Peter Östmanin poliittinen katsaus eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa 29.08.2017:
Hyvät kuulijat,
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä piti kesäkokoustaan Oulussa viimeksi tasan viisi vuotta sitten, elokuussa 2012. Samoihin aikoihin Nokia oli ilmoittanut suurista irtisanomisista muun muassa Oulun tehtaallaan. Kaupunki eli keskellä suurta murrosvaihetta. Tunnelma, mikä vierailumme aikana oli havaittavissa, ei ollut kuitenkaan lamaantunut. Päinvastoin. Tapasimme vierailumme yhteydessä kaupunginjohtoa, paikallisia yrittäjiä ja erään yrityshautomon väkeä. Sanoma oli selvä. Me selviydymme tästä! Tämä periksi antamaton asenne on tuottanut jo tulosta. Uusia yrityksiä on perustettu ja paikallinen elinkeinoelämä on muuttunut monipuolisemmaksi.
Oululaisten asenne on tyypillistä pohjalaisille. Täälläpäin Suomea ei ole tapana jäädä paikoilleen voivottelemaan. Pohjalaiset ryhtyvät hommiin. Jos joku pitää pääkaupunkia Suomen aivoina, niin tämä seutu on Suomen lihakset. Yrittäjyys ja työnteko ovat täällä arvossaan. Sen huomaa kaikessa.
Vaikka työllisyysaste on yhä aivan liian alhainen ja työttömien määrä aivan liian korkea, on meillä kuitenkin samaan aikaan työvoimapulaa tietyillä aloilla. Työvoimapula näkyy erityisesti Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan kiireesti lisää osaajia ICT-alalla. Veneteollisuus tarvitsee lähivuosina satoja uusia työntekijöitä. Paikallinen veneteollisuus tarvitsee lähivuosina satoja uusia työntekijöitä. Turvallisuusalalla on samoin suuri tarve uusista työntekijöistä. Rakennusalalla on alkanut noususuhdanne ja lähitulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan erityisesti rakennusinsinöörejä, työnjohtajia ja infra-rakentajia. Riippumatta siitä, miten hallituksen sote-uudistus etenee, tulemme tarvitsemaan uutta työvoimaa myös hoiva-alalle. Sairaanhoitajista ja lähihoitajista on huutava pula. Tämä näkyy erityisesti täällä Oulussa, missä Yliopistollisen keskussairaalan yhteispäivystyksessä on jo pitkään ollut pulaa osaavasta henkilökunnasta.
Samanaikainen suurtyöttömyys ja työvoimapula ovat kuitenkin ongelmia, jotka voidaan ratkaista. Ihmiset pitää saada liikkumaan työn perässä, työnteon kannustavuutta tulee parantaa ja koulutusjärjestelmäämme tulee uudistaa.
Miten tähän päästään? Tarvitsemme useita samanaikaisia konkreettisia toimenpiteitä. Ensinnäkin työvoimapulasta kärsivät alat pitää tehdä tunnetuksi koko maassa. Näiden alojen markkinointiin ja viestintään tarvitaan tukea ja rahoitusta.
Toiseksi koulutuspaikkoja tulee lisätä sekä ammatillisessa koulutuksessa, että korkeakoulutuksessa. Erityisen tärkeää on kohdentaa aloituspaikkoja niille aloille, joilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Opinto-ohjauksessa tulisi huomioida elinkeinoelämän tarpeet ja opiskelijoiden uramahdollisuudet.
Tietyt alat, kuten vaikkapa veneteollisuus, on luonnollista syistä keskittynyt rannikolle. Työvoimapula tällaisilla seuduilla johtaa siihen, että työvoimaa pitää saada muualta. Työttömien mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä toiselta paikkakunnalta ja muuttamista paikkakunnalta toiselle tulee parantaa. Tähän tulisi pystyä löytämään uusia porkkanoita. Meillä ei ole ainakaan varaa heikentää työmatkavähennystä tai muita työvoiman liikkuvuutta helpottavia tukimuotoja. Liikennepoliittisissa ratkaisuissa tulee huomioida suuret välimatkat täällä pohjoisessa. Päätöksiä mm. työmatkavähennyksistä, joukkoliikennetuista tai vaikkapa ajoneuvo- ja polttoaineverosta ei voida tehdä pääkaupunkiseudulla asuvien ehdoilla. Olisi toivottavaa, että hallitus ymmärtäisi, että myös Kehä III ulkopuolella on elämää, ihmisiä ja yrityksiä.
Metsäteollisuus on lyhyen taantumavaiheen jälkeen jälleen nousussa. Viimeaikaiset investoinnit Kainuussa ja Pohjois-Savossa ovat lisänneet puuraaka-aineen kysyntää. Uusien investointien täysmittainen hyödyntäminen vaatii kuitenkin panostuksia kuljetuskapasiteetin nostamiseksi. Yksi keskeisimmistä hankkeista tähän liittyen on Iisalmi-Ylivieska-radan sähköistäminen. Hanke on tärkeä neljälle maakunnalle: Pohjois-Pohjanmaa (Kainuu), Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, ja Etelä-Pohjanmaa. Radan sähköistäminen parantaisi rautatieliikenteestä riippuvaisten yritysten kilpailukykyä koko Pohjois-Suomessa. Hanke on tärkeä myös Pietarsaaren Alholman paperitehtaalle, jossa viime vuosian on tehty mittavat investoinnit tuotantokapasiteetin nostamiselle.
Hyvät kuulijat,
Tämän vaalikauden alussa monet poliittiset päättäjät eri puolueista puhuivat lämpimästi paikallisen sopimisen edistämisestä. Matkan varrella puheet ovat vähentyneet ja teoista on turha edes puhua. Paikallinen sopiminen olisi ollut monelle työnantajalle monin verroin tärkeämpi kuin työmarkkinajärjestöjen sopima kilpailukykysopimus.
Suomessa on noin 90 000 työnantajayritystä. Näistä yrityksistä vain reilu 20 % kuuluu työnantajaliittoihin. Loppujen noin 70 000 yrityksen ääntä ei kuunnella työmarkkinaneuvotteluissa. Kuitenkin nämä yritykset työllistävät noin 400 000 työntekijää ja mikä vielä merkittävämpää, näissä yrityksissä syntyy uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Näille pienille ja keskisuurille yrityksille paikallinen sopiminen olisi äärimmäisen tärkeää. Työaikasääntelyä kehittämällä tulisi vastata näiden yritysten tarpeisiin. Tarvitaan joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisesti. Työaikalaki mahdollistaa työntekijöiden valitseman luottamusvaltuutetun käydä neuvotteluita, kun työpaikoilla sovitaan säännöllisen työajan järjestelyistä. Tämä oikeus tulisi laajentaa kaikkiin työaikoja koskeviin kysymyksiin. Tämä on paitsi työnantajan etu, myös työntekijöiden etu. Jäykistä työehdoista tulee pyrkiä pois ja tilalle kehittää järjestelmä, jossa edistetään yhteistä etua.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä arvioi omaa toimintaansa kuluvan kauden ensimmäisellä puoliskolla eduskunnan kevätkauden lopulla. Samalla pohdimme sitä, mitkä tulevat olemaan keskeisempiä kysymyksiä, joita haluamme pitää esillä tämän vaalikauden loppupuoliskolla.
Ensimmäinen keskeinen asia on väestö- ja perhepolitiikka. Iloitsemme siitä, että myös muut puolueet ovat viimein heränneet alhaisen syntyvyyden aiheuttamiin tulevaisuuden ongelmiin. Emme kuitenkaan halua olla patistamassa ihmisiä vauvanteko-talkoisiin, vaan pyrimme politiikallamme luomaan sellaisen yhteiskunnan, missä ihmiset kokevat voivansa turvallisin mielin perustaa perheen. Haluamme huomioida lapsiperheiden tarpeet ja mahdollistaa mm. sen, että perheet voivat itse päättää, miten järjestävät lastensa hoidon.
Haluamme loppukauden aikana tuoda yhteiskuntamme vähäosaiset esiin poliittisessa päätöksenteossa. Mielenterveyspotilaat, päihdeongelmaiset, vammaiset, pitkäaikaissairaat ja köyhyydessä elävät tulee huomioida paremmin. Yhteiskunnan heikoimmat eivät voi olla talouden sopeuttamisen maksumiehiä. Ikäihmisten asema ja hyvät vanhuuspalvelut ovat niinkään aihealue, jossa meidän tulee olla enemmän esillä ja esittää uusia ratkaisuja ikääntyvän väestön turvaksi.
Eduskuntaryhmämme on tällä kaudella pitäneet varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten puolta. Pitkään esillä pitämämme yrittäjävähennyskin saatiin vihdoin toteutumaan tämän vaalikauden alkupuoliskolla. Yrittäjyys ja yrittelijäisyys on oleva kantava teema ryhmämme toiminnassa myös loppukaudella. Yrittäjyyden ja työllisyyden lisäksi koulutuspolitiikka on ollut yksi ryhmämme kärkiteemoja kauden alussa ja on sitä yhä. Leikkausten sijaan tarvitsemme nyt panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen.
Turvallisuus on aihe joka puhuttaa tällä hetkellä. Kristillisdemokraatit ovat pitäneet pitkään esillä sisäisen turvallisuuden ja vastuullisen maahanmuuttopolitiikan merkitystä. Vaaliteemamme viime eduskuntavaaleissa oli ”Turvallisuuden tekijät”. Viime vaalikaudella Sisäministeri Räsänen ajoi tarmokkaasti tiedustelulakien aikaansaamista. Eduskuntaryhmämme on tällä kaudella esittänyt toistuvasti lisäresursseja turvallisuusviranomaisille. On perin surullista, että muut puolueet heräävät tosissaan näihin haasteisiin vasta toteutuneiden uhkakuvien jälkeen.
Eduskuntaryhmämme tulee rakentamaan tämän syksyn vaihtoehtobudjetin näiden teemojen ympärillä. Vaihtoehtobudjettimme tulee olemaan tasapainottava, eli tulemme osoittamaan mistä otamme tarvittavat varat uusiin panostuksiin.
Hyvät kuulijat,
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemista erillisellä kannanotolla. Uusi kannanotto sisältyy omistajapoliittiseen periaatepäätökseen. Siinä on mm. selkeä kirjaus: ” Valtion kanta omistajana on, että lisäeläkkeitä ei käytetä palkitsemiseen”.
Finnairin taannoinen toimitusjohtajan palkitseminen lisäeläkkeellä, erityisesti tässä tilanteessa, vastoin valtion omistajaohjausperiaatetta, osoitti huonoa harkintakykyä yhtiön hallitukselta.
Tässä tilanteessa yritysjohtajien ja erityisesti valtion omistamien yritysten johtajien tulee näyttää mallia. Muutoin kilpailukykysopimuksen ja orastavan talouskasvun tuoma hyöty uhkaa hävitä kokonaan.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on toistuvasti peräänkuuluttanut kohtuutta ja oikeudentajua johtavassa asemassa olevilta. Että jos johto ei näytä hyvää esimerkkiä, ei sitä kohtuudella voi vaatia muiltakaan. Pienikin paha paljastaa ja puhuttaa paljon, etenkin jos se kertoo ylimielisyydestä, siitä ettei kohtuudesta ja oikeudentajusta piitata.
Elämme aikoja, jolloin tarvitaan maltillisuutta, vastuullisuutta ja rakentavaa yhteistyötä. Eduskuntaryhmänä haluamme toimia näiden periaatteiden varassa alkavalla syysistuntokaudella.
