Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen esittämää perustuslain muuttamista kiireellisesti, jotta tiedustelulait saadaan voimaan nopealla aikataululla. KD:n ryhmäpuheen tänään eduskunnassa pitänyt entinen sisäministeri Päivi Räsänen muistutti, että tiedustelulakeja on valmisteltu jo pitkään. Hänen mukaansa puheet massavalvonnasta tai urkintalaista ovat vääriä ja harhaanjohtavia käsitteitä kuvaamaan tietoliikennetiedustelua.

– Tietoliikennetiedustelu on monen kynnyksen takana. Sitä voidaan käyttää vain kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavan uhkan perusteella. Se ei siis kohdistuisi mihin tahansa rikollisuuteen vaan erittäin vakaviin uhkiin.

Esitetyn kaltaiset valtuudet ovat käytössä muissa Pohjoismaissa samoin kuin lähes kaikissa Europan maissa.
– Naapurimaittemme viranomaisilla on mahdollisuus tiedustella Suomen rajat ylittävää tietoliikennettä ja olemme tätä kautta saaneet apua myös omien uhkiemme selvittämiseen. Miksi emme luottaisi näitä valtuuksia oman maamme turvallisuusviranomaisille?

Räsänen muistutti, että vakava terrori-isku tai kansallista turvallisuutta uhkaava kyberhyökkäys on milloin tahansa mahdollinen. KD eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa tästä syystä vastuullisuutta kaikilta eduskuntaryhmiltä tiedustelulakipaketin käsittelyn suhteen.

– Tarvitsemme toimivan lainsäädännön pikaisesti. Toivon, että mikään eduskuntaryhmä ei ota kannettavakseen vastuuta lainsäädännön viivyttelystä. Vakavan kansallisen uhkan realisoituessa saattaisimme joutua vastaamaan kysymykseen, miksi näitä turvallisuusvaltuuksia ei ole eduskunnassa saatu aikaan.

***

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd)
Ryhmäpuheenvuoro
Lähetekeskustelu tiedustelulaeista 21.2.2018

Arvoisa puhemies,

Tiedustelulait tulee saattaa voimaan nopealla aikataululla. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen esittämää perustuslain muuttamista kiireellisesti. Kansallinen turvallisuus ei ole poliittisen pelin paikka.

Lakipaketin valmistelu on ollut huolellista ja perusteellista. Valmistelu käynnistettiin sisäministeriön ja puolustusministeriön yhteisestä esityksestä UTVA:n päätöksellä jo v. 2013, viime vaalikaudella ja silloin asetettiin myös tiedonhankintalakityöryhmä, joka sai valmiiksi esitykset tiedustelulainsäädännön suuntaviivoiksi. Tältä pohjalta Sipilän hallitus on jatkanut valmistelua ja esityksiä on käsitelty tiiviisti edustaja Töllin johtamassa parlamentaarisessa seurantaryhmässä.

Massavalvonta tai urkintalaki ovat vääriä ja harhaanjohtavia käsitteitä kuvaamaan tietoliikennetiedustelua. Tietoliikennetiedustelu on monen kynnyksen takana. Sitä voidaan käyttää vain kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavan uhkan perusteella. Se ei siis kohdistuisi mihin tahansa rikollisuuteen vaan erittäin vakaviin uhkiin. Muuhun kuin valtiolliseen toimijaan kohdistuen edellytyksenä on välttämättömyys eli tiedustelumenetelmän käytön viimesijaisuus, silloin kun uhkaa ei ole mahdollista selvittää millään muulla tavoin. Käyttö edellyttää tuomioistuimen lupaa. Tallennukseen ja analysoitavaksi päätyisi vain pieni osa tietoliikenteestä tarkoin kohdennetuin hakuehdoin. Hakuehdot eivät kohdistuisi viestin sisältöön vaan sen teknisiin tietoihin. Viranomaiset eivät ole kiinnostuneita eikä heillä olisi valtuuksia eikä resurssejakaan urkkia tavallisten kansalaisten viestintää.

Lakipaketissa on huomioitu huolellisesti kansalaisten viestintäsalaisuuden korkeatasoinen turvaaminen.  Esityksessä on selkeästi rajattu ne olosuhteet ja edellytykset, joilla henkilö voi joutua tarkkailun kohteiksi. Tiedustelutoiminnan valvontaan luodaan poikkeuksellisen vahvat valvontaelimet – tiedusteluvaltuutettu laajoin valtuuksin mm oikeudella keskeyttää tutkinta sekä parlamentaarinen valvontavaliokunta. Näillä luodaan vahva perusta tiedustelulainsäädännön hyväksyttävyydelle kansalaisten keskuudessa. On tärkeää, että kaikki eduskuntaryhmät ovat edustettuina valvonnassa.

Tiedustelukyvyn kehittyminen nostaisi kynnystä kohdistaa maahamme kybervakoilua, mikä lisäisi myös elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen turvallisuutta.

Arvoisa puhemies,

Nyt esitetyn kaltaiset valtuudet ovat käytössä muissa Pohjoismaissa samoin kuin lähes kaikissa Europan maissa. Ruotsissa viranomaiset ovat kertoneet pystyneensä tietoliikennetiedustelun avulla estämään terrori-iskuja.

Naapurimaittemme viranomaisilla on mahdollisuus tiedustella Suomen rajat ylittävää tietoliikennettä ja olemme tätä kautta saaneet apua myös omien uhkiemme selvittämiseen. Miksi emme luottaisi näitä valtuuksia oman maamme turvallisuusviranomaisille?

Turun elokuisen terroriteon tutkinnassa epäillyn puhelimesta ja tietokoneen selaushistoriasta on selvinnyt hänen radikalisoitumisensa. Tästä oli myös ilmoitettu viranomaisille, mutta keinot selvittää aikeita puuttuivat. Turun tragedia olisi mahdollisesti ollut estettävissä paremmilla tiedusteluvaltuuksilla.

Terrorismin uhka on lisääntynyt. Vakava terrori-isku tai kansallista turvallisuutta uhkaava kyberhyökkäys on milloin tahansa mahdollinen. Myös sotilaallisten uhkien luonne on muuttunut, mikä konkretisoitui Krimin valtauksessa. Puolustusvoimien perinteiset tiedusteluvaltuudet eivät riitä, sillä kohteena olevien organisaatioiden viestintä on siirtynyt analogisesta digitaaliseen muotoon. Tarvitsemme siis toimivan lainsäädännön pikaisesti. Toivon, että mikään eduskuntaryhmä ei ota kannettavakseen vastuuta lainsäädännön viivyttelystä. Vakavan kansallisen uhkan realisoituessa saattaisimme joutua vastaamaan kysymykseen, miksi näitä turvallisuusvaltuuksia ei ole eduskunnassa saatu aikaan.