– Tarvitsemme teknologista edelläkävijyyttä, rohkeita innovaatioita ja uusia kasvuyrityksiä, totesi tulevaisuusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Sari Tanus totesi eduskunnan keskustellessa valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta.
– Edessämme on iso koulutuksen uudistus, myös iso tarve muunto- ja täydennyskoulutukselle, jotta uusiin koulutushaasteisiin voitaisiin riittävän nopeasti vastata ja elinikäinen oppiminen saataisiin toimivaksi. Tässä tilanteessa koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset eivät ole mitenkään perusteltuja.

Tanus muistutti, että koulutusvaatimusten lisääntyessä olemme huolissamme niistä ihmisistä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty kouluttautumaan riittävästi.
– Jakautuuko yhteiskunta entisestään hyvä- ja huono-osaisiin? Eriytyvätkö työmarkkinat a- ja b-luokkaan ja panostammeko riittävästi heihin, joille arjesta selviytyminen on haasteellista? On huolehdittava siitä, että kaikilla on jokin arvokas yhteiskuntaan kiinnittymisen mahdollisuus. Sitä voidaan edistää myös yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa, Tanus korosti.

***

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa. Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 27.2.2018
Kansanedustaja Sari Tanus

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston selonteossa korostetaan digitalisaation ja robotisaation mullistavaa merkitystä. Vähemmälle on jäänyt edistyksen tarve monilla muilla aloilla, joita tulevaisuusvaliokunta nostaa esiin mietinnössään.

Edessämme on iso koulutuksen uudistus, myös iso tarve muunto- ja täydennyskoulutukselle, jotta uusiin koulutushaasteisiin voitaisiin riittävän nopeasti vastata ja elinikäinen oppiminen saataisiin toimivaksi. Juuri nyt tarvitsemme teknologista edelläkävijyyttä, rohkeita innovaatioita ja uusia kasvuyrityksiä. Tässä tilanteessa koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset eivät ole mitenkään perusteltuja.

Koulutusvaatimusten lisääntyessä olemme huolissamme niistä ihmisistä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty kouluttautumaan riittävästi. Jakautuuko yhteiskunta entisestään hyvä- ja huono-osaisiin? Eriytyvätkö työmarkkinat a- ja b-luokkaan ja panostammeko riittävästi heihin, joille arjesta selviytyminen on haasteellista? On huolehdittava siitä, että kaikilla on jokin arvokas yhteiskuntaan kiinnittymisen mahdollisuus. Sitä voidaan edistää myös yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.

Yhteiskunnan nopeassa muutoksessa ja työn murroksessa tehtävien ratkaisujen on lähdettävä kestävän kehityksen perustalta, ihmisten välistä tasa-arvoa ja osallisuutta vahvistaen.

Kehittyvä teknologia mahdollistaa entistä paremmin etätyöntekemisen sekä hajautettujen tuotantoratkaisujen toteuttamisen. Teknologian suomat mahdollisuudet tulisikin hyödyntää Suomen eri alueiden tasapuoliseen kehittämiseen.

Epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen, itsensä työllistäminen ja yksinyrittäminen vaativat myös sosiaaliturvan uudistamista. KD:n esittämä kannustava perusturva yhdistää monimutkaisen tukijärjestelmämme yhdeksi yleistueksi, kansallisen tulorekisterin myötä purkaa byrokratia- ja kannustinloukkuja niin, että ihminen hyötyy aina työtulojen kasvamisesta.

Muuttuvassa yhteiskunnassa tarvitaan pikaisimmin käyttöön myös uusia hyvinvointimittareita. Bkt ei yksinään riitä – se ei kerro ihmisten todellisesta hyvinvoinnista.

Arvoisa puhemies,

On tärkeää, että yhteiskunnassa käydään avointa keskustelua työn tulevaisuudesta ja siitä, minkälaisen yhteiskunnan haluamme. Tarvitaan myönteinen ilmapiiri tulevaisuuteen vaikuttamiseen ja uuden luomiseen. Pelkkä sopeutuminen muutokseen ei riitä.

Arvioitaessa tulevaisuudessa tarvittavia monenlaisia uusia taitoja, tulee kiinnittää huomiota myös suomalaisen yhteiskunnan ja sen kansalaisten sivistyksen perustana oleviin arvoihin, taitoihin ja kasvatustavoitteisiin. Yhteiselämämme kannalta on suotuisaa, jos ympäröivä yhteisö tukee niitä terveitä ja kestäviä, ikiaikaisia arvoja, joille menestyksemme on pohjimmiltaan rakentunut.