– Varhaiskasvatusta vaivaava resurssipula haastaa hallituksen tavoitteen varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostosta, totesi kansanedustaja Sari Tanus pitämässään KD:n ryhmäpuheenvuorossa koulutuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa.

– Huonosti resursoitu varhaiskasvatus ei ole lapsen etu. Hallituksen tulisi tavoitella varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien tasapainoa enemmän kuin osallistumisasteen kasvua.

Mietinnössä kritisoidaan selontekoa siitä, ettei se ota huomioon suomalaisen varhaiskasvatuksen kentän moninaisuutta.

– Perhepäivähoito ja muu ohjattu päiväkodin ulkopuolinen toiminta on hallitukselta unohtunut kokonaan. KD eduskuntaryhmän mielestä perheille pitää mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoja ja jättää tilaa tehdä omaan tilanteeseen ja omalle lapselle paras ratkaisu. Lähtökohtana on lapsen oikeus kasvurauhaan kaikissa vaiheissa – lapsen on saatava olla lapsi, ei aikuisten toiveiden toteuttaja.

Tanus muistutti, että tyttöjen ja poikien ero oppimistuloksissa on Suomessa poikkeuksellisen suuri.

– Vallalla oleva trendi häivyttää sukupuolen merkitys opetuksessa on nurinkurinen. Järjestelmän tulee nimenomaan vastata poikien ja tyttöjen erilaisiin tarpeisiin. Pojat ovat nyt joutuneet häviäjiksi, ja heidän aktiivisuutensa tukemiseksi on pikimmiten löydettävä keinoja.

Ammatillisista opinnoista putoaa yli kymmenen tuhatta nuorta vuosittain – osa siksi, etteivät perustaidot riitä.

– Ongelma ei ratkea pidemmällä oppivelvollisuudella, vaan perusta luodaan jo peruskoulussa. Lähiopetustunteja ammattikoulussa tulee lisätä.

– Monilla käytännön aloilla on pian huutava pula tekijöistä ja oppisopimus on hyvä vaihtoehto niille opiskelijoille, jotka oppivat parhaiten tekemällä. Näitä mahdollisuuksia on pikaisesti lisättävä, Tanus muistutti.

*** Lue koko puheenvuoro:

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro koulutuspoliittisen selonteon palautekeskustelu (VNS 1/2021 vp / SiVM 19/2021 vp) 29.3.2022
Kansanedustaja Sari Tanus

Arvoisa puhemies,

Suomi on rakennettu sivistykselle, ja siitä on pidettävä kiinni myös tulevina vuosikymmeninä. Maailmassa, jossa demokratian perustuksia koetellaan ja informaatiosta on tullut ase, koulutuksen merkitys on yhä suurempi. Kiitos valiokunnalle laajasta mietinnöstä. Koulutuksesta ja lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei voi tinkiä.

Hallitus tavoittelee varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostoa. Lähtökohta on, että varhaiskasvatuksesta hyötyvät kaikki. Valiokunta muistuttaa, että varhaiskasvatukseen osallistumiseen liittyy tutkimusten mukaan sekä hyötyjä että haasteita, ja että kodilla on tärkeä tehtävä lapsen elämässä.

Varhaiskasvatusta vaivaava resurssipula haastaa hallituksen tavoitteen. Juuri uutisoitiin helsinkiläisestä päiväkodista, jossa lakia on henkilöstömitoitusten osalta jouduttu rikkomaan keskimäärin joka kolmas päivä. Huonosti resursoitu varhaiskasvatus ei ole lapsen etu, puhumattakaan henkilöstöstä, joka joutuu kantamaan vastuuta enemmän kuin laki sallii, kirjaimellisesti. Samaan aikaan monessa kaupungissa kotihoidontuen kuntalisä on poistettu. Tämä on lyhytnäköistä. Hallituksen tulisi tavoitella varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien tasapainoa enemmän kuin osallistumisasteen kasvua.

Mietinnössä kritisoidaan selontekoa siitä, ettei se ota huomioon suomalaisen varhaiskasvatuksen kentän moninaisuutta. Perhepäivähoito ja muu ohjattu päiväkodin ulkopuolinen toiminta on hallitukselta unohtunut kokonaan. KD eduskuntaryhmän mielestä perheille pitää mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoja ja jättää tilaa tehdä omaan tilanteeseen ja omalle lapselle paras ratkaisu. Lähtökohtana on lapsen oikeus kasvurauhaan kaikissa vaiheissa – lapsen on saatava olla lapsi, ei aikuisten toiveiden toteuttaja.

Arvoisa puhemies,

Tyttöjen ja poikien ero oppimistuloksissa on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Vallalla oleva trendi häivyttää sukupuolen merkitys opetuksessa on nurinkurinen. Järjestelmän tulee nimenomaan vastata poikien ja tyttöjen erilaisiin tarpeisiin. Pojat ovat nyt joutuneet häviäjiksi, ja heidän aktiivisuutensa tukemiseksi on pikimmiten löydettävä keinoja. Toiseksi meidän on onnistuttava paremmin tukemaan toisen polven maahanmuuttajien oppimista. Tästä tarvitaan tutkimusta.

Ammatillisista opinnoista putoaa yli kymmenen tuhatta nuorta vuosittain – osa siksi, etteivät perustaidot riitä. Ongelma ei ratkea pidemmällä oppivelvollisuudella, vaan perusta luodaan jo peruskoulussa. Lähiopetustunteja ammattikoulussa tulee lisätä.

Sivistysvaliokunta huomauttaa, ettei oppisopimuskoulutusta mainita selonteossa lainkaan. Monilla käytännön aloilla on pian huutava pula tekijöistä ja oppisopimus on hyvä vaihtoehto niille opiskelijoille, jotka oppivat parhaiten tekemällä. Näitä mahdollisuuksia on pikaisesti lisättävä.

Selonteossa esitetty tavoite vapaan sivistystyön rahoituksen paremmasta ennakoitavuudesta on tervetullut. Kansanopistot ja kansalaisopistot tekevät tärkeää työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja koko kansan elinikäisen oppimisen tukemiseksi.

Arvoisa puhemies,

Maailma on jo muuttunut sitten selonteon ja mietinnön kirjoittamisen. Sota Ukrainassa heijastuu niin opiskelijoiden kuin opettajien arkeen. Valiokunta kantaa huolta hyvinvoinnin, jaksamisen ja positiivisten mielenterveystekijöiden puutteista koulutuksessa. Kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori voisivat tässä olla avuksi.

Lopuksi vielä kiitos kaikille opettajille ja kasvattajille, jotka korona-aikana ovat osoittaneet sitoutuneisuutensa ja luovuutensa poikkeuksellisten haasteiden keskellä. Nyt edessä on uusia haasteita. Olen ylpeä ja kiitollinen siitä, että Suomi on toiminut ripeästi ja ensimmäiset Ukrainasta saapuneet lapset ovat jo päässeet aloittamaan perusopetuksen.