Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta välttämättömänä, mutta hallituksen lausunnoille lähettämää esitystä monin tavoin ongelmallisena.

KD eduskuntaryhmän tänään antamassa lausunnossa todetaan, että esityksen suurimmat ongelmat liittyvät maakuntamallin toteuttamiseen, rahoitukseen, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien asemaan. Esityksen sisältämät ongelmat tulisivat heikentämään uudistuksen keskeisiä tavoitteita, kuten palveluiden saatavuuden parantamista, ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämistä sekä palveluiden yhdenvertaista toteutumista.

KD:n mielestä uudistus pitää valmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksenmukaisuuden pohjalta. Suuri osa ehdotetuista sote-maakunnista on liian pieniä vastaamaan tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tämän vuoksi perustettavat sote-alueet tulee irrottaa nykyisestä maakuntarakenteesta. Esitettyjen sote-maakuntien vähentäminen ehdotetusta tehostaisi palveluntuotantoa ja loisi riittävän suuria yksiköitä, joilla voidaan vastata palvelutarpeisiin.

Hallituksen esityksessä yksityisten palvelujen tarjoajien, erityisesti pk-yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden, hyödyntäminen jää liian kapeaksi. Vaikka julkisen sektorin tulee olla päävastuussa palveluiden järjestämisessä, pitää yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden palvelutarjontaa ja osaamista pystyä hyödyntämään esitettyä merkittävästi enemmän. Sote-alueilla on oltava laaja vapaus ilman keskittämispakkoa päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostetaanko osa yksityiseltä tuottajalta vai annetaanko asiakkaalle palveluseteli palvelun ostamiseen. Asiakassetelijärjestelmää on tärkeää hallitusti laajentaa.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on rakentunut vahvasti siihen, että yksityinen puoli täydentää julkista puolta, sillä julkinen puoli ei pysty yksinään vastaamaan palvelujen tarpeeseen. Hallituksen ehdottama malli uhkaa rapauttaa tämän. Vaatimukset ostopalvelujen hankinnasta, omasta palvelutuotannosta joka tilanteessa sekä yksityisistä palveluntuottajista johtavat pienten palveluntuottajien karsiutumiseen palvelumarkkinoilta. Suurten kokonaisuuksien kilpailuttaminen ei saa johtaa pienten yritysten karsiutumiseen, siksi sääntelyä tulee muokata. Lainsäädännöllä toki tulee varmistaa, että yksityiset, palveluntarjoajat ovat luotettavia tahoja, mutta nyt esitetty johtaa valtaosan eli pienten sote-yritysten ulosliputukseen.

Sote-alan työntekijöiden toimintamahdollisuuksia ei tule esitetyllä tavalla rajoittaa kilpailu- tai sivutoimikiellolla, koska tämä rajaa käytännössä palvelutarjontaa. Esitetyt kilpailu- ja sivutoimikielto ovat ongelmallisia myös perustuslaissa turvatun elinkeinovapauden osalta, mikäli rajoituksille ei löydy erittäin perusteltuja syitä.

Valtion valvontaan ja ohjaukseen on löydettävä järkevä toimintamalli, jossa sote-alueiden raportointivelvollisuus keskittyy hoidon ja hoivan toteutumisen kannalta olennaisiin asioihin, eikä sote-alueita kuormiteta tarkoituksettomilla raportointi- ja neuvotteluvelvollisuuksilla. Myös aluehallintovirastojen vastuut on selkiytettävä ja huolehdittava siitä, että niille nyt kuuluvaa laillisuusvalvontatehtävää ei jatkossa hoideta useammassa osoitteessa.

KD:n mielestä Uudenmaan erillisratkaisun on ongelmallinen kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Myös perustason ja erityistason palveluiden integraatio, joka on ollut uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita, jää Uudellamaalla toteutumatta. Olisi järkevää muodostaa yhtenäinen Savon sote-alue, johon koottaisiin Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnat. Toteutuessaan kokonaisuus olisi riittävän suuri vastaamaan koko alueen sote-palveluista ja mahdollistaisi myös kattavamman aluesairaaloiden verkoston.

Rahoitus kuntoon sote-palveluiden turvaamiseksi

KD eduskuntaryhmä kannattaa rahoituksen osoittamista sote-maakunnille suoraan valtion talousarviosta. Verotusoikeutta ei tule säätää sote-maakunnille, sillä se nostaa kokonaisverorasitusta tarpeettomasti ja lisää alueiden eriarvoisuutta verotuksen näkökulmasta.

Esitetystä rahoitusratkaisusta voi seurata suuret erot rahoituksessa eri sote-alueiden välillä. Esitetty malli rankaisee sote-palvelunsa tähän saakka tehokkaasti hoitaneita kuntia. Se ei myöskään huomioi tuotantokustannusten eroja eri puolilla Suomea. Tämän vuoksi KD ehdottaa rahoitusmallia vielä uudistettavaksi ja rahoituksen säätämistä selkeämmin tarveperusteiseksi.

KD eduskuntaryhmä korostaa, että sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä panostaa peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn, jotka ovat keskeisiä tekijöitä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden parantamisessa.