Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä nostaa vaihtoehtobudjetissaan kärkitavoitteiksi hoivakriisin ratkaisun, perhepolitiikan kannusteet sekä energiaverojen kevennykset. Hoitojonojen purkua tavoitellaan puolen miljardin panostuksella muun muassa hoitohenkilökunnan palkkaukseen. KD eduskuntaryhmä julkaisi vaihtoehtobudjettinsa 23.11.

– Hoitovelan ja koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiä vaatimuksiakaan ei kyetä täyttämään, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen tiedotustilaisuudessa.

KD esittää myös vanhuspalveluiden ja saattohoidon parantamista, terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta. Perheiden toimeentulon parantamiseksi KD ehdottaa lapsilisiin 10 euron tasokorotusta, mikä tarkoittaisi perheelle 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Ehdotuksen taustalla on suomalaisten ennätysalhainen syntyvyys.

Polttoaine- ja energiaveron kevennyksiä KD pitää välttämättöminä tilanteessa, jossa bensan litrahinta hipoo kahta euroa.

– Hallituksen pitää nyt herätä näkemään, että tämä koskettaa kaikkein eniten tavallisia työssäkäyviä kansalaisia ja vähävaraisia etenkin syrjäseuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikompia. Korkeilla polttoainehinnoilla on vaikutusta Suomen teollisuuden kilpailukykyyn sekä maatalouden kannattavuuteen ja sitä kautta ruokaturvaan, koska polttoaineet ovat iso osa maatalouden kulurakennetta, Räsänen muistutti.

Vaihtoehtobudjetin julkaisun yhteydessä Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah muistutti, että työvoiman heikko saatavuus rajoittaa työllisyyden kasvua monilla aloilla. Vientiyrityksissä menetetään tilauksia ja sitä myötä verotuloja, ja terveydenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa työvoimapulan seuraukset tulevat pitkässä juoksussa kalliiksi. Ongelmia ei ratkaista mitoituksilla tai hoitotakuilla, jos tekijöitä ei ole.

KD helpottaisi työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelmaa muun muassa nostamalla työttömyysturvan suojaosaa, korottamalla opintotuen tulorajoja pysyvästi, purkamalla sosiaaliturvan kannustinloukkuja, ottamalla käyttöön työmarkkinatuen kielilisä sekä panostamalla oppisopimuskoulutukseen.

– Pidennetty oppivelvollisuus ei auta niitä nuoria, joille teoreettinen opiskelu on vaikeaa. Laajentamalla oppisopimuksen mahdollisuuksia voidaan auttaa monia heistä työelämään. Oppisopimuksen palkkauksen voisi sitoa osaamisen karttumiseen. Tämä ei kuitenkaan nykyisten työehtosopimusten mukaan onnistu. ”Kisälli-TES” mahdollistaisi oppisopimuskoulutuksen aikaisen palkan porrastaminen tutkinnonosien valmistumisen mukaan, Essayah linjasi.