninkertainen tuotto lisääntyvien verotulojen muodossa. Viime vuoden tilastot kertovat, että esimerkiksi jokainen Tullin yritystarkastaja tienasi palkkansa 11-kertaisesti. On vaikea käsittää, miksi näitä resursseja ei lisätä.

Sote

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukselle on kestävyysvajeen umpeen kuromisessa varattu keskeinen rooli, mutta se on jälleen vaikeuksissa: ansa on hallituksen itsensä virittämä. Hallituksen linjaama julkisten sote-palvelujen yhtiöittämispakko vaikeuttaa koko uudistuksen etenemistä. Lakiesitykset luvattiin eduskuntaan ”ennen kuin lehti puhkeaa puuhun”, mutta saapas nähdä tulevatko ne ennen kuin lehdet tippuvat puista.

Yhtiöittämisvelvoite herättää myös suuren määrän kysymyksiä, joihin ei ole ehditty paneutua riittävästi. Miten huolehditaan sujuvista hoitoketjuista ja kuka kantaa kokonaisvastuun potilaasta yhtiöitten välillä? Miten varmistetaan demokraattinen päätöksenteko ja avoimuus, jos tuotannosta vastaa yhtiöhallitus? Halutaanko, että yhä suuremman osan suomalaisten verovaroin tuetuista sote-palveluista tuottavat ylikansalliset yhtiöt, joiden veronmaksuhalukkuudesta Suomeen ei ole tähänkään saakka ollut varmuutta?

KD:llä ei ole ideologisia silmälappuja palveluiden tuotantotavan suhteen ja kannatamme tavoitetta valinnanvapauden lisäämisestä. Uskon, että yhtiöittämisvelvoitekirjauksen takia mutkistunut sote-ratkaisun valinnanvapaus voitaisiin taata palvelusetelijärjestelmän kautta. Palveluseteleiden käyttö helpottaisi paikallisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä pääsemään mukaan mm. sosiaalipalveluiden tarjoamiseen. Nyt kaivataan hallitukselta strategista otetta ja keskittymistä uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin.  Potilaiden tarpeet eivät saa jäädä poliittisten pelikiemuroiden ja hallintokompromissien jalkoihin.

Alkoholilain uudistus

Yksi eniten sosiaali- ja terveyskuluihin vaikuttava asia on maassa harjoitettu alkoholipolitiikka. Kristillisdemokraateista on hyvää vauhtia tulossa ravintoloitsijoiden paras tuki, sillä hallitus on romuttamassa omat helmikuisen alkoholilain kokonaisuudistuksen linjaukset, joilla kulutusta oli tarkoitus siirtää kotisohvilta ravintoloiden valvotumpaan käyttöön ja samalla edistää alan työllisyyttä ja matkailuelinkeinoa. Hallituksen sisäinen vääntö nelosoluesta ja mahdollisesti viineistäkin ruokakauppoihin sekä alkoholin myyntiajan pidennykset olisivat paitsi raskas kansanterveydellinen virhe, niin syövät myös ravintolaelinkeinoa ja vaarantaisivat Alkon aseman. Alkoholilakiuudistus olisi ilman näitä viimeaikaisia vääntöjä varsin maltillinen, jolla ei tosin kulutusta käännettäisi laskuun, joskaan ei myöskään kasvuun. Tässä asiassa toivon ministeri Rehulalle kanttia pysyä alkuperäisissä linjauksissa ilman hoipertelua.

EU-asiat

Ei kesää ilman Kreikkaa. Kreikan viimekesäisen tukipaketin ns. välitarkastelu on käsillä. Euromaiden ja IMF:n pitäisi päästä yhteiseen näkemykseen siitä, onko maa sovitulla uralla talouden uudistusten suhteen ja onko ylipäätään reaalista odottaa, että sen perusylijäämä olisi tasolla, jolla se selviää veloistaan edes jo äärimmilleen helpotetuilla lainaehdoilla? IMF:n on sääntöjensä mukaan erittäin vaikea olla mukana, koska Kreikan uuden erän myötä lainataakka edelleen kasvaa ja niinpä pääomien leikkaukset ovat myös olleet ilmassa. Euromaat eivät tähän voi suostua, koska se lopullisesti romuttaisi ns. no-bail-out-säännön. Laina-ajan pidentäminen ja korkojen alentaminen alkaa sekin olla tiensä päässä.; kuvaavaa on, että Kreikka maksaa tällä hetkellä vähemmän korkoa kuin Suomi, vaikka sen velka on suurempi. Uudistuksia maassa on toki yritetty tehdä, mutta veroja maksavien kotitalouksien määrä 55 % ei vielä aaltoliikkeisiin anna aihetta.

Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mieleen, että jätin viime elokuussa Suuressa valiokunnassa KD:n esityksen Suomen kannaksi, jossa IMF:n voimassa ollut 17 mrd. euron lainaohjelma olisi tullut vapauttaa euromaiden maksamien Kreikalle kuuluvien ns. SMP-tuottojen avulla. Nämä ovat tuottoja, jotka kertyvät muissa keskuspankeissa vakuutena olevista Kreikan velkakirjoista. Tällöin olisi saatu tarvittava lisäaika tarkastella Kreikan uudistusten toteutumista eikä maan velkakestävyys, lainojen uudelleen järjestelyt ja mahdolliset velkaleikkaukset eikä IMF:n mukana olo Kreikan ohjelmassa olisi joutunut spekuloinnin kohteeksi. Hallitus kuitenkin halusi myöntää Kreikalle jättimäisen 86 mrd:n paketin, jonka väliarviota nyt siis tehdään

Olen KD:n kantana johdonmukaisesti esittänyt, että väliarviossa toteutuneen ohjelman perusteella annetavan lainaerän 5-10 mrd. euron sijaan tulisi nyt tulouttaa nämä Kreikalle kuuluvat SMP-tuotot. Tämä helpottaisi perusjäämätavoitteen varmistamista jatkossa ilman velkamäärän lisäkasvua ja siten vahvistaisi IMF:n osallistumisen jatkossakin.

KD kannattaa sääntöperusteista, markkinakuriin perustuvaa ja hajautettua talous- ja rahaliitto EMU:a vastakohtana keskitetysti ohjatulle ja yhä enemmän yhteisvastuuseen siirtyvälle euroalueelle. Hallituksen linja tässä suhteessa jää epäselväksi juuri nyt, kun tarvitaan selkeää kantaa, jonka takana pitää suoraselkäisesti seistä edessä olevissa väännöissä. Federalistit EU:ssa käyttävät jokaista kriisiä mahdollisuutena lisätä liittovaltiokehitystä ja komission valtaa. Talousasioiden lisäksi tämä on nähtävissä pakolaiskriisin hoidossa.

KD on alusta lähtien kannattanut kiintiöpakolaisjärjestelmän kehittämistä ja vastustanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja. Vastustamme edelleen komission esitystä turvapaikanhakijoiden pakkokiintiöittämistä jäsenmaille ja 250.000 euron sakkoa per turvapaikanhakija, jos ei siihen suostu. Pakkokiintiöt ja rangaistusmaksut ovat vastoin EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttopolitiikassa. Olemme koko kriisin ajan korostaneet kiintiöpakolaisjärjestelmän käyttöä, jolla voidaan auttaa tehokkaimmin suojelun tarpeessa olevia suoraan pakolaisleireiltä.

Nyt EU on polvistumassa Turkin edessä, joka kiristää etuja ja viisumivapautta kansalaisilleen osana pakolaissopimusta. On kuitenkin selvää, ettei Turkin ihmisoikeusrikkomuksia saada kuriin myöntyväisyyslinjalla. Niinpä eilen Suuressa valiokunnassa esitin, että Suomen ei tule tukea viisumivapautta, koska koko prosessi ei ole edennyt uskottavalla tavalla ja Turkki on tosiasiallisesti kaukana sovittujen 72 ehdon täyttämisestä. Lisäksi sovituista ehdoista viisi on sellaisia, joiden täyttäminen teknisesti ja proseduraalisesti ei ole edes mahdollista aikarajaan eli kesäkuun loppuun mennessä.

Turkin kohdalla on muistettava, että se on hakijamaa EU:n jäseneksi, jolloin sen viisumivapausprosessi on nähtävä myös osana edistymistä kohti EU:n yhteisiä arvoja demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta eikä vain pelkästään osana EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta.

Nato ja UTP

”Suomi ja Ruotsi muodostavat yhteisen strategisen kokonaisuuden ja niillä on painavat syyt tehdä samat perusvalinnat tulevan turvallisuuden ja puolustuksen suhteen.” Näin todetaan Nato-jäsenyyden vaikutuksia arvioineen työryhmän raportissa.

Työryhmän sanankäyttö Venäjän suhteen on totuttua suorempaa, eli meillä on sen mukaan aggressiivisesti asemoitunut arvaamaton naapuri. Mitään oleellista uutta tietoa raporttiin ei liity, mutta moni asia, kuten Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittisen tilanteen yhteys, korostuu aivan oikein.

Raportin mukaan mahdollisen Nato-liittymisprosessin aikana Venäjän vastatoimet olisivat vihamielisimmillään ja kauppa kärsisi huomattavasti. Liittymisemme seurauksena Naton ja Venäjän välittömän rajan pituus kaksinkertaistuisi ja Suomesta tulisi Naton etulinjan valtio.

Joka tapauksessa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi perustavanlaatuinen laajasti vaikuttava strateginen muutos ja pitkäaikainen sitoumus, joka vaatii huolellista harkintaa ja sisäpoliittista yksimielisyyttä. Jo hakemuksen jättämisestä tarvitsisimme kansanäänestyksen, joka tietysti prosessina kriisitilanteessa olisi vähintäänkin haasteellinen.

Nato-selvitys on osa laajempaa Ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, jonka seurantaryhmässä olen mukana ja odotamme selonteon valmistumista kesäkuun alussa. Mielestäni olisi ollut aikataulullisesti järkevää odottaa Iso-Britannian kansanäänestyksen valmistumista, koska sillä on heijastuksensa EU:n kautta laajempaan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön.

Tosi asia on, että vaikka Arkadianmäellä paljon lainsäädäntöä tehdäänkin ja valtionosuuksia jaellaan, niin suomalaisten arjen hyvinvointipalveluiden kannalta tärkeimmät päätökset tehdään kuntien valtuustoissa.  Kunnissa päätetään niin koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, vanhustenhuollosta kuin terveyspalveluistakin, ainakin vielä tulevalla vaalikaudella. Lisäksi siellä kerätään verotulot, joiden määrä on sidoksissa työllisyysasteeseen ja yritysten menestymiseen kunnan alueella. Kuntapäättäjät ovat merkittäviä poliittisen ja taloudellisen vallan käyttäjiä sekä kristillisdemokraattisen ideologian käytännön toimeenpanijoita.

Meillä on erinomainen mahdollisuus tehdä kaikkien aikojen kuntavaalitulos, käydyt osuuskauppavaalit kymmenellä eri alueella ovat olleet meille menestys – kannatus kasvoi kaikkialla, ehdokasmäärät lisääntyivät ja edustajistopaikat tuplaantuivat lähes joka paikassa!

Me tänään hyväksymme täällä kuntavaalistrategian, jonka onnistumisen tärkein tekijä olet Sinä!  Innostunut puolueen vastuunkantaja saa toisiakin mukaan, rekrytoi uusia ehdokkaita ja luo samalla KD:n julkikuvaa siellä missä toimii. Olen iloinen, että saan tehdä tätä kuntavaalityötä, jotta Sinä onnistut ja saavutamme yhdessä puolueelle vaalimenestyksen ja vaikutusvallan kasvun kunnissa. Vain siten pääsemme toteuttamaan tärkeimmän eli kristillisdemokraattiset arvomme käytännössä.