Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaatii talvikokouksensa kannanotossa, että Suomen tulee laatia uskonnonvapausstrategia ja edistetää vahvemmin uskonnonvapautta ulkosuhteissaan.

Maailman ihmisistä lähes 80 prosenttia elää maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan. Kristityt ovat maailmalla kaikkein vainotuin ihmisryhmä. Peräti 260 miljoonaa kristittyä kokee vakavaa vainoa, kertoo tuore World Watch -raportti.

Uskonnonvapautta rajoittavat niin valtiot kuin sosiaaliset ryhmätkin. Monesti taustalla on se, että maassa on jokin vahva valtauskonto, josta muut vähemmistöuskonnot kärsivät. Kristittyjen vainon lisääntymisen syynä on pääosin ääri-islamilainen terrorismi ja nationalististen virtausten nousu. Esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa kristillisyys nähdään uhkana maiden kansallisidentiteetille. Intiassa valtaa pitävän hindunationalistisen kansanpuolueen tavoite on tehdä maasta puhdas hinduvaltio.

Myös Suomessa koetaan uskonnollista häirintää ja syrjintää sekä pyrkimyksiä sanan- ja uskonnonvapauden rajoituksiin. Etenkin juutalaisyhteisön kokema häirintä ja turvattomuus on lisääntynyt. Juutalaisvastaisuus näkyy monenlaisina antisemitismin ilmentymismuotoina.

Uskonnon- tai vakaumuksen vapaus tarkoittaa oikeutta tunnustaa, harjoittaa ja vaihtaa uskontoa tai olla uskonnoton. Tämä vapaus on turvattu niin YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa kuin useimpien valtioiden perustuslaeissa. Jos uskonnonvapautta loukataan, tarkoittaa se yleensä myös muiden perusvapauksien ja -oikeuksien loukkaamista.

Suomessa niin kuin pitkälti EU-maissa muutoinkin uskonnonvapauskysymykset ovat jääneet ulko- ja kehityspolitiikassa pienelle huomiolle. Samalla uskontojen merkitys ja näkyminen julkisuudessa on pyritty häivyttämään yleisestä tilasta ja julkisesta keskustelusta. Kuitenkin uskonto on keskeinen osa ihmisten arkea ja identiteettiä. Ne ovat myös tärkeitä kulttuuriin ja yhteiskuntaan vaikuttavia tekijöitä.

Riippumatta omasta vakaumuksesta on uskontojen ymmärtäminen keskeinen osa kulttuurista lukutaitoa. Toisten kunnioituksen lähtökohta on oman uskonnon ja kulttuurin tuntemus. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, ettei uskonnonopetuksen osuutta koulussa vähennetä. Tarve on päinvastoin opetuksen laajentamiselle.

Suomi on sitoutunut ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan edistämiseen. Tämä edellyttää, että on kiinnitettävä nykyistä suurempaa huomiota uskonnonvapauskysymyksiin. Kristillisdemokraattien mielestä Suomen tulisi laatia uskonnonvapausstrategia, jossa tavoitteena on uskonnonvapauden edistäminen niin ulkosuhteissa kuin kotimaassakin.

Suomi ja EU:n tulee pitää kiinni laajasta sanan- ja uskonnonvapaudesta, ja huomioida ne paitsi kehityspolitiikassaan niin myös kauppasuhteissaan ja keskusteluissa esimerkiksi väestöllisten ja taloudellisten suurvaltojen, Kiinan ja Intian, kanssa.