Nyt jos koskaan on aika keskustella Euroopan unionista ja siitä, mihin suuntaan unionin tulisi kehittyä. Liittovaltion vastustaminen jää sanatasolle, jos keskustelussa jää määrittelemättä, mitä sillä todellisuudessa tarkoitamme. Lainsäädäntötyötä, erilaisten hankkeiden käynnistämistä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa tapahtuu laajalti eri politiikan sektorien saralla, kuten hiljattain turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla pysyvän rakenteellisen yhteistyön muodossa. Tämänkin jälkeen EU on edelleen sen jäsenvaltioiden muodostama yhteisö vahvoine kansallisine identiteetteineen.

”Liittovaltiokeskustelun sijasta meidän tulisi entistä voimakkaammin keskittyä luomaan visiota tulevaisuuden unionista ja kysyä missä tarvitsemme entistä enemmän yhteistyötä ja missä mahdollisesti vähemmän”, toteaa KD Nuorten 1. varapuheenjohtaja Elsi Ranta.

Merkelin johtama Suomen Kristillisdemokraattien sisarjärjestö CDU on tarttunut suuntaviivojen linjaamiseen ja mainitsee tuoreessa hallitusohjelmassa Euroopan peräti 312 kertaa alleviivaten eurooppalaisen viitekehyksen tärkeyttä. EU on maailman suurin palvelujen ja teollisuustuotteiden viejä sekä maailman suurin markkina-alue, josta vientivetoisena maana hyödymme merkittävästi. EU-kansalaisina saamme liikkua unionin sisällä vapaasti, jonka lisäksi tavarat, palvelut, raha sekä myös tieto liikkuvat vapaasti.

Emme pysty ratkaisemaan haasteita yksin ympäristössä, joka on yhä enenevässä määrin globaali ja keskinäisriippuvainen. Sen lisäksi, että unionin on varmistettava euroalueen taloudellinen vakaus, sen tulee vastata eurooppalaisen huoltosuhteen muutokseen, maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin, voimistuneeseen nationalismiin sekä digitalisaation ja robotisaation tuomiin muutoksiin, esimerkiksi työelämän saralla. EU:n jäsenenä voimme olla yhdessä vastaamassa haasteisiin, jotka ylittävät perinteiset valtioiden rajat ja koskettavat jäsenmaista jokaista.

“Tulevaisuutta ajatellen on keskeistä, että EU selkeyttää tavoitteitansa tulosten varmistamiseksi ja legitimiteetin ansaitsemiseksi. Sen tulee vahvistaa sekä päätöksenteon demokraattisuutta ja läpinäkyvyyttä että sen kokonaisturvallisuutta ja taloudellista asemaa muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä”, linjaa Ranta tulevaisuuden avainkysymyksistä.