Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja puolueen 1. varapuheenjohtaja Peter Östman peräänkuulutti tiistaina 7.12. puolustuspoliittista selontekoa koskevassa ryhmäpuheessaan yhä vankempia otteita kriisivalmiuden parantamisessa.

–          Maailmanpoliittisten suhteiden kiristyessä turvallisuuspolitiikan rooli korostuu. Jännitteiden vähentämisen ja rauhan rakentamisen tavoite nousee yhä tärkeämmäksi, ja se on läsnä yhä useammilla yhteistyöareenoilla, Östman totesi. Östmanin mukaan muun muassa Suomen pian koittava ETYJ:n puheenjohtajuus tarjoaa tähän tärkeän tilaisuuden.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää puolustusvaliokunnan esiin nostamia lainsäädännön muutostarpeita perusteltuina ja yhtyy toiveeseen pikaisista toimenpiteistä. Ryhmä pitää hallintovaliokunnan tavoin tärkeänä, että maan sisäistä, ulkoista ja sotilaallista turvallisuutta tarkastellaan yhä tiiviimpänä kokonaisuutena. Mitä paremmin rajapinnat tunnistetaan, sitä toimintavarmempi järjestelmä tositilanteessa on.

Uudistuva, moderni toimintoympäristö asettaa puolustukselle uusia haasteita. Teknologian, tekoälyn ja avaruustoiminnan lisääntyessä on tärkeää varautua niiden tuomiin haavoittuvuuksiin. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin riittävät resurssit kehittää perustoimintaa, puolustuksen selkärankaa.

–          Kertausharjoitustoiminnan vahvistaminen on oikea toimenpide, samoin kuin paikallisjoukkojen kehittäminen. Vastaavaa paikallista näkökulmaa tulee jatkossa vahvistaa turvallisuusajattelussa ja kriiseihin valmistautumisessa laajemminkin, esimerkiksi elintarvike- ja energiatuotannon huoltovarmuudessa, Östman jatkoi.

Lopuksi Östman korosti vahvan puolustustahdon ja yhteen hiileen puhaltamisen kulttuurin merkitystä.

–          Tästä luottamuksesta ja yhteishengestä emme saa luopua, emme saa antaa jakolinjojen syventyä. Suomi tarvitsee nyt ja tulevina vuosikymmeninä kansan, joka on valmis puolustamaan isänmaata yhdessä.

Koko puheenvuoro luettavissa alla.

 

***

Arvoisa puhemies,

Vetää nöyräksi tulla tänne itsenäisyyspäivän jälkeisenä päivänä puhumaan Suomen puolustuksen tilasta ja tulevaisuudesta. Edellisten sukupolvien työn ja uhrausten ansiosta elämme vapaassa, ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavassa maassa. He eivät kysyneet hintaa, vaan rakkaudesta tätä maata ja kansaa kohtaan tekivät, mitä tehtävä oli. Jokaisella sukupolvella on vuorollaan vastuu isänmaasta. Nyt on meidän vuoromme – Jumala meille siinä tehtävässä viisautta antakoon.

Kiitän puolustusvaliokuntaa hyvästä työstä selonteon parissa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää valiokunnan nostamia lainsäädännön muutostarpeita perusteltuina, ja yhtyy toiveeseen pikaisista toimenpiteistä. Pidämme hallintovaliokunnan tavoin tärkeänä, että maan sisäistä, ulkoista ja sotilaallista turvallisuutta tarkastellaan yhä tiiviimpänä kokonaisuutena. Mitä paremmin rajapinnat tunnistetaan, sitä toimintavarmempi järjestelmä tositilanteessa on. Johtosuhteiden ja tehtävänjaon on niin lainsäädännössä kuin käytännössä oltava selviä kaikissa tilanteissa.

Toimintaympäristön muutoksia on seurattava tarkasti ja reagointivalmiutta kasvatettava. Strategisten hankkeiden rinnalla tarvitaan riittävät resurssit kehittää perustoimintaa, joka on puolustuksen selkäranka. Kertausharjoitustoiminnan vahvistaminen on oikea toimenpide, samoin kuin paikallisjoukkojen kehittäminen. Vastaavaa paikallista näkökulmaa tulee jatkossa vahvistaa turvallisuusajattelussa ja kriiseihin valmistautumisessa laajemminkin, esimerkiksi elintarvike- ja energiatuotannon huoltovarmuudessa.

Moderni toimintaympäristö tuo mukanaan paitsi uusia työkaluja, myös haasteita. Kyber- ja hybridiuhkiin vastaamiseksi viranomaiset tarvitsevat pikaisesti mahdollisuuden jakaa ajantasaista tietoa keskenään yhteisen tilannekuvan ylläpitämiseksi, kuten valiokunta toteaa. Teknologian, tekoälyn ja avaruustoiminnan lisääntyessä on tärkeää varautua niiden tuomiin haavoittuvuuksiin.

Arvoisa puhemies,

Tilanteessa, jossa Venäjän joukkojen kerrotaan lähestyvän Ukrainaa ja EU on vastikään joutunut Valko-Venäjän hybridihyökkäyksen kohteeksi, on omaa kriisivalmiuttamme arvioitava tarkasti. Maailmanpoliittisten suhteiden kiristyessä turvallisuuspolitiikan rooli korostuu. Jännitteiden vähentämisen ja rauhan rakentamisen tavoite nousee yhä tärkeämmäksi, ja se on läsnä yhä useammilla yhteistyöareenoilla. Tähän myös tuleva ETYJ:n puheenjohtajuus tarjoaa Suomelle mahdollisuuden.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi kuluneella viikolla Venäjän kriittistä suhtautumista Natoon. Hän muistutti, ettei Nato-hakemus koske kolmatta osapuolta, vaan päätös jäsenyydestä on hakijan ja Naton jäsenmaiden välinen asia. Presidentin huomio on tärkeä, ja valiokunta on päätynyt samaan johtopäätökseen: Suomi tekee ratkaisunsa itse. Riippumatta nykyisistä ja tulevista kumppanuuksista on kristallinkirkkaasti pidettävä mielessä se, mikä mietinnössäkin linjataan: ”Suomen turvallisuuden ja koskemattomuuden varmistaminen on aina ensi sijassa Suomen oman varautumisen ja kykyjen varassa.”

Valiokunta toteaa myös, että ”viime kädessä kyse on suomalaisen yhteiskunnan toimivuudesta, jonka pohjan muodostavat keskinäinen luottamus ja yhteishenki.” Tästä luottamuksesta ja yhteishengestä emme saa luopua, emme saa antaa jakolinjojen syventyä. Suomi tarvitsee nyt ja tulevina vuosikymmeninä kansan, joka on valmis puolustamaan isänmaata yhdessä.