Kristillisdemokraattinen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää EU:n omien varojen päätöstä peruttamattomana askeleena kohti yhteisen velan, verojen ja tulonsiirtojen määrittämää liittovaltiounionia.

– Perustuslakivaliokunnan vaatimus kahden kolmasosan määräenemmistöstä osoittaa, että elpymisvälineen hyväksymisessä on kyse merkittävästä toimivallan siirrosta kansalliselta tasolta EU-tasolle. Kysymys kuuluu, haluammeko todella olla kaventamassa omaa päätösvaltaamme, Essayah haastoi pitämässään KD:n ryhmäpuheessa.

Vetoamalla elpymisvälineen ainutkertaisuuteen hallitus on halunnut välttää keskustelun niistä kehityskuluista, jotka vievät unionia Suomen näkökulmasta epäedulliseen suuntaan.

– Velan kasvun myötä kasvaa paine lisätä uusia EU-tason veroja yhteisen velan takaisin maksamiseksi. Komissio kaavailee myös suomalaisiin yrityksiin ja pääomiin kohdistuvia veroja.

– Hallitus on perustellut elpymispaketin hyväksymistä sen elvyttävällä vaikutuksella vientimarkkinoillemme. Talouden näkökulmasta elpymisväline tulee kuitenkin suhdannepoliittisesti myöhään, aiheuttaa pienissä kansantalouksissa ylikuumenemista ja vääristää kilpailua muiden EU-maiden hyväksi sekä heikentää Suomen suhteellista kilpailuasemaa, Essayah totesi.

Kristillisdemokraatit on ensikeskusteluista alkaen tuonut esille, että rahoituskehys ja elpymisväline olisi voitu pitää erillään, ja avata elpymisväline esimerkiksi hallitusten välisellä sopimuksella vain siihen halukkaille maille.

– Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään rahasta, vaan myös luottamuksesta. Siitä, voimmeko suomalaisina luottaa, että yhteisesti sovituista säännöistä ja periaatteista pidetään kiinni eikä niitä lähdetä kriisin tullen venyttämään ja kiertämään. Suurin häviäjä tässä järjestelyssä on EU itse. Kun itsenäisten jäsenvaltioiden eurooppalaista yhteistyötä yhteisten pelisääntöjen kunnioittamisen pohjalta vaaliva, vastuullisen taloudenpidon ja no bail out -periaatteen pohjalta toimiva linja hylätään, katoaa järjestelmän legitimiteetti kansalaisille.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy EU:n omien varojen päätöstä ja esittää hallituksen esityksen hylkäämistä.

***

KD ryhmäpuhe EU:n omien varojen päätös 11.5.2021
Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Koronakriisin varjolla Euroopan unioni on ottamassa peruuttamattoman askeleen kohti yhteisen velan, verojen ja tulonsiirtojen määrittämää liittovaltiounionia ilman periaatteellista keskustelua EU:n suunnasta. Samalla unioni tulee luovalla tavalla venyttäneeksi ja kiertäneeksi omia keskeisiä sääntöjään ja periaatteitaan.

EU:n omien varojen päätös ja siihen sisältyvä elpymisväline ovat sitomassa suomalaiset veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Lisäksi päätöksellä avataan ovi EU-tason verotukseen. Perustuslakivaliokunnan vaatimus kahden kolmasosan määräenemmistöstä osoittaa, että elpymisvälineen hyväksymisessä on kyse merkittävästä toimivallan siirrosta kansalliselta tasolta EU-tasolle. Kysymys kuuluu, haluammeko todella olla kaventamassa omaa päätösvaltaamme?

Marinin hallitus on perustellut EU:n elpymisvälineen hyväksymistä sen poikkeuksellisuudella ja kertaluonteisuudella. Kuitenkin viimeksi eilen keskeiset EU-komissaarit intoilivat järjestelyn pysyvyydestä ja vielä pidemmälle menevistä aloitteista. Näin he vahvistivat jo aiemmin keskeisten EU-johtajien ja instituutioiden edustajien kaavailut siitä, että monivuotisen rahoituskehyksen sisään rakennettu malli mahdollistaa uudet velkamekanismit. Vetoamalla sen ainutkertaisuuteen hallitus on halunnut välttää keskustelun niistä kehityskuluista, jotka vievät unionia Suomen näkökulmasta epäedulliseen suuntaan.

Yhteisen velan takaisin maksamiseen komissio kaavailee – ei pelkästään nyt toteutuvaa muoviveroa – vaan myös suomalaisiin yrityksiin ja pääomiin kohdistuvia veroja. Yhteisvaluutassa verotus on harvoja kansallisia suhdannepoliittisia keinoja, mutta tällä päätöksellä kansallisen verojärjestelmän päälle rakennetaan uusi ylikansallinen verokerros ilman vaikutusarvioita.

Hallitus on perustellut elpymispaketin hyväksymistä sen elvyttävällä vaikutuksella vientimarkkinoillemme. Talouden näkökulmasta elpymisväline tulee kuitenkin suhdannepoliittisesti myöhään, aiheuttaa pienissä kansantalouksissa ylikuumenemista ja vääristää kilpailua muiden EU-maiden hyväksi sekä heikentää Suomen suhteellista kilpailuasemaa. Puhumattakaan vaaraa rahojen väärinkäytöksistä ja siitä, että suomalaisten oikeustajua koettelee kymmenien miljardien avustusten kohdemaiden suunnitelmat veronalennuksista, kansalaispalkasta, alennetusta eläkeiästä ja lyhennetystä työviikosta. Ekonomistien mukaan elpymisvälineen tärkein tehtävä onkin osoittaa muiden jäsenmaiden ottavan vastuulleen taloutensa huonosti hoitaneiden maiden tukemisen.

Kristillisdemokraatit ei vastusta elvyttämistä, vaan sitä, että elvyttäminen tapahtuu sitomalla jäsenmaat yhteisvelkaan. Usein väitetään, ettei elpymisvälineelle ole vaihtoehtoa. KD on ensikeskusteluista alkaen tuonut esille, että rahoituskehys ja elpymisväline olisi voitu pitää erillään, ja avata elpymisväline esimerkiksi hallitusten välisellä sopimuksella vain siihen halukkaille maille, joita olisi varmasti löytynyt. Meillä oli ennen korona -kriisiä lähes valmiiksi neuvoteltu monivuotinen rahoituskehys, johon voidaan palata. Kristillisdemokraattien mielestä jäsenmaiden tulee vastata omasta taloudestaan ja tehdä tarvittavat rakenteelliset uudistukset. Elpymispaketin kaltaiset välineet vain etäännyttävät maita terveestä taloudenpidosta.

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään rahasta, vaan myös luottamuksesta. Siitä, voimmeko suomalaisina luottaa, että yhteisesti sovituista säännöistä ja periaatteista pidetään kiinni eikä niitä lähdetä kriisin tullen kiertämään. Suurin häviäjä tässä järjestelyssä on EU itse. Kun itsenäisten jäsenvaltioiden eurooppalaista yhteistyötä yhteisten pelisääntöjen kunnioittamisen pohjalta vaaliva, vastuullisen taloudenpidon ja no bail out -periaatteen pohjalta toimiva linja hylätään, katoaa järjestelmän legitimiteetti kansalaisille.

EU:n omien varojen päätös romuttaa unionin oikeusperustaa, kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia, eikä meillä ole tälle toimivallan siirrolle kansanäänestyksessä annettua mandaattia.

Näiden syiden vuoksi Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy EU:n omien varojen päätöstä ja esittää hallituksen esityksen hylkäämistä.