Kristillisdemokraattien mielestä hallituksen kaavailema työmatkavähennyksen korotus on yksittäisenä toimenpiteenä vaatimaton.
– On hyvä muistaa, että suurin osa suomalaisista palkansaajista ei hyödy työmatkavähennyksestä lainkaan, ja sen omavastuu on varsin korkea, totesi Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen energiavälikysymyksessä pitänyt kansanedustaja Peter Östman.

– Polttoaineveroa perustellaan helppona ohjauskeinona päästöjen vähentämiseksi, mutta se toimii heikosti. Polttoaineveroa maksavat eniten ne pitkiä työmatkoja ajavat, joilla ei ole varaa uuteen vähäpäästöiseen autoon tai sähköautoon. Harvassa asiassa ilmastopolitiikka, sosiaalipolitiikka ja työllisyys törmäävät näin selkeästi.

Östman muistutti, että Euroopan maat maksavat kovaa hintaa strategisista virhevalinnoistaan energiapolitiikassa, eikä myöskään Suomi välty vaikutuksilta.
– EU:ssa me emme kuitenkaan ole ”äänetön yhtiömies”, vaan jäsenvaltiona meillä on mahdollisuus vaikuttaa unionin energiapolitiikkaan. Miksi olemme olleet liian hiljaa omista kokemuksistamme ja antaneet Euroopan ajaa itsensä ojaan: riippuvuuteen maakaasusta, Venäjästä tai maanosan laajuisista, haavoittuvista sähköverkoista?

Östman muistutti, että käynnissä oleva maatalouden kustannuskriisi on pitkälti energiakriisi.
– Sähkön, polttoaineiden ja lannoitteiden terävä hinnannousu osuu suoraan tilojen kannattavuuteen. Yhtälö on kestämätön. Ruokahuollon kriisiytyminen on potentiaalisesti koronapandemiaan verrattava uhka, ellei pahempi! Pelissä on nyt liikaa.

KD:n mielestä välikysymystä on selvästi tarvittu.
– Vihdoinkin hallitus on herännyt ammattidiesel -verojärjestelmän valmistelun aloittamiseen. Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero pitäisi poistaa pysyvästi. On toki hyvä, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin helpottaakseen tilannetta, mutta esitetyt toimenpiteet ovat riittämättömiä.

– Vaikka suomalainen energiateollisuus hyötyy energiamurroksesta, toisessa vaakakupissa on monta muuta alaa ja elinkeinoa. Talot eivät lämpene visioilla, eikä utopioita ole toistaiseksi voinut syödä, kiteytti Östman.

***

Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista VK 1/2022 vp
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro 22.2.2022
Kansanedustaja Peter Östman

Arvoisa puhemies, värderade talman,

Suomen polttoaineverot ovat EU:n kireimpiä. Valtio kerää tieliikenteestä noin kahdeksan miljardia euroa veroja vuodessa. Lisäksi arvonlisävero kasvaa suoraan suhteessa polttoaineen markkinahintoihin.

Polttoaineveroa perustellaan helppona ohjauskeinona päästöjen vähentämiseksi, mutta se toimii heikosti. Polttoaineveroa maksavat eniten ne pitkiä työmatkoja ajavat, joilla ei ole varaa uuteen vähäpäästöiseen autoon tai sähköautoon. Harvassa asiassa ilmastopolitiikka, sosiaalipolitiikka ja työllisyys törmäävät näin selkeästi.

Hallituksen kaavailema työmatkavähennyksen korotus on yksittäisenä toimenpiteenä vaatimaton. On hyvä muistaa, että suurin osa suomalaisista palkansaajista ei hyödy työmatkavähennyksestä lainkaan, ja sen omavastuu on varsin korkea.

Onko hallituksen energiapolitiikan iso linja ”kylmät kodit, seisovat sorvit ja tyhjät lautaset”?

Värderade talman, bränsleskatten motiveras som en enkel mekanism för att minska på utsläppen, men den fungerar dåligt. De som behöver köra långa vägar till arbetet och inte har råd med en ny bil med lägre utsläpp eller en elbil betalar de högsta bränsleskatterna. Majoriteten av de finländska arbetstagarna gynnas inte alls av reseavdraget och självrisken för det är hög.

Vuonna 2016 yhdeksän itäisen EU-maan valtionpäämiehet varoittivat Euroopan komissiota, että Nord Stream kaksi -kaasuputkella tulee olemaan vakavia geopoliittisia seurauksia. Euroopan maat maksavat kovaa hintaa strategisista virhevalinnoistaan, eikä Suomi välty niiden vaikutuksilta, vaikka olemme hoitaneet oman tonttimme paremmin kuin moni muu.

EU:ssa me emme kuitenkaan ole ”äänetön yhtiömies”, vaan jäsenvaltiona meillä on mahdollisuus vaikuttaa unionin energiapolitiikkaan. Miksi olemme olleet liian hiljaa omista kokemuksistamme ja antaneet Euroopan ajaa itsensä ojaan: riippuvuuteen maakaasusta, Venäjästä tai maanosan laajuisista, haavoittuvista sähköverkoista? EU:n taksonomiapäätös jätti myös ydinvoiman löysään hirteen.

Toisen maailmansodan energiapulan ja öljykriisin opetukset Suomelle olivat, että tarvitsemme kotimaista energiaa ja että energiantuotannossa kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin. Perustettiin oma öljynjalostamo – huoltovarmuussyistä. Aloitettiin energiaturpeen tuotanto – huoltovarmuussyistä.

Turpeesta on nyt käytännössä luovuttu ja Sipilän hallitus sääti kivihiilikiellon. Mitä Helsingissä on otettu hiilen tilalle? Toistaiseksi pelkkää maakaasua! Kun yksi energiamuoto poistetaan mahdollisuuksien joukosta, tarvitaan jotain tilalle.

Käynnissä oleva maatalouden kustannuskriisi on pitkälti energiakriisi. Sähkön, polttoaineiden ja lannoitteiden terävä hinnannousu osuu suoraan tilojen kannattavuuteen. Yhtälö on kestämätön. Arvoisat kollegat, ruokahuollon kriisiytyminen on potentiaalisesti koronapandemiaan verrattava uhka, ellei pahempi! Pelissä on nyt liikaa.

Komission esitys päästövähennyksistä aiheuttaa Suomen meriliikenteessä ja sitä kautta kilpailukyvyllemme tulevina vuosikymmeninä jopa miljardien lisälaskun. Johonkin on vedettävä raja!

Tätä välikysymystä on selvästi tarvittu. Vihdoinkin hallitus on herännyt ammattidiesel -verojärjestelmän valmistelun aloittamiseen. Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero pitäisi poistaa pysyvästi. On toki hyvä, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin helpottaakseen tilannetta, mutta esitetyt toimenpiteet ovat riittämättömiä.

Vaikka suomalainen energiateollisuus hyötyy energiamurroksesta, toisessa vaakakupissa on monta muuta alaa ja elinkeinoa. Talot eivät lämpene visioilla, eikä utopioita ole toistaiseksi voinut syödä.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Purran esittämää epäluottamuslausetta.