– Kansalaisten huoli inhimillisen saattohoidon ja riittävän kivunlievityksen saatavuudesta on otettava vakavasti. Hyvä saattohoito on myös oikea vastaus vaatimuksiin eutanasian laillistamiseksi. Seuraavan eduskunnan tulee säätää laki saattohoidosta ja turvata siihen riittävät resurssit, totesi kansanedustaja Päivi Räsänen Riihimäellä pidetyssä tilaisuudessa.

Vuosittain jopa 15 000 suomalaista tarvitsisi elämänsä loppuvaiheessa osaavaa palliatiivista ja saattohoitoa.

– Kuolevalle on mahdollista tarjota hyvä elämä loppuun saakka, jos käytetään saattohoidon keinoja, tehokasta kivunhoitoa ja tarvittaessa sedaatiota eli nukuttamista, jos muilla keinoin ei saada kärsimyksiä hoidettua, Räsänen muistuttaa.

Syöpäpotilaiden lisäksi saattohoidon tarve kasvaa esimerkiksi muistisairauksissa. Yli 90-vuotiaiden määrä on kuusinkertaistunut Suomessa 30 vuoden aikana. Yhä useampi suomalainen kuolee korkeassa iässä vanhuuteen, monien elintoimintojen samanaikaiseen heikkenemiseen.

Räsäsen mukaan Suomessa saattohoitoa ei ole riittävän systemaattisesti kehitetty osana julkista terveydenhuoltoa. Harvat saattohoitokodit ovat talousvaikeuksissa kuntien vähentyneiden maksusitoumusten vuoksi.

– Kuoleva tarvitsee inhimillistä läsnäoloa ja tehokasta oireenmukaista hoitoa. Saattohoidon puutteita ei korjata laillistamalla eutanasia, vaan turvaamalla riittävä määrä osaavaa hoitohenkilöstöä.

– Suomalaisessa terveydenhuollossa ei ole riittävästi palliatiivisen hoidon osaamista, vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana saattohoitoa on kehitetty paljon. Erityistason palveluissa on suurta vaihtelua. Kotisairaalaverkoston kattavuus vaihtelee alueittain.

Saattohoidon osaaminen tulee jatkossa sisällyttää systemaattisesti sairaanhoitajien ja lääkäreiden perusopintoihin. Samalla tarvitaan täydennyskoulutusta nykyiselle henkilöstölle.

– Kuolema on aina myös yhteisöllinen asia ja siksi ihmisarvoinen saattohoito on tärkeää paitsi potilaan myös läheisten kannalta.