Rahoitetaanko EU:n yhteisvastuut hyvinvointivaltion alasajolla SDP:n vahtivuorolla?

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyrmistynyt hallituksen aikeista murtaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja ihmettelee pääministeripuolueen leväperäistä asennoitumista asiaan.

Heinäkuussa EU:ssa hyväksytyn 750 miljardin euron elpymisvälineen rahoitus sekä suunniteltu EU:n verotusoikeus tulevat lisäämään suomalaisten entisestäänkin korkeaa veroastetta. Koska kansalaisten ja yritysten verorasitusta ei enää voi nostaa, on selvää, että Suomen osuus kasvavista EU-maksuista katetaan hyvinvointipalveluiden rahoituksesta tinkimällä tai uudella velalla. KD eduskuntaryhmä ihmettelee hallituspuolueiden intoa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan murentamiseen SDP:n vahtivuorolla.

Lähes kaikista eduskuntapuolueista kuuluu avointa ja moniäänistä keskustelua unionin suunnasta, EU:n elpymisvälineestä ja muista yhteisvastuista. Pääministeripuolue SDP:n keskuudesta ei EU-keskustelua tunnu nousevan tai sitä ei sallita. SDP:n puoluekokouksessa miljardien eurojen lisämenot eivät vaikuttaneet olevan asialistalla. Samaan aikaan kuitenkin puolueessa visioidaan työviikon lyhentämistä. Onko SDP totaalisesti lähtenyt unelmahöttölinjalle ja unohtanut köyhien suomalaisten asian?

EU:n elpymisvälineen hyväksyminen olisi yksi naula lisää hyvinvointivaltion arkkuun. Tuottavuuskehitys junnaa paikallaan, vientisektorin koronavaikeudet ovat vasta edessäpäin ja huoltosuhteen kehitykselle ei ole tehty mitään. Lisäksi emme voi tietää, millaisia poliittisia, taloudellisia ja ekologisia kriisejä odottaa nurkan takana.

On kansalaisten huiputtamista kutsua elpymisvälinettä kertaluontoiseksi ja tilapäiseksi. KD eduskuntaryhmä ennakoi, että kun perussopimusten sisältöä on venytetty erittäin kyseenalaisella tavalla, jopa sopimusten vastaisella tulkinnalla, on selvää, että seuraavan kriisin koittaessa sitä käytetään uudelleen. Asian toi esille myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Kaiken huipuksi elpymisväline rakennettiin siten, että ensin sen koko päätettiin asettaa 750 miljardiin euroon, ja vasta sen jälkeen alettiin miettiä, mitä rahoilla tehdään. Edessä on ennen näkemätön projektisuunnittelurumba kaikissa EU-maissa. Voi vain toivoa parasta, että edes osalla rahoista tehdään jotain talouden ja ilmaston kannalta järkevää.

Sote-järjestöjen rahoitus turvattava – leikkauksista luovuttava

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä leikataan 127 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä. Se on 33 prosenttia vähemmän tähän vuoteen verrattuna. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolissaan mahdollisten leikkausten seurauksista ja vaatii niiden hylkäämistä. Ryhmä muistuttaa hallitusta siitä, että hallitus on luvannut kompensoida järjestöille Veikkauksen varojen vähenemisen.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat merkittävä kunnan palveluiden täydentäjänä ja tukevat eri tavoin esimerkiksi lapsiperheiden, ikäihmisten, mielenterveyspotilaiden, vammaisten ja monien muiden ihmisryhmien elämää. Koronapandemia on iskenyt erityisen kovaa niiden ihmisten arkeen, joilla on jo ennestään ollut elämässään selviytymishaasteita. Siksi koronakriisin myötä järjestöjen tekemän työn merkitys on vain korostunut.

KD eduskuntaryhmä katsoo, että sote-järjestöt tarvitsevat määrärahojen leikkausten sijaan lisärahoitusta. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää säilyttää edes määrärahojen nykytaso ensi vuodelle. Jatkossa tulee ratkaista niin sote-alan kuin myös nuoriso-, liikunta- ja kulttuurialan järjestöjen rahoituksen toteuttaminen pitkällä tähtäimellä.

Lapsi- ja perhepolitiikka nostettava keskiöön

Suomalaisten syntyvyys on ennätysalhaista. Yhteiskuntamme ilmapiiri on saatava lapsimyönteiseksi. Marinin hallitusohjelman perhepoliittiset toimet ovat aivan liian vähäisiä.

Koronan tuoma kolaus kestävyysvajeeseen luo entistä suuremman paineen nostaa lapsi- ja perhepolitiikan ja syntyvyyden parantumisen keskeiseksi tavoitteeksi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että parhaillaan parlamentaarisella yhteistyöllä valmisteltavan kansallisen lapsistrategian rakentamisessa pyritään perheen perustamista lykkäävien erilaisten syiden huomioimiseen.

Lapsistrategiasta tulee tehdä mahdollisimman kokonaisvaltainen. Sen toimenpiteiden on mentävä perheiden tasolle ja kyettävä ottamaan huomioon perheiden ja perheitä perustavien mielessä olevat pohdinnat. Syntyvyyttä tukevien toimenpiteiden tulee olla strategian yhtenä punaisena lankana.

Viime vuosina perhepolitiikka on ollut sirpalemaista. Hyvätkin tavoitteet ja toimenpiteet ovat jääneet yksittäisiksi hankkeiksi vailla yhtenäistä kokonaisuutta. Lapsivaikutusarviointi lainsäädäntöuudistuksissa on ollut puutteellista, eikä monissa tapauksissa mitään arviointia ole edes tehty. KD eduskuntaryhmä katsoo, että lapsivaikutusarvioinnin tulisi olla laajasti lähtökohtana, kun lainsäädäntöä valmistellaan ja uudistetaan. Tästä pääsäännöstä voidaan tarpeen mukaan poiketa.

Kannustavalla ja perheiden omia valintoja mahdollistavalla perhepolitiikalla edistetään syntyvyyttä, myönteistä väestökehitystä ja toisaalta tuetaan vanhempia hoiva- ja kasvatusvastuussa. Vaikka valtaosa suomalaisista lapsiperheistä voi hyvin, huonosti voivien lasten ja nuorten joukko voi yhä huonommin. Esimerkiksi perheiden rikkinäisyys, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat tai työttömyydestä johtuvat taloudelliset haasteet heikentävät lasten hyvinvointia. Tärkeä viesti perheille tulee olla, että apua saa, kun sitä tarvitaan, eikä ongelmien kanssa pidä jäädä yksin.