Suomalainen maanviljely ja kotimainen ruokatuotanto ovat ajautuneet viime vuosina todelliseen kriisiin. Ilman päättäväisiä ja pikaisia toimia suomalainen maanviljely tulee näkemään konkurssiaallon ja suomalaisen ruuantuotannon hallitsemattoman alasajon. Tästä syystä Kristillisdemokraatit yhdessä Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmien kanssa jättivät tänään välikysymyksen hallituksen toimettomuudesta maatalouden kriisissä.

– Hallituksen toimet, tai paremminkin toimettomuus, maaseudun kriisin hoidossa ei ansaitse meidän luottamustamme. Maatalousyrittäjillä oli hyvä syy odottaa, että heitä kuunneltaisiin. Kuitenkin maaseudun kriisi on yhä syventynyt hallituksen tehdessä vain kosmeettisia korjauksia odotellessaan uusia ohjeita Brysselistä, sanoi välikysymyksen tiedotustilaisuudessa välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.

– Hallituksen tulisi pikaisesti lanseerata ahdingossa oleville maatiloille tarkoitettu sopeutumislaina, myöntää lyhennysvapaita vuosia maatilatalouden lainoille ja karsia byrokratiaa. Lisämäärärahojen tarve on akuutti ja hallituksen olisi pitänyt huomioida se jo vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa ja viimeistään tämän kevään lisätalousarvioesityksissä. Näin ei kuitenkaan tehty, Östman totesi.

– Välittömien toimien lisäksi tarvitaan kestäviä ratkaisuja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja tulevaisuususkon palauttamiseksi. Maataloustuottajien asemaa ruuan arvoketjun osana elintarviketeollisuudesta kauppaan pitää parantaa. Julkisissa hankinnoissa ulkomaisen ruuan tulee täyttää vähintään samat eläinsuojelu- ja ympäristökriteerit kuin kotimaisen tuotannon. Myös luomutuotanto, erikoistuminen ja jalostusasteen nosto sekä kierto- ja biotalouden hyödyntäminen ovat kannattavuutta lisääviä pysyviä ratkaisuja, muistutti vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen.

–  Me Vasemmistoliitossa haluamme, että jokaisella on mahdollisuus syödä hyvää kotimaista ruokaa ja että maanviljelijät saavat työstään reilua palkkaa. Alkutuotannolla on suuri merkitys koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksille ja työllisyydelle. Maatalous on myös avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, vesiensuojelussa ja eläinten oikeuksien toteutumisessa. Ruoka on politiikkaa ja suomalainen maatalous on pelastettava, totesi vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

– Hallituksen toinen lisätalousarvio osoittaa valitettavasti, että hallitus laiminlyö maanviljelyn kriisiä. Siellä ei ole ainuttakaan euroa maataloudelle, joka nyt on syvimmässä kriisissään koko EU-jäsenyytemme aikana. Nyt tarvitaan hallitukselta pikaisia toimenpiteitä jotta maanviljelijät pääsisivät kriisin yli. On liian myöhään monille tiloille, jos toimet tulevat vasta vuonna 2017, sanoi RKP:n kansanedustaja Mats Nylund.