– KD:lla ei ole ideologisia silmälappuja palvelujen tuotantotavan suhteen. Kuitenkin huoli hallituksen yhtiöittämislinjauksista kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koko väyläverkostoon maanteiltä meriväylille on aiheellinen, totesi Sari Essayah välikysymyskeskustelussa pitämässään ryhmäpuheessa. Hän muistutti, ett yritysmaailman työkalupakki ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ratkaisujen tulee kestää vuosikymmeniä, yli monien vaalikausien, siksi linjaukset pitäisi valmistella huolella ja mahdollisimman suurella konsensuksella.

***
Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah
KD:n ryhmäpuheenvuoro Välikysymys Suomen suunnasta 18.5.2016

Arvoisa Puhemies,
Sotien jälkeisellä rakentajasukupolvella oli selkeä näkemys Suomen suunnasta. Heidän työllään luotiin hyvinvointia ja edistystä suurin harppauksin. Tänä päivänä yhteinen visio ja yksituumaisuus ovat kadoksissa.

Elämme nopean teknologiamurroksen aikaa. Digitaalisuus, robotisaatio, keinoäly, edistykset materiaalitekniikassa, lääketieteessä ja tiedon soveltamisen kaikilla aloilla avaavat huikeita näköaloja. Tekniseen tutkimukseen sijoitettu euro tuo kolme euroa takaisin. Toivomme, että hallitus tämän ymmärtää ja suuntaa tutkimukseen tarpeelliset resurssit. Vain innovatiiviset kasvuyritykset vetävät Suomen suosta ja luovat työllisyyttä. Vain hyvin koulutettu Suomi pärjää edessämme olevassa murroksessa. Meidän on kyettävä vaalimaan vahvuuksiamme koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kärkimaana.

KD on muun opposition tavoin huolissaan työllisyysmäärärahojen leikkauksista. Työllisyys- ja yrittäjyyspaketin kannatettavia esityksiä ovat KD:nkin ajamat yrittäjävähennys, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen ja työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen tai itsensä työllistämiseen. Vaikeimmin työllistettävät tarvitsevat kuitenkin myös perinteisiä työvoimapolitiikan tukitoimia.

KD:lla ei ole ideologisia silmälappuja palvelujen tuotantotavan suhteen. Kuitenkin huoli hallituksen yhtiöittämislinjauksista kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koko väyläverkostoon maanteiltä meriväylille on aiheellinen.  Yritysmaailman työkalupakki ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ratkaisujen tulee kestää vuosikymmeniä, yli monien vaalikausien, siksi linjaukset pitäisi valmistella huolella ja mahdollisimman suurella konsensuksella.

Julkisten sote-palvelujen yhtiöittämispakosta on tulossa uudistuksen sudenkuoppa, joka luo ratkaisujen sijaan monia ongelmia ja mutkistaa hankkeen toteutumisen jälleen kerran. Miten huolehditaan sujuvista hoitoketjuista ja kuka kantaa kokonaisvastuun potilaasta? Entä miten varmistetaan demokraattinen päätöksenteko ja avoimuus, jos tuotannosta vastaa yhtiöhallitus? Olisiko kertaalleen neuvotteluissa hyllytetty palvelusetelijärjestelmä aihetta kaivaa esille valinnanvapauden mahdollistamiseksi ja pienten paikallisten sote-yritysten tueksi? Kristillisdemokraatteina emme voi hyväksyä sitä, että potilaiden tarpeet jäävät poliittisten pelikiemuroiden ja hallintokompromissien jalkoihin.

Väylästön korjaustarpeita viime kaudella pohtinut parlamentaarinen työryhmä ei esittänyt yhtiöittämistä tai tiestön käyttömaksuja, joita hallituksen liikennekaaressa nyt esitetään. Haja-asutusalueilla jo polttoaineen veronkorotukset iskevät kaksi kertaa voimakkaammin, vaikka yksityisautoilu auto on julkisen liikenteen surkastuessa useimmiten välttämättömyys. Markkinaehtoisuus ei toimi siellä, missä kuluttajia on vähän. Syrjäseutujen kuljetuspalveluita ei voi rakentaa pelkkien mobiilipalveluiden ja ei-ammatillisen pienimuotoisen toiminnan varaan.

Julkista taloutta pitää tasapainottaa, tarvitaan tiukkaa menokuria ja toimivia rakenteellisia uudistuksia. Samalla tarvitaan panostuksia, joilla luodaan tulevaisuuden uskoa ja pitkän aikavälin kasvua. Eikö visiomme olekin yhteisvastuun Suomi, jossa välitämme toisistamme ja kannamme huolta heikommista, perheistä ja lasten hyvinvoinnista?

Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen:

”Eduskunta katsoo, että hallitus on murentamassa suomalaisten tulevaisuuden uskoa leikkaamalla muun muassa lapsiperheiltä, koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä ryhtymällä merkittäviin palvelujen yhtiöittämistoimiin, joilla ei ole laajaa yhteiskunnallista tukea, eikä hallitus tämän vuoksi nauti eduskunnan luottamusta.”