Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen linja sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä talous- ja työllisyyspolitiikan osalta eivät ole kestävällä pohjalla ja siksi KD esittää hallitukselle epäluottamusta valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyssä.

Kristillisdemokraattien mielestä terveydenhuollon kestävyyteen tulisi kiinnittää huomiota etupainotteisesti purkamalla hoitojonot ja pitämällä huolta terveydenhuollon henkilökunnan jaksamisesta. Koronan aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi hallituksen olisi pitänyt päivittää ohjelmansa ja perua sellaiset uudistukset, jotka lisäävät julkisen talouden alijäämää pitkällä aikavälillä. Pysyvien menojen lisääminen ilman työllisyyttä vahvistavia toimia vaarantaa hyvinvointivaltion kestävyyden. Hallituksen päätökset kiristävät yritysten sekä asumisen ja liikkumisen kustannuksia ja lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta heikentäen erityisesti maaseudun väestön asemaa.

Budjetin palautekeskustelussa KD:n ryhmäpuheenvuoron pitäneen puolueen puheenjohtajan Sari Essayah’n mukaan nyt lyhyen nousukauden aikana velanottoon ja budjettikehysten venyttämiseen tulisi suhtautua erittäin kriittisesti. Lisäksi nykyhallituksen hyväksymä EU:n elpymisväline todennäköisine seuraajineen lisää menotaakkaa ja välillisesti myös veroastetta.

– Monessa maassa ajatellaan – hallituksemme tavoin – että talouskasvu syntyy siitä, kun vain julkinen valta paisuttaa budjettiaan velkarahalla, ja vieläpä tulonsiirroilla toisten piikkiin. Tämä kehityskulku ei lupaa velkaantuvalle ja ikääntyvälle Euroopalle hyvää.

– Marinin hallitus on innolla rakentanut uusia mitoituksia ja kriteereitä muun muassa kasvatukseen ja terveydenhuoltoon. Enää puuttuvat vain rahat ja kohta myös tekijät. Hallituksen sote-uudistuksessa on korostunut hallinnollinen uudistus palveluiden parantamistavoitteen sijaan. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on vielä auki, ja terveydenhuollon henkilökunta koronataistelun uuvuttamaa. Samaan aikaan hoitovelka on kasvanut kestämättömäksi. Hallituksen innolla luomat mitoitukset ja hoitotakuut jäävät kuolleiksi kirjaimiksi, jos ei taata riittäviä taloudellisia panostuksia henkilökunnan palkkaukseen ja hyvinvointiin, Essayah totesi.

***

Alla koko puheenvuoro:

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022
KD:n ryhmäpuheenvuoro kansanedustaja Sari Essayah 14.12.2021

Arvoisa puhemies,

Hallituksen alkusyksystä antama yli 64 miljardin esitys muuttuu eduskunnan käsittelyssä varsin vähän. Joululahjarahojen nimellä kulkevat 40 miljoonan euron lisäykset ovat usein sinällään tärkeitä, kuten tänäkin vuonna lasten lukutaitohankkeisiin, tiestön parantamiseen ja kansalaisjärjestöjen toimintaa, mutta itsessään ne eivät riitä korjaamaan talouden suurta kuvaa.

Suomi kulkee kohti hidasta näivettymistä, jota leimaa ikääntyvä väestö, korkea julkinen velka sekä talouden hidas uudistumiskyky. Ilman syntyvyyden nousua tilanteeseen ei ole muutosta nähtävillä edes pitkällä tähtäimellä. Vaikka valtio saa yhä lainaa nollakorolla, ei tulevaisuudesta voi olla varma. Huomisen eväitä ei voi syödä tänään. Lisäksi suomalaiset kotitaloudet ovat varsin pääomaköyhiä ja velkaantuneita.

Koronakriisin keskellä oli toki perusteltua lisätä julkista velkaa nopeasti, mutta nyt lyhyen nousukauden aikana velanottoon ja budjettikehysten venyttämiseen tulisi suhtautua erittäin kriittisesti. Lisäksi nykyhallituksen hyväksymä EU:n elpymisväline todennäköisine seuraajineen lisää menotaakkaa ja välillisesti myös veroastetta.  Monessa maassa ajatellaan – hallituksemme tavoin – että talouskasvu syntyy siitä, kun vain julkinen valta paisuttaa budjettiaan velkarahalla, ja vieläpä tulonsiirroilla toisten piikkiin. Tämä kehityskulku ei lupaa velkaantuvalle ja ikääntyvälle Euroopalle hyvää.

Marinin hallitus on innolla rakentanut uusia mitoituksia ja kriteereitä muun muassa kasvatukseen ja terveydenhuoltoon. Enää puuttuvat vain rahat ja kohta myös tekijät. Hallituksen sote-uudistuksessa on korostunut hallinnollinen uudistus palveluiden parantamistavoitteen sijaan. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on vielä auki, ja terveydenhuollon henkilökunta koronataistelun uuvuttamaa. Samaan aikaan hoitovelka on kasvanut kestämättömäksi. Hallituksen innolla luomat mitoitukset ja hoitotakuut jäävät kuolleiksi kirjaimiksi, jos ei taata riittäviä taloudellisia panostuksia henkilökunnan palkkaukseen ja hyvinvointiin.

Verotulojen kasvattaminen puolestaan onnistuu vain työn, kasvavien yritysten ja työpaikkojen kautta. Hallitus on kuitenkin ollut hidas tekemään rakenteellisia uudistuksista ja työllisyystoimia, jotka lisäisivät työnteon mahdollisuuksia.

KD:n vaihtoehto esittää ensi vuoden talousarvioon voimakasta panostusta hoitojonojen purkuun ja lisähoitohenkilökunnan palkkaamiseen. Kannamme erityistä huolta myös vanhustenhoidon tilasta, omaishoitajista ja mielenterveystyön resurssipulasta. Maaseudun asukkaiden ja vientiteollisuuden tukemiseksi KD esittää maltillista polttoaineveron sekä lämmityspolttoaineiden veronkevennystä, hallituksen tekemän veronkiristyksen perumista. Pidemmällä tähtäimellä verouudistuksen tavoitteena pitää olla työn verotuksen keventäminen eikä kiristäminen, joten ehdoton ei hallituksen aktiivisessa valmistelussa olevalle maakuntaverolle.

Arvoisa puhemies, KD eduskuntaryhmä joutuu hallituksen vastuuttoman talouspoliittisen linjan takia esittämään seuraavaa epäluottamuslausetta:

Eduskunta toteaa, että hallituksen sosiaali-, terveys-, talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Terveydenhuollon kestävyyteen tulisi kiinnittää huomiota etupainotteisesti purkamalla hoitojonot ja pitämällä huolta terveydenhuollon henkilökunnan jaksamisesta. Koronan aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi hallituksen olisi pitänyt päivittää ohjelmansa ja perua sellaiset uudistukset, jotka lisäävät julkisen talouden alijäämää pitkällä aikavälillä. Pysyvien menojen lisääminen ilman työllisyyttä vahvistavia toimia vaarantaa hyvinvointivaltion kestävyyden. Hallituksen päätökset kiristävät yritysten sekä asumisen ja liikkumisen kustannuksia ja lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta heikentäen erityisesti maaseudun väestön asemaa. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta.