Sote-uudistuksella ei pidä rikkoa sitä, mikä toimii hyvin, totesi KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen katsauksessaan puoluevaltuustolle 22.5.

– Marinin hallituksen sotemalli ei sisällä riittäviä keinoja, joilla voitaisiin saavuttaa uudistuksen alkuperäiset tavoitteet. Uudistusta kyllä tarvitaan, mutta vain, jos sen avulla voidaan turvata nykyistä parempi hoidon saavutettavuus ja rahoituksen riittävyys ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin.

Räsäsen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää palveluiden painopisteen siirtämistä erityistason palveluista perustason palveluihin. Näin voidaan säästää kalliista erityistason palveluista. Pelkkä rakenteen uudistus ei takaa painopisteen siirtymistä, vaan sen toteuttamiseksi tarvitaan nopeampaa hoitoon pääsyä.

– Hallituksen esityksessä rajoitetaan monin tavoin mahdollisuuksia hankkia palveluita yksityiseltä sektorilta tai järjestökentältä. Tällä hetkellä sotepalveluita tuottaa kaikkiaan 18 000 yritystä, joissa työskentelee 80 000 ihmistä. Monet näistä ovat paikallisia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tätä potentiaalia ei tule ajaa alas. Uudistusta ei tule tehdä niin, että rikotaan sitä, mikä toimii hyvin.

– Hyvinvointialueilla tulee olla vapaus päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostopalveluina tai palveluseteleiden avulla. Palveluseteleillä ja henkilökohtaisilla budjeteilla edistetään palveluiden saatavuutta, nopeaa hoitoon pääsyä ja ennaltaehkäisyä. Palvelusetelin avulla hyvinvointialueet voivat varmistaa kansalaisen palvelun saatavuuden myös niissä tilanteissa, kun alue ei itse pysty sitä kohtuullisessa ajassa antamaan.

Soteuudistuksen ohella hallitus on valmistelemassa useita palvelukokonaisuuteen vaikuttavia erillisiä lakeja.

– Yksityislääkäripalveluiden kelakorvauksista luopuminen on ideologisesti motivoitu hanke, joka käytännössä vaikeuttaa lääkäripalveluiden saatavuutta etenkin pieni- ja keskituloisille ja lisää painetta terveyskeskuksiin. Kelakorvausten taso on jo tällä hetkellä varsin matala, mutta toimii edelleen kannustimena käyttää palveluja ja siten vähentää julkisen terveydenhuollon kuormitusta. Korkean omavastuuosuuden vuoksi yksityisesti tuotettu lääkärikäynti on yhteiskunnalle selvästi edullisempi kuin terveyskeskuksessa asiointi. Osa palveluista on myös erittäin vaikeasti julkisella sektorilla paikattavissa. Esimerkiksi gynekologi- tai silmälääkäripalvelut haetaan pääosin yksityissektorilta, samoin merkittävä osa suun terveydenhuollosta, Räsänen muistutti.

Hänen mukaansa hallituksen soteuudistuksen suurin ongelma piilee rahoitusmallissa. Se ei sisällä kannusteita kustannusten kasvun hillitsemiseen eikä siten turvaa riittävää rahoitusta oikea-aikaisille ja tasavertaisille palveluille. Sote-ehdotus myös tuottaisi kunnille huomattavasti enemmän muutoskustannuksia kuin hallitus on vaikutusarvioinnissaan laskenut.

– Niinpä hallituksen piirissä näyttääkin olevan suuri kiusaus tarttua maakuntaveroon, vastoin parlamentaarisen työryhmän päätelmiä. Maakuntaveron käyttöönotto lisäisi kansalaisten kokonaisverorasitusta ja johtaisi yhä syvenevään eriarvoistumiseen kansalaisten välillä. Mitä useampi verottaja, sitä enemmän veroja. Jo nyt erot kansalaisten välillä verotuksen suhteen ovat merkittävät. Tässä yhteydessä on todettava hallituksen linjaus avata verotusoikeus myös EU:lle. Kahden verottajan, kunnan ja valtion, sijaan meillä on pian neljä verottajaa, joiden yhteinen kokonaisverorasitus voi olla huomattavasti suurempi, kuin nykyisen kahden.