KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah esitti KD puoluevaltuuston kevätkokouksessa toimenpideohjelmaa taloudelle koronakriisistä toipumiseen.
Essayah korosti työllisyyden ja tuottavuuden merkitystä sekä velkaantumisen taittamista ja rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä. Essayah esitti sekä julkisen että yksityisen sektorin hankintojen suuntaamista kotimaiseen kulutukseen ja ruokaturvan varmistamista.
– Suomen 90-luvun lamasta toipumisessa suomalaiset tuotanto- ja palveluyritykset sekä vähittäisliikkeet yhdistivät voimansa Suomi nousuun -kampanjaan. Sillä pystyttiin säilyttämään ja luomaan tuhansia työpaikkoja suomalaisissa yrityksissä. Tarvitsemme vastaavaa kotimaisuuskampanjaa myös nyt. Jokaisen kulutuspäätöksen yhteydessä voimme hankkimalla kotimaista auttaa suomalaisten työpaikkojen säilymisessä sen sijaan, että ostamme ulkomaisista nettikaupoista. Pitkien tuotanto- ja kuljetusketjujen poisjäännistä myös ilmasto kiittää.
Essayah totesi, että kriisiaika on nostanut esille omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tärkeyden.
– Maailmalta kantautuu huolestuttavia uutisia siitä, että kausityöntekijöiden puutteen takia sato uhkaa jäädä korjaamatta, ja elintarvikeketjun haavoittuminen on saanut osan tuottajista tuhoamaan satoaan ja teurastamaan karjaansa. Tämä voi nostaa elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoja ensi talvena, ja jopa vaarantaa globaalia ruokaturvaa. Toimivan kotimaisen ruokahuollon varmistaminen mm. maatalouden työvoiman saatavuus varmistamalla on välttämätöntä. Luotettava elintarvikeketju maataloudesta kauppaan sekä korkea ruuan omavaraisuusaste takaavat jatkossakin, että Suomessa ruokaa on riittävästi eikä oma ruokaturvamme vaarannu.
Puoluevaltuuston kokous tänään Teamsissa on KD:n ensimmäinen puoluevaltuuston etäkokous.
***
Puoluevaltuuson kokous etänä 16.5.2020
– poliittinen katsaus puolueen pj. Sari Essayah
Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,
Elämme poikkeuksellisia aikoja ja poikkeukselliset ajat vaativat väistämättä poikkeuksellisia toimia. Oppositio on yhteistuumin tukenut hallitusta akuutissa kriisinhoidossa kuten valmiuslakien voimaansaattamisessa. Se ei kuitenkaan tarkoita silmien ummistamista asioiden hoidon epäkohdilta, vaan hallituksen kirittämistä parempaan. Tästä esimerkkinä suojavarusteiden hankintasekoilu, jolla olisi voinut olla pahimmillaan vakavat seuraukset. Emme oleta, että hallitus yltäisi aina pääministeri Marinin sanoin täydellisyyteen, mutta meidän on voitava luottaa siihen, että hallitus kantaa sille kuuluvan vastuun ja korjaa virheensä.
KD kannattaa strategiana viruksen tukahduttamista, jonka mahdollistaisi testaa-jäljitä-eristä-hoida-toimintaketjun täysimääräinen toteuttamisen. Vaikka hallitus painottaa hybridistrategiassaan myös testaamisen lisäämisen tärkeyttä, kaikkea testauskapasiteettia ei ole otettu käyttöön. Kentältä viestitään, ettei testattavaksi edelleenkään pääse helposti, esimerkiksi vanhusten kotihoidossa työskentelevät. Nyt kun rajoitustoimenpiteitä vähitellen puretaan, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota riskiryhmien suojaamiseen. Mikäli kyse on huonosta ohjeistuksesta kuntien suuntaan, se on korjattava. Yksityinen sektori on syytä ottaa vahvemmin mukaan testaamisen laajentamiseksi. Testattavaksi pääsemisen helpottamiseksi olemme myös KD:ssä esittäneet liikkuvien testausyksiköiden käyttämistä.
Koronasta aiheutunut talouskriisi koskettaa laajalti koko yhteiskuntaa. Niin yritykset, yksityiset ihmiset kuin kunnatkin tarvitsevat tukea – ja nopeasti – selvitäkseen kriisin yli.
1. KD peräänkuulutti ensimmäisenä puolueena nopeita elvytystoimia yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi muiden vielä estellessä. Hallitus lisää nyt alkuhidastelujen jälkeen yritysten kriisitukia eri muodoissa. Kaikki ei tukien jakamisessa ole kuitenkaan mennyt putkeen. Ensinnäkin, erilaiset kehittämistuet ja lainat eivät ole se tukimuoto, mitä yritykset tässä tilanteessa eniten tarvitsevat. Yritykset tarvitsevat suoraa tukea niin palkkoihin kuin kiinteisiin kuluihin. Puhumattakaan siitä, että tuet eivät ole menneet yrityksille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. Yritystukien kohdentamisessa tulee painottaa ennen kaikkea yrityksen työllistämisvaikutusta, jotta mahdollisimman moni työpaikka pelastettaisiin. Tukien on myös tavoitettava avuntarpeessa olevat riittävän nopeasti.
2. Kriisin keskellä on tärkeää turvata lasten ja perheiden hyvinvointi. Perheiden taloushuolet ovat lisääntyneet vaikean tilanteen vuoksi. Ruoka-avun hakijoiden määrä on kasvanut jopa yli puolella ja yhä useampi hakija on perheellinen. KD esitti toiseen lisätalousarvioon yhteensä 20 milj. euron määrärahalisäystä muun muassa ruoka-apua tarjoaville seurakunnille ja järjestöille sekä lastensuojeluun. Kriisitilanteessa on myös tärkeää turvata ennaltaehkäisevät palvelut, jonne avuntarpeessa olevat perheet voivat matalalla kynnyksellä hakeutua.
3. Myös kunnat ovat vaikean tilanteen edessä ja tarvitsevat valtiolta tukea. Ensimmäiset kunnat ovat jo hahmotelleet leikkauslistojaan. Verotulojen lasku ja menojen kasvu ovat vaikea yhdistelmä. Koska koronapandemian kestosta ja talouden elpymisestä ei ole varmuutta, tekee se myös ensi vuoden suunnittelemisesta haastavaa. Mikäli valtion kompensaatiomekanismit eivät toteudu pikimmiten, vaarantuu kuntien ja kaupunkien maksuvalmius.
Kehysriihessä hallitus ei suostunut tarkastelemaan uudelleen hallitusohjelmaa, vaikka talouden pohja on murentunut täysin. Työllisyystoimista ja rakenteellisista uudistuksista päättäminen on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Näyttääkin siltä, ettei hallitus ole herännyt uuteen todellisuuteen. Se pitää jääräpäisesti kiinni kalliista lempihankkeistaan, kuten oppivelvollisuuden pidentämisestä, jonka sijaan tehokkaampaa olisi suunnata varat siihen, että saamme kurottua osalla oppilaista syntyneen oppimisvajeen kiinni. Akuutin kriisin jälkeen yhä suuremmaksi prioriteetiksi muodostuu sote- ja sotu -uudistuksien toteuttaminen sekä työelämän uudistukset, kuten paikallisen sopimisen edistäminen.
Yhteenvetona toimenpideohjelma taloudelle korona-kriisistä toipumiseen rakentuu työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseen sekä velkaantumisen taittamiseen ja rakenteellisten uudistusten välttämättömyyteen.
Hyvä puoluevaltuusto,
EU-maiden yhteisvastuu kasvaa kriisin seurauksena merkittävästi ja vaarana on, että joudumme maksumiehen rooliin. EU aikoo tukea jäsenmaiden taloutta useilla eri keinoilla, jotka lisäävät jäsenmaiden takausvastuita. Jätimme suuressa valiokunnassa eriävän mielipiteen uusiin EU-tason rahoitusvastuisiin: Euroopan investointipankin yhteyteen perustettavaan takuurahastoon ja tukiväline SURE:en eikä mielestämme EVM:n kapasiteettiakaan tule avata tavalla, jossa lainojen ehdollisuus jää tosiasiassa toteutumatta. Myös EU:n tuleva elpymisrahasto tulisi lisäämään Suomen vastuita miljardeilla, ja osa jäsenmaista on pyrkimässä jopa 1 500 miljardin euron suuruiseksi kaavaillun rahaston yhteisvastuulliseen takaukseen.
Suomi on näiden myötä sitoutumassa yhteisvastuisiin, jotka voivat osaltamme nousta miljardiluokkaan. Eduskunnan budjettisuvereniteetti on kovilla, jos muut maat eivät velvoitteistaan selviä. Suomessa valtiontakausten kanta on selvästi EU-maiden suurin suhteessa BKT:hen. Kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta.
EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Siitä perusperiaatteesta on edelleen pidettävä kiinni, että jokainen EU-maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan. Yhteistä velkaa ei pidä kriisin varjolla lisätä – Suomen omissa veloissa riittää tulevina vuosina tarpeeksi tehtävää.
Kriisiaika on nostanut esille omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tärkeyden. Maailmalta kantautuu huolestuttavia uutisia siitä, että kausityöntekijöiden puutteen takia sato uhkaa jäädä korjaamatta, ja elintarvikeketjun haavoittuminen on saanut osan tuottajista tuhoamaan satoaan ja teurastamaan karjaansa. Tämä voi nostaa elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoja ensi talvena, ja jopa vaarantaa globaalia ruokaturvaa. Toimivan kotimaisen ruokahuollon varmistaminen mm. maatalouden työvoiman saatavuus varmistamalla on välttämätöntä.
Luotettava elintarvikeketju maataloudesta kauppaan sekä korkea ruuan omavaraisuusaste takaavat jatkossakin, että Suomessa ruokaa on riittävästi eikä oma ruokaturvamme vaarannu. Edellytimme Suuren valiokunnan kannassamme, että hallitus varmistaa meneillään olevissa EU:n rahoituskehysneuvotteluissa suomalaisen maanviljelyn ja maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset ja kannattavuuden turvaamisen.
Mielestäni tarvitsemme julkisen ja yksityisen sektorin hankintojen suuntaamista kotimaiseen kulutukseen muutoinkin kuin elintarvikkeiden osalta. Suomen 90-luvun lamasta toipumisessa suomalaiset tuotanto- ja palveluyritykset sekä vähittäisliikkeet yhdistivät voimansa Suomi nousuun-kampanjaan. Sillä pystyttiin säilyttämään ja luomaan tuhansia työpaikkoja suomalaisissa yrityksissä. Tarvitsemme vastaavaa kotimaisuuskampanjaa myös nyt. Jokaisen kulutuspäätöksen yhteydessä voimme hankkimalla kotimaista auttaa suomalaisten työpaikkojen säilymisessä sen sijaan että ostamme ulkomaisista nettikaupoista. Pitkien tuotanto- ja kuljetusketjujen poisjäännistä myös ilmasto kiittää.
