Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) patistaa Marinin hallitusta kantamaan vastuuta Suomen taloudesta.

– Koronakriisin aiheuttama poikkeustilanne ei voi tarkoittaa sitä, että hallituksella on avoin piikki velkaantua holtittomasti ilman suunnitelmaa talouden tasapainottamisesta. Julkinen talous ei korjaannu lykkäämällä päätöksiä toistuvasti eteenpäin, Laukkanen muistutti KD:n ryhmäpuheessa julkisen talouden suunnitelmasta.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että vanhustenhoidon tason parantamisesta pidetään kiinni kriisistä huolimatta. Kustannuksia ei saa kuitenkaan jättää kuntien harteille. Kunnille pitää täysimääräisesti korvata lakimuutoksen aiheuttamat lisäkustannukset.

KD pitää kiinni myös lasten ja nuorten aseman parantamisesta, jotta koronakriisin vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi.

– Perhepalveluihin ja koulutukseen tarvitaan lisäpanostuksia mutta ne pitää kohdentaa niin, että hyöty on mahdollisimman suuri.

Laukkanen korosti toimivan sote- ja sotu-uudistuksen tarpeellisuudesta julkisen talouden kannalta. Hallituksen sote-mallia KD ei pidä järkevänä.

– Hallituksen kaavailema malli sote-uudistukselle lukuisine maakuntineen ja lisähallintoineen ei tuo säästöjä. Puoluepoliittisista tavoitteista pitää viimeistään tässä vaiheessa luopua ja lähteä parlamentaarisesti, asiantuntijoita kuullen, rakentamaan kestävää mallia sosiaali- ja terveydenhuollolle.

***

Kansanedustaja Antero Laukkanen kd
KD ryhmäpuheenvuoro
Palautekeskustelu JTS 2021-2024
9.6.2020

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa koko eduskunnan vastuuta Suomen taloudesta, mutta erityisesti korostamme ja odotamme hallituksen kantavan vastuuta Suomen taloudesta.

Koronakriisin aiheuttama poikkeustilanne ei voi tarkoittaa sitä, että hallituksella on avoin piikki velkaantua holtittomasti ilman suunnitelmaa talouden tasapainottamisesta. Julkinen talous ei korjaannu lykkäämällä päätöksiä toistuvasti eteenpäin. Kunnianhimoiset tavoitteet ja tiekartat kunnianhimoisten tavoitteiden löytämiseksi eivät pelasta valtion ja kuntien taloutta. Nyt tarvitaan selkeitä toimenpiteitä, joilla nostetaan työllisyyttä ja pidetään julkiset menot kurissa.

Julkista taloutta heikentävät rakenteelliset ongelmat eivät ole hävinneet minnekään. Selonteossa todetaan, että ”julkista taloutta on supistettava pysyvästi, julkisen talouden tulopohjaa vahvistettava ja tulevaisuuden menopaineita hillittävä rakenteellisin uudistuksin”. Mitään tällaisia toimia ei selonteossa kuitenkaan esitetä. Hallituksen toimet ovat enemmänkin olleet päinvastaisia ja velkarahan avulla julkisia menoja ollaan lisäämässä myös sellaisiin kohteisiin mitkä eivät liity koronakriisin hoitamiseen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että vanhustenhoidon tason parantamisesta pidetään kiinni kriisistä huolimatta. Kustannuksia ei kuitenkaan saa jättää kuntien harteille. Kunnille pitää täysimääräisesti korvata lakimuutoksen aiheuttamat lisäkustannukset. Kaikki julkisen hallinnon ja yritysten kuluja kasvattavat hankkeet tulisi kuopata, kuten sukupuolineutraali sosiaaliturvatunnushanke, joka tuo yrityksille ja julkiseen talouteen merkittävät lisäkustannukset. Sen sijaan huoltovarmuuden parantamiseen pitää panostaa, maatalouden työvoimaongelmaan ja kannattavuusongelmiin tulee tarttua ja kriittisten tuotteiden kotimainen valmistus pitää varmistaa tulevaisuudessa.

Perhepalveluihin ja koulutukseen tarvitaan lisäpanostuksia mutta ne pitää kohdentaa niin, että hyöty on mahdollisimman suuri. Julkisen talouden suunnitelmassa on varattu rahoitusta muun muassa oppivelvollisuuden pidentämiseen. Rahoituksen taso on kuitenkin niin pieni, että iso osa kustannuksista jää kuntien kannettavaksi. Tämä ei ole kestävää ja tämänkaltaiset uudistukset pitää nyt jäädyttää.

Valiokunnan mietinnössä todetaan, että tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla voidaan vähentää julkisen talouden sopeuttamistarvetta. Keskeisiä uudistuksia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä sosiaaliturvauudistus. Hallituksen kaavailema malli sote-uudistukselle lukuisine maakuntineen ja lisähallintoineen ei tuo säästöjä. Puoluepoliittisista tavoitteista pitää viimeistään tässä vaiheessa luopua ja lähteä parlamentaarisesti, asiantuntijoita kuullen, rakentamaan kestävää mallia sosiaali- ja terveydenhuollolle.

Hallituksella on omien sanojensa mukaan monia kunnianhimoisia tavoitteita. Sosiaaliturvauudistuksen edistämiseen tarvittaisiin kuitenkin enemmän kunnianhimoa ja selkeitä tavoitteita. Sotu-uudistusta pitää välittömästi edistää ja sen pohjaksi tulee ottaa tavoite siitä, että sosiaaliturva kannustaa työntekoon kaikissa tilanteissa. Kristillisdemokraatit tarjoavat malliksi omaa kannustavaa perusturvamallia.

Valiokunta kiinnittää mietinnössä kantaa Suomen valtiontakauksien ja -takuiden määrän kasvuun. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan huomioida kasvavia EU-vastuita. Talouspolitiikan Arviointineuvosto on raportissaan nostanut esille suuressa takauskannassa piilevän riskin valtiontaloudelle. Kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista – sekä kansallista että EU-jäsenyyteen kytkeytyvistä – vaikuttaa siihen voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta pitkällä aikavälillä.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaisen kannanoton, johon sisältyy kaksitoista lausumaa.