Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kokoontui kesäkokoukseensa maanantaina Keuruulle ja tiistaina Jyväskylään. Ryhmä keskusteli syksyn suurista politiikan teemoista ja luonnosteli jo vaihtoehtobudjettiaan. Kannanottoja hyväksyttiin kokouspäivien aikana kaikkiaan seitsemän.

Kannanotot 28.8.2018

Poliisille lisäresursseja budjettiin
– alkoholilakipäätöksen seurauksista huolehdittava

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaatii, että hallitus lisää poliisin resursseja kenttätoiminnan tehostamiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet alkoholilain muutokset lisäsivät poliisin hälytystehtäviä yli 12 000:lla tammi-heinäkuussa. Poliisilaitokset ovat joutuneet siirtämään resurssejaan aamuyöhön, mikä lisää kustannuksia ja työn kuormittavuutta.

Alkoholilakiuudistuksen eduskuntakäsittelyssä kristillisdemokraatit toivat asiantuntijalausuntoihin nojautuen esille vahvan huolen poliisin tehtävien lisääntymisestä muutosten myötä. Poliisihallituksen mukaan esimerkiksi pahoinpitelyihin liittyvät tehtävät ovat lisääntyneet 65 prosentilla. Hallituksen tulee talousarvioesityksessä huomioida päätöksensä seuraukset.

Muutoinkin turvallisuusviranomaisten toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti viime vuosina. Erityisesti järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt ja siitä on tullut yhä kansainvälisempää. Jotta poliisin toimintaedellytykset ja kattava kenttätyö ihmisten parissa voidaan varmistaa sekä suorituskykyä kehittää, tarvitaan riittävät resurssit.

Ruotsissa muun muassa autojen polttotapaukset sekä ampumavälikohtaukset ovat merkki laajasta ja pitkälle edenneestä jengitymisongelmasta. Vaikka tilanne Suomessa ei ole Ruotsin tapaan kriisiytynyt, samansuuntaisia merkkejä on havaittavissa myös meillä. KD eduskuntaryhmä painottaa, että poliisilla tulee olla riittävät resurssit ja toimintasuunnitelmat, joilla voidaan ehkäistä arjen turvallisuuden heikentyminen Suomessa.

Harrastussetelit avuksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä patistaa hallitusta toimenpiteisiin, joilla ehkäistään köyhyyden vaikutuksia lasten ja nuorten kehitykseen vähävaraisissa perheissä. Tällä hallituskaudella tehdyt leikkaukset ovat painottuneet juuri pienituloisiin perheisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että alle kolmivuotiaana koettu perheen köyhyys vaikuttaa vielä nuoruudessakin ja voi ilmetä muun muassa mielenterveysongelmina.

Nuorten syrjäytymistä on mahdollista ehkäistä esimerkiksi harrastusten ja liikunnan kautta. Koska perheen alhaisen tulotason ja vanhempien matalan koulutuksen on todettu vähentävän lapsen osallistumista etenkin ohjattuun liikuntaan, tulisi vähävaraisten perheiden lasten harrastusmahdollisuuksia edistää.

KD eduskuntaryhmä haluaa kannustaa hallitusta ja kuntia kehittämään ja laajentamaan erilaisia toimintamalleja, kuten harrastussetelien ja harrastevälinelainaamojen käyttöä.  Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä valtakunnallinen Harrastuspassi –hanke on hyvä askel asian eteenpäin viemiseksi.

Maatilojen biokaasun tuottamisen esteet purettava

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä on johdonmukaisesti ja nopeassa tahdissa kasvatettava tukea maatilojen investoinneille biokaasun tuotantolaitoksiin, jotta siirtymä biokaasun tuotannon ja käytön lisäämiseen mahdollistuu. Mikäli maanviljelijöiden omistama peltobiomassa, kuten suojavyöhykepellot tai oljet, sekä karjatiloilla lanta saataisiin liikenteen polttoaineeksi, ilmastokaasut vähenisivät merkittävästi. Samalla vähenisi riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja huoltovarmuus paranisi. Lisäksi samalla tuotettaisiin maatilan tarvitsemia lannoitteita, mikä vähentäisi keinolannoitteiden tarvetta.

Tällä hetkellä energiantuotantotukea voidaan myöntää maatilan energiantuotannossa tarvittavaan rakentamisinvestointiin vain siltä osin, kuin tuotettu energia käytetään maatalouden omassa tuotantotoiminnassa. Tämä on käytännössä johtanut siihen, ettei tukea heru biokaasulaitosten rakentamiseksi, jos sitä tuotettaisiin yli oman tarpeen myyntiin vaikkapa lähialueen kiinteistöjen lämmittämiseksi tai liikennepolttoaineeksi.

Yksityiskoulujen oppilaiden sortaminen lopetettava
– perusopetuksen kotikuntakorvauksen epäoikeudenmukaisuus poistettava

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vetoaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoseen ja kuntaministeri Anu Vehviläiseen, jotta ministeriöissä hyvin tiedossa oleva epäoikeudenmukaisuus perusopetuksen kotikuntakorvauksista korjataan budjettineuvotteluissa. Tällä hetkellä yksityiskoulujen saama kotikuntakorvaus oppilasta kohden on vain 94 prosenttia siitä, mitä kunnalliselle opetuksen järjestäjälle maksetaan. Tämä loukkaa oppilaiden yhdenvertaisuutta.

Ei-kunnallisille kouluille tulee taata samat mahdollisuudet opetuksen toteuttamiseen varaamalla valtion talousarvioon riittävät varat korvauksen kasvattamiseen. Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on toistuvasti edellyttänyt järjestäjätahosta riippumatonta rahoitusta perusopetukselle ja kiinnittänyt huomiota nykylain epäkohtiin.

KD eduskuntaryhmä on huolissaan keskustelukulttuurin muuttumisesta

KD eduskuntaryhmä on huolissaan muuttuneesta keskustelukulttuurista, joka sietää huonosti erilaisia näkemyksiä.

Viime aikoina on useampaan otteeseen käyty keskustelua sananvapaudesta ja siitä, missä laajuudessa eri toimijat voivat sitä käyttää.  Useammat kohut viestivät mielipiteen-, uskonnon- ja sananvapauden kaventumisesta.

Niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa on havaittavissa mielipiteiden vahvaa polarisoitumista, mikä on seurausta muun muassa keskusteluympäristön rajoittumisesta. Kuitenkin demokraattisen yhteiskunnan yksi kantava perusta on laaja sananvapaus, tämän pitää toteutua myös tiedemaailmassa. Vastaavasti avoin ja erilaisia näkökulmia sietävä keskustelukulttuuri on perusta rakentavalle yhteiskunnalle.

KD eduskuntaryhmä painottaa, että rakentavan ja toisten mielipiteitä kunnioittavan keskustelun edistämisessä myös poliitikoilla on tärkeä rooli.

Kansanopistojen valtionosuutta on nostettava

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaatii kansanopistojen valtionosuuksien korjaamista. Valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset ja opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on heikentänyt kansanopistojen taloudellista asemaa.

Vuoden 2017 muutoksen jälkeen yleistä asumistukea opiskelija voi saada 200 – 400 euroa kuussa riippuen asuinpaikasta. Asumistuki kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskelevalle ja oppilaitoksen asuntolassa asuvalle se on enintään 88,87 euroa kuussa. Tämä ohjaa opiskelijat kansanopistojen asuntoloiden sijaan vuokraamaan asuntoja oppilaitoksen ulkopuolelta. Tämä vaikeuttaa kansanopistojen taloutta, koska valtionosuus oppilaitoksen asuntolassa asuvasta opiskelijasta on kolmekymmentä prosenttia suurempi niiden opiskelijoiden osalta, jotka asuvat opistolla.

Asumistuen muutos on johtanut eräät kansanopistot pieneneviin tuloihin ja tyhjillään oleviin asuntoloihin. Esimerkiksi Keuruulla sijaitsevalla IK-kansanopistolla asui viime keväänä 11 opiskelijaa, vaikka päivittäin siellä opiskeli 80 opiskelijaa. Kapasiteettiä on rakennettu 150 asuntolaopiskelijan tarpeisiin.

Tilanteen helpottamiseksi Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä ehdottaa valtionosuuden korotusta. Tällä hetkellä kansanopiston ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia kansanopiston järjestämän opetuksen laskennallisista kustannuksista. Ehdotamme että valtionosuusprosenttia korotetaan 65 prosenttiin, mikä vastaa opintokeskuksen ja liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjälle annettavaa 65 prosenttia. Ehdotusta voidaan perustella kaikkien vapaasivistystyön oppilaitosten tasavertaisella kohtelulla sekä myös asumistuen muutoksella, mikä on heikentänyt kansanopistojen asemaa.