Kansanedustaja Peter Östman korosti 19.4. pidetyssä julkisen talouden selonteon ryhmäpuheessa hoitoalalle tehtävien panostusten tärkeyttä.
– Emme voi tuudittautua sen varaan, että hoitotyötä tehdään silkasta kutsumuksesta, Östman totesi puheessaan.

Kristillisdemokraatit esittivät jo syksyn vaihtoehtobudjetissaan, kauan ennen nyt käynnissä olevia hoitoalan lakkoja, puolen miljardin euron lisäpanostuksia hoitajien palkkoihin. Käynnissä oleva sote-uudistus uhkaa heikentää hoitoalan työympäristöä entisestään, sillä hallituksen asettaman kiireellisen aikataulun vuoksi osalla hyvinvointialueista ei ole ehditty tehdä edes kunnollisia kustannuslaskelmia ennen sote-vastuiden siirtymistä hyvinvointialueille vuodenvaihteessa. KD peräänkuulutti sote-uudistuksella kestävää rahoituspohjaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
– Nyt useamman hyvinvointialueen rahoituspohja on sillä tolalla, ettei alueilla tulla voida täyttämään kaikkia lain asettamia vaatimuksia tammikuussa.

Kristillisdemokraatit kiittävät hallitusta pääosin tarpeellisista ja perustelluista lisäpanoksista puolustukseen ja turvallisuuteen. Panosten kanssa sopii kuitenkin heikosti yhteen alijäämäiset poliisin määrärahat.
– Poliisihallitus on arvioinut, että ensi vuoden määrärahat ovat noin 40 miljoonaa euroa alijäämäiset, mikä tarkoittaa jopa 300 poliisin vähennystä.

Kristillisdemokraatit ovat huolissaan suomalaisten jatkuvasti nousevista arkikustannuksista. Vaikka kauppakassin hinta kallistuu, jää viljelijä silti yhä heikommille.
– Maatalouden 300 miljoonan euron ”kriisipaketista” vain noin kuudennes on varsinaista kriisiapua tiloille, Östman huomautti.

***

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023–2026
KD:n ryhmäpuhe 19.4.2022 Peter Östman

Arvoisa puhemies,

Odotimme tästä sitä kehysriihtä, jolloin Marinin hallituksen julkisen talouden suunnitelma olisi palannut takaisin kehyksiinsä. Hallitusta on kuitenkaan vaikea syyttää siitä, että Euroopan kriittisesti muuttuneessa tilanteessa välttämättömiä puolustuksen ja turvallisuuden menolisäyksiä tai ukrainalaisten auttamiseen tarkoitettuja varoja haetaan kehysten ulkopuolelta.

Siinä missä julkisen talouden suunnitelma huomioi turvallisuuspanostukset, on hallitus kuitenkin unohtanut poliisin. Poliisihallitus on arvioinut, että ensi vuoden määrärahat ovat noin 40 miljoonaa euroa alijäämäiset, mikä tarkoittaa jopa 300 poliisin vähennystä. Tällainen vähennys rimmaa hyvin huonosti laajojen turvallisuuspanostusten kanssa.

Samalla, kun jokaisen suomalaisen kauppakassi kallistuu, jää viljelijä erityisen heikoille. Maatalouden 300 miljoonan euron ”kriisipaketista” vain noin 45 miljoonaa euroa on varsinaista kriisiapua valtaosan paketista mennessä verovelkojen kuittaamiseen. Se auttaa, muttei itsessään ruoki yhtäkään viljelijää, joka työllään ruokkisi suomalaiset.

Viime viikkoina on uutisoitu kasvavasta inflaatiosta ja korkojen noususta monen lähes nollakorkoisen vuoden jälkeen. Käytännössä jokaisesta valtion velkaeurosta tulee nyt suomalaisten yhteiselle kukkarolle aiempaa kalliimpi. Siinä, missä viime vuosina on velkaannuttu vailla huolta huomisesta, täytyy velkaa nyt pystyä perustelemaan entistä painavammin.

Erilaisten ideologisten hankkeiden läpivieminen hinnalla millä hyvänsä on ollut tämän hallituksen lempilapsi. Soten läpirunnominen ilman aikaa kunnon kustannuslaskelmille on yksi esimerkki sellaisesta projektista. Sote-uudistus, jota me peräänkuulutimme, oli sellainen, jonka kantavana ajatuksena on kestävän rahoituspohjan löytäminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Nyt useamman hyvinvointialueen rahoituspohja on sillä tolalla, ettei alueilla tulla voida täyttämään kaikkia lain asettamia vaatimuksia tammikuussa.

Ilman rahoitusta ja ilman hoitajia hallituksen kirjaukset hoitajamitoituksista ja hoitotakuista ovat pelkkiä kuolleita kirjaimia. Emme voi tuudittautua sen varaan, että hoitotyötä tehdään silkasta kutsumuksesta. KD esitti jo syksyn vaihtoehtobudjetissaan 500 miljoonan euron panostusta hoitajien palkkoihin, mutta esitys kaikui kuuroille korville.

Värderade talman,

KD:s förslag om att avsätta en halv miljard euro till vårdarlönerna ignorerades i höstas. Nu strejkar vårdarna och näst i tur är de kommunalt anställda. Har dessa krisfyllda år lärt oss en sak är det att såväl vårdarna, lärarna som jordbrukarna förtjänat sin lön. Vi måste fortsatt arbeta för ett Finland, där det alltid är lönsamt att arbeta – på alla branscher.

Naisen euron vahvistumista ei tulla näkemään ilman yhteistyökykyä miesvaltaisilta aloilta. Kun hoitoala toivottavasti saa ansaitsemansa palkankorotukset, eivät muut alat voi lähteä leikkiin mukaan ylläpitääkseen palkkakaulaansa hoitoalaan. Muutoksen aikaansaamiseksi peräänkuulutamme paitsi hallitukselta lisäpanoksia hoitajien palkkoihin, myös vastuunkantoa kaikilta työmarkkinaosapuolilta koko työmarkkinalla.

Toivon pilkahduksen työmarkkinoille tuo hallituksen päätös pysyvästi nostaa opintotuen tulorajoja. Jäämme odottamaan lisää toimia sen eteen, että työnteko olisi aina kannattavaa. Koronapandemia on muistuttanut meitä monen varjoon jääneen ammattiryhmän tärkeydestä sekä siitä, kuinka työntekijä on palkkansa ansainnut.