– Vanhustenhoidon tilanne on ollut huolestuttava jo pitkään ja paikoin katastrofaalinen tilanne on ollut jopa häpeällistä. Ikäihmiset ovat tehneet suuren työn yhteiskuntamme ja hyvinvointimme eteen.  Nyt meidän tehtävämme on turvata heille inhimillinen, turvallinen ja arvokas vanhuus, totesi kansanedustaja Sari Tanus vanhustenhoitoa koskevassa välikysymyskeskustelussa tänään eduskunnassa.

KD eduskuntaryhmän puheenvuoron pitänyt Tanus totesi, ettei vanhuspalvelujen määrää ja laatua ole onnistuttu lisäämään muutoksen ja tarpeen mukaisesti.

KD eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että hoitajamitoituksen vähimmäismääräksi tullaan lakiin kirjaamaan 0,7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti.

Hallitus on tällä hallituskaudella kohdistanut leikkauksia valmiiksi heikommassa asemassa oleviin vanhuksiin, eikä se ole tarttunut vanhustenhoidossa selkeästi ilmeneviin puutteisiin.

– Hallituksella olisi ollut mahdollisuus panostaa vanhustenhoitoon tämän vuoden budjetissa. Sen sijaan vaikutti siltä, että vanhukset jäivät budjettineuvotteluissa unholaan. Vaikka vanhustenhoito on kuntien vastuulla, vaikuttavat valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset väistämättä kuntien mahdollisuuksiin vastata kasvavaan hoitotarpeeseen, Tanus korosti.

Lue alta koko puhe.

***

Kansanedustaja Sari Tanus
KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro vanhusten hoidon tilaa koskevassa välikysymyskeskustelussa 6.2.2019

Arvoisa puhemies,

Vanhustenhoidon tilanne on ollut huolestuttava jo pitkään ja paikoin katastrofaalinen tilanne on ollut häpeällistä.  Ikäihmiset ovat tehneet suuren työn yhteiskuntamme ja hyvinvointimme eteen.  Nyt meidän tehtävämme on turvata heille inhimillinen, turvallinen ja arvokas vanhuus.

Me kristillisdemokraatit olemme säännöllisesti nostaneet esille huolemme vanhustenhoidon riittämättömistä resursseista ja hoidossa ilmenevistä puutteista sekä vaatineet toimia tilanteen korjaamiseksi. Toivottavasti viimeistään nyt tämä huoli otetaan vakavasti ja konkreettisiin toimiin tartutaan viiveettä.

Viimeaikaiset puheet vanhustenhoidon parantamisesta eivät saa jäädä vain vaalikampanjoihin, vaan puheiden pitää muuttua teoiksi. Korjausliike on tehtävä välittömästi.

Ikäihmisten määrän voimakkaasti kasvaessa vanhustenhoitoon tarvitaan merkittäviä panostuksia.  Toistaiseksi palvelujen määrää ja laatua ei ole onnistuttu lisäämään muutoksen ja tarpeen mukaisesti.  Ikäihmisten kuntoutusta, ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä parantavaa tai sitä ylläpitävää kuntouttavaa otetta on aivan liian vähän. Myös hyvän saattohoidon saatavuus on Suomessa edelleen liian sattumanvaraista.

Ongelmat niin laitoksissa kuin kotihoidossa johtuvat keskeisesti liian pienestä hoitajamitoituksesta.  Suomessa hoitajien määrä suhteessa hoidettavien määrään on Pohjoismaiden pienimpiä.  Vanhustenhoidon parantaminen edellyttää yksinkertaisesti lisää hoitavia käsiä. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme rahoitusta tuhannen uuden hoitajan palkkaamiseen tilanteen nopeaksi lievittämiseksi.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että hoitajamitoituksen vähimmäismääräksi lakiin kirjataan 0,7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan tarvittavassa hoitajamitoituksessa on oltava velvollisuus ottaa huomioon potilaiden hoitoisuus ja muut tekijät, jotka edellyttävät minimivaatimusta isompaa hoitajamäärää.

Vastaavasti kuntien tekemään kilpailuttamiseen ja sen toteutukseen tarvitaan osaamista ja tunnollisuutta hyvän hoitotason takaamiseksi.

KD eduskuntaryhmä esittää myös suuren huolen laitoksissa ja kotihoidossa olevien hoitajien jaksamisesta. Työmäärä ja työn henkinen kuormitus ovat viime vuosina lisääntyneet, minkä vuoksi työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Samalla myös omaishoitajien työtä tulee tukea paremmin.

Vanhustenhoidon valvonta ontuu myös pahasti. Yksi syy ongelmiin on omavalvonnan puutteellisuus. Todella huolestuttavaa on, että hallituksen sote –esityksessä omavalvonnalle annetaan aiempaakin keskeisempi rooli. Myöskään kaupunkien ja kuntien toimesta valvonta ei kaikkialla ole ollut riittävää.

Resurssipula näkyy myös Valviran ja Avin työssä – vanhustenhoidossa tapahtuneisiin laiminlyönteihin ei ole pystytty riittävän tehokkaasti puuttumaan.  Jatkossa laiminlyönnit tulee selvästi ja tiukasti sanktioida.

Valvonnan tehostamiseksi Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä pitää tärkeänä myös vanhusasianvaltuutetun viran perustamista.  Asian vauhdittamiseksi keräsimme aktiivisesti nimiä KD Naisten vireille panemaan kansalaisaloitteeseen. Asiasta tehtiin myös toimenpidealoite.

Hallituksella olisi ollut mahdollisuus panostaa vanhustenhoitoon tämän vuoden budjetissa. Sen sijaan vaikutti siltä, että vanhukset jäivät budjettineuvotteluissa unholaan. Vaikka vanhustenhoito on kuntien vastuulla, vaikuttavat valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset väistämättä kuntien mahdollisuuksiin vastata kasvavaan hoitotarpeeseen.

Vastaavasti lainsäädännön tasolla on tällä hallituskaudella tehty vanhustenhoitoon merkittäviä heikennyksiä.

Vanhuspalvelulain heikennykset ovat yksi räikeä esimerkki tästä. Laista poistettiin luettelo minimivaatimuksista aloista, joiden erityisasiantuntemusta vanhuspalvelujen järjestämistä varten on vähintäänkin oltava käytössä. Myös oman vastuutyöntekijän nimeämisen velvoite poistettiin.

Vastuuhenkilön tehtävänä oli nimenomaan seurata iäkkään henkilön palvelusuunnitelman toteutumista ja palvelutarpeen muutoksia, olla tarvittaessa yhteydessä palvelujen järjestämisestä vastaaviin tahoihin ja auttaa ja neuvoa ikäihmistä palveluihin liittyvissä asioissa.

Hallitus on tällä hallituskaudella kohdistanut leikkauksia valmiiksi heikommassa asemassa oleviin vanhuksiin, eikä se ole tarttunut vanhustenhoidossa selkeästi ilmeneviin puutteisiin. Edellä olevan perusteella Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä kannattaa tehtyä ehdotusta epäluottamuslauseen antamisesta hallitukselle.