– Rinteen hallituksen budjettiehdotus on yksi suurimpia taloudellisia riskinottoja, joita Suomen hallitus on tehnyt eurokriisin jälkeen, arvioi Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman.

KD:n Varsinais-Suomen piirin syyskokouksessa Loimaalla ja KD:n Pohjanmaan piirin kokouksessa Närpiössä lauantaina puhuneen Östmanin mukaan pysyvien menojen lisäämisen sijaan olisi ryhdyttävä välittömästi toimiin valtion menojen karsimiseksi ja tulojen lisäämiseksi.

– Nyt hallitus toimii päinvastoin. Tämä merkitsee, että hallituksen jo ennestään suuret haasteet kasvavat päivä päivältä, Östman sanoo.

Östman muistuttaa, että rahoituslaitokset ovat melkein vuoden ajan ennustaneet talouskasvun heikkenemistä. Myös Suomen Pankin ennusteet ovat viestineet talouden laskusuunnasta. On myös varoitettu, että 75 prosentin työllisyystavoite on liian optimistinen.

– Kun otetaan huomioon lisääntyneet riskit, joita Brexit tuo mukanaan riippumatta siitä tapahtuuko se sopimuksen kanssa vai ilman, kasvavat Rinteen hallituksen taloudelliset haasteet, Östman muistuttaa.

– Meidän on myös muistettava, että monella eurooppalaisella pankilla on edelleen huomattava määrä järjestelemättömiä luottoja.

Östman listaa hallituksen suurimmiksi haasteiksi toteutumatta olevat sote- ja sotu-uudistukset, yhtäaikaisen työvoimapulan ja työttömyyden sekä syntyvyyden romahtamisen.

– Hoitojonot ovat pitkiä, vanhustenhoidossa on huutava pula resursseista, terveydenhoitohenkilökunta on uuvuksissa työtaakkansa alla. Vaikka hallitus on tietoinen ongelmista, ratkaisut loistavat poissaolollaan.

– Sote-uudistuksen ohella olemme jo pitkään odottaneet sotu-uudistusta. Tarvitsemme nykyisen monimutkaisen ja erilaisia tuloloukkuja luovan sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisremonttia. Huolimatta siitä, että monella alalla on pulaa pätevästä työvoimasta, on Suomessa edelleen noin 400 000 ihmistä työttömyyskortistossa. Tilanne on kestämätön hallituksen työllisyystavoitteiden kannalta.

– Suomessa syntyy yhä vähemmän lapsia, millä on kauaskantoisia seurauksia. Tämä vuosi on jo kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin kuolleiden lukumäärä on syntyneiden määrää suurempi. Jos ennusteet pitävät paikkansa sama trendi jatkuu, mikä merkitsee sitä, että suomalaislasten ja -nuorten määrä vähenee edelleen voimakkaasti. Se pahentaa kestävyysvajetta ja vaarantaa tulevaisuuden hyvinvointijärjestelmämme, Östman varoittaa.