Eduskunta keskusteli tänään tuoreesta, valtioneuvoston liikuntapoliittisesta selonteosta. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheen piti puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah, joka toimii myös kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäsenenä.

Essayah nosti puheessa esille muun muassa liikunnan keskeisen roolin kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpidossa, seuratoiminnan tärkeyden, huippu-urheilun rahoituksen sekä liikunnan poikkihallinnollisuuden. Essayah nostaisi liikunnan lisäämisen yhdeksi seuraavan hallitusohjelman keskeisiksi teemoiksi.

– Jokaisella tulee olla oikeus liikkumiseen iästä tai esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Hyödyt vaihtelevat iän tai elämäntilanteen mukaan. Esimerkiksi nuorten syrjäytymistä on tutkitusti mahdollista ehkäistä harrastusten ja liikunnan kautta. Lapsen ja nuoren liikuntaharrastus ei saa jäädä vanhempien kukkarosta kiinni, Essayah painottaa.

Myös huippu-urheilulla on tärkeä paikka monien suomalaisten sydämissä ja se luo kansakuntaa yhdistävää yhteisöllisyyttä.

– Rahoituksellista panosta esimerkiksi perustettavan ns. olympiarahaston kautta tulee kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti urheilijan ja valmentajan työn tukemiseen sekä auttaa monipuolisesti matkanteossa huipulle, kuin myös turvata tuki vaikeissa tilanteissa, Essayah toteaa.

Keinot liikkumisen lisäämisessä vaativat luovuutta ja oikeiden käytäntöjen soveltamista.

– Meillä on laadukkaita tutkimuksia ja hyviä malleja. Ratkaisevaa on, miten laitamme strategiat käytäntöön, Essayah korosti.

– Emme voi myöskään liikunnan osalta lokeroida vastuuta, vaikutusarvioinnin tekoa tai budjetointia vain yhden tahon tehtäväksi. Kyse on hallinnonaloja läpileikkaavasti asiasta. Kaikki ministeriöt saavat kääriä hihansa, vetää verkkarit jalkaan ja päästä mukaan näihin talkoisiin, Essayah toteaa loppuun.

**

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah, kd
Ryhmäpuheenvuoro
Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta

20.11.2018

Arvoisa puhemies,

Liikkumisella ja urheilulla on monet kasvot. Monimuotoinen luonne tulee hyvin esille myös tässä kauan kaivatussa ja odotetussa selonteossa. Työpäivän aikana tehty porraskävely, rääkkitreeni salilla tai vanhainkodin tuolijumppa rinnastuvat toisiinsa ehkä vain etäisesti, mutta jokaisen tarkoituksessa on paljon samaa – Edistää meidän terveyttä ja hyvinvointia. Ja juuri tästä syystä liikunta on panostamisen arvoinen asia, sen tavasta tai tasosta riippumatta.

Tarvitsemme lisää liikettä tähän kansakuntaan! Olipa meillä mikä tahansa sote-malli, niin terveydenhuollon rahoitus ajautuu kriisiin, ellei terveysliikuntaa ja liikunnalliseen elämän tapaan rohkaisua oteta tosissaan. Kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpito on kansantalouden kovan ytimen asia ja siksi liikunnan lisääminen tulee olla seuraavan hallitusohjelman keskeisiä teemoja.

Monimuotoisuudesta johtuen keinot liikkumisen lisäämisessä vaativat luovuutta ja oikeiden käytäntöjen soveltamista. Meillä on laadukkaita tutkimuksia ja hyviä malleja. Ratkaisevaa on, miten laitamme strategiat käytäntöön. Tässä työssä jokainen on keskeisessä asemassa, niin yksilö, yhteisö kuin yhteiskunta.

Arvoisa puhemies,

Jokaisella tulee olla oikeus liikkumiseen iästä tai esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Hyödyt vaihtelevat iän tai elämäntilanteen mukaan, minkä vuoksi kyse onkin elämänkaaren mittaisesta matkakumppanista.

Liikuntaköyhyys on osin jo nyt totta Suomessa; siihen sisältyy siis perhetaustan ja asuinpaikat tuomat rajoitukset erityisesti lapselle ja nuorelle harrastaa haluamaansa liikuntaa. Kaupungistuminen, ja kuntien välinen polarisaatio saattaa kasvattaa liikuntaköyhyyttä entisestään. Liikkuminen tulee tuoda osaksi arkea jo heti lapsuudesta lähtien. Esimerkiksi nuorten syrjäytymistä on tutkitusti mahdollista ehkäistä harrastusten ja liikunnan kautta. Lapsen ja nuoren liikuntaharrastus ei saa jäädä vanhempien kukkarosta kiinni.

Työelämää leimaa nykyään istumapainotteisuus, staattisuus sekä jatkuva kiire. Työnteko on vähenemässä määrin fyysistä. Toisaalta fyysistä työtä tekevien työssä korostuu usein liikkeen yksipuolisuudesta johtuva kuormittavuus. Yhä tärkeämpää onkin pystyä tuomaan liikkuminen osaksi työpäivää sekä kannustaa liikunnan lisäämiseen arjen pienillä valinnoilla.

Liikunta ei myöskään katso ikää. Ikäihmisten aktiivisuutta ja osallisuutta on tuettava sekä turvattava heille harrastusmahdollisuus. Tutkimusten mukaan iäkkäänäkin aloitetulla liikunnalla on terveyshyötyjä, se lisää elämänlaatua ja ryhmässä osallistuminen mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä.

Arvoisa puhemies,

Huippu-urheilulla on tärkeä paikka monien suomalaisten sydämissä ja se luo kansakuntaa yhdistävää yhteisöllisyyttä. Tulokset huippu-urheilussa eivät kuitenkaan tule ilmaiseksi; Ei kirjaimellisessa mielessä, mutta ei myöskään ilman pitkäjänteistä, monimuotoista ja monikerroksista työtä. Rahoituksellista panosta esimerkiksi perustettavan ns. olympiarahaston kautta tulee kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti urheilijan ja valmentajan työn tukemiseen sekä auttaa monipuolisesti matkanteossa huipulle, kuin myös turvata tuki vaikeissa tilanteissa.

Arvoisa puhemies,

Kaikenlaisessa liikunta- ja harrastustoiminnassa keskeisenä työmyyränä ovat usein urheiluseura-aktiivit. Näiden toimijoiden pitkäjänteinen ja sydämenpalosta tehty työ on äärimmäisen arvokasta. Seuratoiminnan kaltainen kansalaistoiminta on sellaista, jota tulee tulevaisuudessakin vaalia ja edistää mm. yleishyödyllisyyden verottomuuden varmistamisella. Urheiluharrastuksissa myös sisäistetään arvoja ja hyväksyttyjä toimintatapoja. Siksi valmentajien ja muiden vastuuhenkilöiden kasvatustyöllä ja eettisellä koodistolla on valtavan suuri vastuu ja merkitys.

Arvoisa puhemies,

Emme voi myöskään liikunnan osalta lokeroida vastuuta, vaikutusarvioinnin tekoa tai budjetointia vain yhden tahon tehtäväksi. Kyse on hallinnonaloja läpileikkaavasti asiasta. Kaikki ministeriöt saavat kääriä hihansa, vetää verkkarit jalkaan ja päästä mukaan näihin talkoisiin!