Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron Rinteen hallituksen ohjelmasta pitänyt puolueen puheenjohtaja Sari Essayah totesi, että pääministeri Rinteen hallitusohjelma rakentuu kestävän talouspohjan sijaan epärealistisille odotuksille talouden ja työllisyyden kehityksestä.

KD:n mielestä julkisten menojen huonosti kohdennetut pysyvät lisäykset, mittava omaisuuden myynti ja velkaantuminen vaarantavat julkisen talouden tasapainon, ja siten mahdollisuuden pitää huolta heikoimmassa asemassa olevien perusturvasta ja palveluista. KD esittää omaa epäluottamuslausetta Rinteen hallitukselle.

– Valtiontalous on hyvin riippuvainen vientiteollisuudestamme, joka taas on tuotantorakenteeltaan tunnetun suhdanneherkkä. Siksi on niin vaarallista, että etukäteen sitoudutaan suuriin menonlisäyksiin, joiden toivotaan hoituvan ylioptimistisen kasvun ja työllisyyden myötä. Maailmalta puhaltavat tuulet näyttävät, onko hallitus ja sen ohjelma vielä sortuva korttitalo, Essayah totesi.

– Hallitusohjelman veropolitiikka rankaisee myös kohtuuttoman paljon työssäkäyviä keskituloisia, eikä edistä koko Suomen pitämistä asuttuna. Suunnitellut veronkiristykset tulevat rokottamaan muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä. Paljon puhuttu syntyvyyshaaste ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen näkyvät hallitusohjelmassa myös valitettavan vähän.

Kannamme huolta erityisesti lapsiperheiden tulevaisuudesta. Pidämme sinällään hyvänä lapsilisän nostamista monilapsisten perheiden kohdalla sekä yksinhuoltajalisänkorotusta, mutta nämä lisäykset kohdistuvat melko pieneen ryhmään. Entä ne monet muut 1-3 lapsen perheet, joita määrällisesti on kuitenkin eniten. Nyt tarvitaan yhteiskunnan läpileikkaavaa lapsiystävällistä politiikkaa, Essayah peräänkuulutti.

KD löytää hallitusohjelmasta toki myös kannatettavia asioita, kuten pienituloisille suunnatut veronkevennykset, hoitajamitoituksen ja kirjaukset koti- ja omaishoidon kehittämisestä sekä sotu-uudistussuunnitelmat.

Lue koko puhe:

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 11.6.2019

Valtioneuvoston tiedonanto: Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019, Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta

Arvoisa puhemies,

Viimeiset pari vuotta olemme eläneet nousukauden aikaa. Talous on kehittynyt positiiviseen suuntaan ja työllisyysluvut ovat parantuneet. Tästä ei kuitenkaan valitettavasti ole asiantuntijoiden mukaan muodostumassa uutta normaalia. Talouskasvu ei näytä viimeisimpien ennusteiden mukaan yltävän kahteen prosenttiin, eikä työllisyyden kasvu ole niin ripeää kuin mitä toivotaan.

Hallitusohjelman oletuksena kuitenkin on viime vuotisen suunnan jatkuvan pitkin vaalikautta. Ohjelma on kokoelma tavoitteita ja toiveita, mutta monesta niistä puuttuvat uskottavat ratkaisut ja hintalappu. Hallitusneuvotteluiden ilmiöpohjainen työskentelytapa näköjään johti siihen, että pilvilinnoja rakentui urakalla. Valitettavasti myös kolmen miljardin tulevaisuusinvestointeihin on kirjattu suuri joukko ihan normaaleja menoja; syömävelkaa on turha naamioida investoinneiksi, vaikka se paperilla paremmalta näyttääkin.

Rinteen hallituksen ehdottomasti tärkein ja valitettavasti samalla heikoin lenkki on siis kuva talouden tilanteesta.  Valtiontalous on hyvin riippuvainen vientiteollisuudestamme, joka taas on tuotantorakenteeltaan tunnetun suhdanneherkkä. Työttömyyden kautta huoltosuhteen entistäkin suurempi heikentyminen vaikuttaa ikääntyvään Suomeen enemmän kuin moneen muuhun maahan. Siksi on niin vaarallista, että etukäteen sitoudutaan suuriin menonlisäyksiin, joiden toivotaan hoituvan ylioptimistisen kasvun ja työllisyyden myötä. Maailmalta puhaltavat tuulet näyttävät, onko hallitus ja sen ohjelma vielä sortuva korttitalo.

Julkisen talouden pitkäjänteistä kehittämistä ei tulisi nyt laiminlyödä, sillä kestävyysvajeen korjaaminen, kuten myös suomalaisten ikärakenne ja suhdannemuutokset, vaativat pitkäntähtäimen kestäviä ratkaisuja. Suunnitelmat valtion omistusten myymisestä osin pysyvien menojen kattamiseksi on lyhyt katseista. KD:n mielestä hallitusohjelman veropolitiikka rankaisee myös kohtuuttoman paljon työssäkäyviä keskituloisia, eikä ohjelma myöskään edistä koko Suomen pitämistä asuttuna. Suunnitellut veronkiristykset tulevat rokottamaan muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä. Entä onko uusien ilmasto- ja kiinteistöverojen maksumiehinä se joukko, joka on jäänyt jumiin vanhojen lämmitysratkaisujen kanssa vaikeasti kaupaksi meneviin taloihin?  Valitettavan paljon siinä joukossa on ikäihmisiä, joiden ”vappu-viisikymppinen” on nopeasti huvennut kasvaneisiin kiinteistökuluihin.

Me kristillisdemokraatit kannamme huolta erityisesti lapsiperheiden tulevaisuudesta. Paljon puhuttu syntyvyyshaaste ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen näkyvät hallitusohjelmassa kuitenkin valitettavan vähän. Pidämme sinällään hyvänä lapsilisän nostamista monilapsisten perheiden kohdalla sekä yksinhuoltajalisänkorotusta, mutta nämä lisäykset kohdistuvat melko pieneen ryhmään. Entä ne monet muut 1-3 lapsen perheet, joita määrällisesti on kuitenkin eniten. Nyt tarvitaan yhteiskunnan läpileikkaavaa lapsiystävällistä politiikkaa!

Vastaavasti hallituksen ehdottama translainmuutos, jossa sukupuolen vaihtaminen eriytetään lääketieteellisestä arviosta ja hoidoista henkilön omaan ilmoitukseen ja kokemukseen perustuvaksi, ei myöskään tue lapsen etua. Isyyden ja äitiyden käsitteet halutaan murentaa; lapsen synnyttävä äiti voi olla juridinen mies tai vastaavasti juridinen nainen voi olla lapsen biologinen isä. KD katsoo, ettei pienen vähemmistön subjektiivinen kokemus omasta sukupuolesta ole peruste muuttaa äitiyteen ja isyyteen liittyvää lainsäädäntöä.

Hallitus on pidentämässä oppivelvollisuutta toisen asteen koulutukseen. Tavoite vähentää väliinputoajia on tietysti erittäin kannatettava ja välttämätön. Meillä on liian paljon nuoria, jotka jäävät jo peruskoulun jälkeen ulkopuolelle, mistä me kristillisdemokraatit kannamme isoa huolta. Valitettavasti tämän ratkaisun myötä rahaa ohjautuu eniten niille, joiden opinnot sujuvat jo nyt hyvin. Tarkoituksenmukaisempaa olisi ollut kohdistaa näinkin merkittävästä resurssoinnista suoraan tukitoimiin, erityisopetukseen, kuten myös perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Jo nyt monella toisen asteen opiskelijalla on puutteelliset valmiudet opiskeluun peruskoulusta valmistuttua.

On pakko myöntää, että on myös ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka niin monet vaalilupaukset ovat reilu kuukauden sisällä vaaleista unohtuneet. Mitä sanoo opiskelija, jonka opintorahaa Taloussanomien mukaan vasemmisto lupasi nostaa välittömästi 101 €/kk, mutta nyt lisäys onkin vain leipäpussin hinnan verran, noin 1,5 €/kk ; uupumaan jää vain vajaa satanen! Toinen satanen, joka on hallitusneuvotteluissa kutistunut, on tietysti se demareiden kuuluisa ”vappusatanen”,  joka on nopeasti pienentynyt viiteen kymppiin ja saajien määräkin murto-osaan alkuperäisestä.

Politiikka on mielikuvia, joiden kangastuksiin valitettavan moni uskoo. Rinteen hallitus nostaa työttömyysturvaa 20 euroa ja väittää sillä korjanneensa eriarvoisuuden. Se on verottomana 16 euroa, eli puoli euroa per päivä. Myllypuron leipäjonossa voi olla eri näkemys siitä, korjataanko tällä riittävästi eriarvoisuutta. Sentään vuoden 2011 hallitus, jossa KD oli mukana, korjasi perusturvaa 100 eurolla.

KD löytää hallitusohjelmasta toki myös kannatettavia asioita, kuten pienituloisille suunnatut veronkevennykset. Näyttäisi myös siltä, että Kristillisdemokraattien sotu-malliin on perehdytty, ja uudistusta viedään niillä askelmerkeillä parlamentaarisesti eteenpäin. Vastaavasti vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen, jota moni kd-aktiivikin on ollut kansalaisaloitteella edistämässä, saa meiltä täyden tuen. Hoitajamitoitus ja kirjaukset koti- ja omaishoidon kehittämisestä ovat myös asioita, joiden toteutumista seurataan. Vanhusten huolta ei tule nyt unohtaa, vaan vaalien alla pidettyjen korulauseiden tulee muuttua käytännön teoiksi.

Hienoa on myös huomata, että hallitus haluaa panostaa turvallisuuteen. Poliisien määrän lisäämisen ohella uskottavan puolustuksen turvaaminen jatkossakin edustaa suomalaisten tahtoa. Siksi on hyvä, että Suomen historian vasemmistolaisin hallitus tulee puolustushankinnoista toteuttamaan tarvittavat uudistukset ja näkee, että se on panostamisen arvoista.

Suomi tarvitsee yrittäjyyttä. Työpaikat, joita hallituskin haluaa lisätä, eivät synny tyhjästä. Muun muassa järkevästi kohdennetuilla yritystuilla mahdollistetaan Suomen kannalta keskeisten alojen ja työpaikkojen pysyminen täällä. Vastaavasti järkevällä verotuksella tuetaan yritystoiminnan syntyä ja kasvua.

Hallituksen kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite voi kääntyä itseään vastaan, jos laiminlyömme omaa puhdasta teollisuuttamme, ja samalla tulemme ulkoistaneeksi päästömme enemmän saastuttaviin maihin. Esimerkiksi Ruotsissa uudistukselle on annettu 10 vuotta enemmän aikaa. Lisäksi epävarmuus vallitsee päästökauppakompensaation jatkosta.  Meidän tulee kehittää omaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Teknologisten ratkaisujen avulla voimme parhaalla mahdollisella tavalla olla vastaamassa ilmastonmuutokseen.

Suomi tarvitsee myös omavaraisuutta. Kotimaisen maatalouden jatko tulee turvata, sillä leipä ei kasva kaupan hyllyllä. Kotimainen tuotanto ja lähiruoka ovat myös ekoteko ilmastolle. Maatalouden ratkaisut ovat EU-puheenjohtajuuskaudellamme kohtalon kysymyksiä, ja sillä vakavuudella ne on hoidettava. Täytyy vain toivoa, että EU-rahoituskehystä kasattaessa hallitusohjelman epäselvät kirjaukset EU:n uusille omille varoille eivät tarkoita päänavausta EU:n verotusoikeudelle. Vai miten lause: omien varojen keräämiseen ”sopii laaja-alainen kansainvälinen verotus paremmin kuin …kansallinen” pitäisi tulkita?

Nyt tarvitaan kestäviä ja tulevaisuutta rakentavia ratkaisuja. Tuore jääkiekon MM-kulta osoittaa hyvin, että nöyrällä asenteella ja hyvällä yhteistyöllä vaativissakin paikoissa pärjätään.

Menestykseen ei ole oikotietä. Tulevaisuutta on rakennettava vastuullisesti, eli pelkkien toiveiden ja epätodennäköisten odotusarvojen varaan.

Arvoisa puhemies, edellä olevan perusteella esitän seuraavaa epäluottamuslausetta:

Pääministeri Rinteen hallitusohjelma ei rakennu kestävälle talouspohjalle, vaan se pohjautuu epärealistisille odotuksille talouden ja työllisyyden kehityksestä. Julkisten menojen huonosti kohdennetut pysyvät lisäykset, mittava omaisuuden myynti ja velkaantuminen vaarantavat julkisen talouden tasapainon, ja siten mahdollisuuden pitää huolta heikoimmassa asemassa olevien perusturvasta ja palveluista. Hallitusohjelma ei myöskään paranna suomalaisen teollisuuden ja yrittämisen toimintaedellytyksiä eikä lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Tällä perusteella eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.