Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen sote-esitys tulee hylätä keskeneräisenä; se sisältää monia ongelmia, joita ei ole valiokuntakäsittelyssä ratkaistu. Suomalaiset ansaitsevat parempaa kuin mitä hallituksen sekava sote-esitys tarjoaa, vaikka pyrkimys sotepalvelujen järjestämiseen nykyistä laajemmissa kokonaisuuksissa on lähtökohdiltaan oikein.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedotustilaisuus, jossa mietintö julkistettiin, kuvasi tilanteen ristiriitaisuutta ja monia eri käsityksiä.

– Hallitusryhmät eivät kyenneet korjaamaan hallituksen esitystä kuin niiltä osin, mitä Perustuslakivaliokunta edellytti. Mietintö tuo kansanedustajien käsiin keskeneräisen ja monitulkintaisen tekeleen, jota ei voi hyvällä tahdollakaan hyväksyä. Ongelmia on yritetty ratkaista lausumilla ja toiveilla. Etenkin rahoitusratkaisu on ilmassa, toteaa KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

– Malli uhkaa rikkoa nekin osat, jotka toimivat, kuten laajan kumppanuuden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Uudistusta tarvitaan, mutta vain sellaista, jolla kyetään turvaamaan tulevaisuuden palvelut käytettävissä olevien resurssien puitteissa, KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen korostaa.

Uudistuksen suurimpia ongelmia on ollut koko hankkeen ajan rahoitusmalli, joka ei tuo kestävyyttä turvaamaan tulevaisuuden tasavertaiset palvelut. Esitys ei sisällä riittäviä kannustimia hillitsemään kustannusten kasvua.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallitusenemmistö runnoi mietinnön valmiiksi kiireellä upottaen esityksen ongelmat ylimalkaisiin ja osin ristiriitaisiin lausumaesityksiin. Niillä yritetään lieventää huolta esityksen valuvioista ilman todellisia ratkaisuja. Toivomusponsissaan hallitusryhmät esittävät seurantaa ja arviointia muun muassa rahoitukseen liittyen.

–  Kuntia laajemmat hartiat tarvitaan, mutta Kristillisdemokraattien mielestä ei pieneen Suomeen tarvita 21 hyvinvointialuetta ja sen lisäksi Uusimaa-Helsinki -ratkaisua, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ei tosiasiallisesti toteudu. Kolmannes kansalaisista jää tämän sotepalvelujen integraation ulkopuolelle.

– Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vastustaa uutta maakuntaveroa, koska se tulisi entisestään eriyttämään alueita toisistaan ja lisäämään verorasitusta kansalaisille, Essayah toteaa.

Riittävän kattavan ja toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi julkisen toimijan rinnalle tiiviiseen yhteistyöhön tarvitaan niin yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijat. Hallituksen esitys ei tätä tue, vaan päinvastoin vaikeuttaa joustavia, kustannustehokkaita ja potilaslähtöisiä toimintamalleja. Alihankintojen rajoittaminen ja jäykät virkalääkärivaatimukset osaltaan vaikeuttavat yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä.

Hoivapalveluita tuottavat tuhannet pienet palveluntuottajat, joiden toimintamahdollisuudet on turvattava ja ostopalvelut tarkoituksenmukaisina mahdollistettava. Samoin riittävän suuren henkilökohtaisen budjetin ja palvelusetelin joustava käyttö on mahdollistettava.

– Uudistuksen tavoite terveyserojen kaventamisesta ja laadukkaiden hyvinvointipalveluiden saatavuudesta eri puolilla maata ei toteudu. Päinvastoin hallituksen esitys rikkoo sitä, mikä nyt toimii. Julkinen terveydenhoito ei selviä ilman järkevää ja tasapainoista kumppanuutta yksityisten palveluntuottajien kanssa. Hallituksen suunnitelmat Kela-korvausjärjestelmän romuttamisesta tarkoittavat toteutuessaan, että pieni- ja keskituloisten on entistä vaikeampi saada erityispalveluita, kansanedustaja Sari Tanus toteaa.

Laadukas erikoissairaanhoito sekä riittävä panostus koulutukseen ja tutkimukseen on turvattava.

– Hyvällä yhteistyöllä kuntapohjaisesti on kehitetty hyvin toimivia palveluketjuja. Erillisinä yksikköinä Pirkanmaan ja koko Suomen lippulaivoina ovat toimineet julkisomisteiset yhtiömuotoiset Tekonivelsairaala Coxa ja Sydänsairaala. Näissä huippuosaaminen on yhdistetty pitkälle kehitettyyn potilaslähtöiseen, kustannustehokkaaseen toimintaan, johon niin potilaat, henkilökunta kuin julkiset omistajat, maksajat, ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Sydänsairaala ainoana sairaalana Suomesta on päässyt maailman 200 parhaan sairaalan joukkoon. Pelkkä puhe ei riitä, vaan tarvitaan konkreettisia muutoksia hallituksen esitykseen, jotta tällaisten yksiköiden nykymuotoinen toiminta voisi jatkua, muistuttaa Tanus.

Kristillisdemokraatit korostavat, että potilaiden on päästävä perusterveydenhuoltoon helposti ja joustavasti sekä tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen oikea-aikaisesti. Perusterveydenhuoltoa tulee vahvistaa ja ennaltaehkäisyä painottaa. Samoin viiveettä on päästävä tarpeellisten sosiaalipalvelujen piiriin.