Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaisesti Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetun mukaisesti Kristillisdemokraatit näkevät, että Suomen kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista on jatkettava suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

– Lisäksi Suomen turvallisuutta on tarpeen vahvistaa nykyistä tiiviimpien kansainvälisten kumppanuuksien kautta. Kumppaneista keskeisin on Ruotsi, jonka kanssa yhteistyötä on tehty jo pitkään. Yksi Suomen ja Ruotsin yhteisen Nato-ratkaisun merkittävimmistä vaikutuksista olisikin se, että pohjoismaat muodostaisivat aiempaa tiiviimmän ja vahvemman puolustuksellisen alueen. Tätä pohjoismaista ulottuvuutta Suomen tulee aktiivisesti Naton sisällä rakentaa, korosti KD:n ryhmäpuheen Nato-selonteon palautekeskustelussa pitänyt kansanedustaja Peter Östman.

Kumppanuuksien arvo on erityisesti sotilaallisen pidäkevaikutuksen luominen.
– Mitä voimakkaampia kumppaneita, sitä suurempi pidäkevaikutus on.
– Jäsenyyshakemuksen jättämisen jälkeen on keskusteltava, millaisen turvallisuuspoliittisen roolin Suomi Nato-jäsenmaana omaksuu. Aktiivinen ja ennakoiva diplomatia sekä vakautta edistävä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tärkeää myös jäsenyyden vahvistamisen jälkeen.

Östman muistutti, että useat valiokunnat nostivat lausunnoissaan esiin huoltovarmuuden.
– Riittävä kotimainen puolustustarviketuotanto, toimivat merikuljetukset sekä ruokaturva ovat Suomelle välttämättömyyksiä. Suomella on oltava riittävä varautumisen taso ja tarvittava omavaraisuus kaikkein välttämättömimpien hyödykkeiden osalta.

– Venäjä on jatkossakin naapurimme, vaikka luottamuksen sijaan on tullut pettymys. Yhteistyölle ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutukselle on löydettävä ammattimaiset tavat ja raamit myös tulevaisuudessa, Östman totesi.

** Koko puheenvuoro:

Arvoisa Puhemies, värderade talman,

Valtioneuvosto antoi huhtikuun puolivälissä eduskunnalle selonteon muuttuneesta turvallisuusympäristöstä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan velvoitti meitä tarkastelemaan ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjojamme uudestaan. Selonteko kuvasikin varsin laajasti ajankohtaisen tilanteen ja Suomen mahdollisuudet vahvistaa turvallisuuttaan. Sunnuntaina valtioneuvosto antoi toisen, täydentävän selonteon, jossa esitetään Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin liittoon.

Ulkoasiainvaliokunta käsitteli selonteot ripeästi mutta harkiten. Pyrimme tarkastelemaan toimintaympäristön muutosta pitkäjänteisesti sekä arvioimaan Suomen turvallisuuteen vaikuttavia valintoja mahdollisimman syvällisesti.

Kuten valiokunta toteaa, kansallinen puolustus on kaikissa olosuhteissa ja turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa Suomen puolustuksen perusta. Se perustuu asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen sekä korkeaan maanpuolustustahtoon. Kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista on jatkettava suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

Lisäksi Suomen turvallisuutta on tarpeen vahvistaa nykyistä tiiviimpien kansainvälisten kumppanuuksien kautta. Kumppaneista keskeisin on Ruotsi, jonka kanssa yhteistyötä on tehty jo pitkään. Yksi Suomen ja Ruotsin yhteisen Nato-ratkaisun merkittävimmistä vaikutuksista olisikin se, että pohjoismaat muodostaisivat aiempaa tiiviimmän ja vahvemman puolustuksellisen alueen. Tätä pohjoismaista ulottuvuutta Suomen tulee aktiivisesti Naton sisällä rakentaa.

Kumppanuuksien arvo on asiantuntija-arvioiden mukaan erityisesti sotilaallisen pidäkevaikutuksen luominen. Mitä voimakkaampia kumppaneita, sitä suurempi pidäkevaikutus on. Naton jäsenenä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Samalla Suomen jäsenyys vahvistaisi Naton kollektiivista puolustusta – uudet jäsenmaat liittyvät mukaan täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Jäsenyyshakemuksen jättämisen jälkeen on keskusteltava, millaisen turvallisuuspoliittisen roolin Suomi Nato-jäsenmaana omaksuu. Aktiivinen ja ennakoiva diplomatia sekä vakautta edistävä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tärkeää myös jäsenyyden vahvistamisen jälkeen.

Arvoisa puhemies, useat valiokunnat nostivat lausunnoissaan esiin huoltovarmuuden. Riittävä kotimainen puolustustarviketuotanto, toimivat merikuljetukset sekä ruokaturva ovat Suomelle välttämättömyyksiä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut viljan hinnan ennätyslukemiin ja aiheuttanut nousua maataloustuotteiden hinnoissa maailmanlaajuisesti. Suomella on oltava riittävä varautumisen taso ja tarvittava omavaraisuus kaikkein välttämättömimpien hyödykkeiden osalta.

Venäjä on jatkossakin naapurimme, vaikka luottamuksen sijaan on tullut pettymys. Yhteistyölle ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutukselle on löydettävä ammattimaiset tavat ja raamit myös tulevaisuudessa.

Harmaa aika on herkkää aikaa. Ei pidä provosoida eikä provosoitua. Tarvitsemme kärsivällisyyttä ja yhteiset askelmerkit eteenpäin yhdessä Ruotsin kanssa.

Arvoisa puhemies, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaisesti Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä. On syytä kiittää valtioneuvostoa ja tasavallan presidenttiä sekä maltista että määrätietoisuudesta asioiden hoidossa. Tällä tarmokkuudella on otettava seuraavatkin askeleet.