Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen huoltovarmuusselonteon lähetekeskustelussa pitänyt kansanedustaja Sari Tanus totesi, kuinka koronapandemia toi esiin Suomen huoltovarmuusjärjestelmän vakavia puutteita.
– Varmuusvarastot eivät olleet riittäviä eikä kaikkia toimintamalleja ollut suunniteltu ennalta. Käytäntöjä jouduttiin jatkuvasti pohtimaan perustuslaillisesta vinkkelistä, mikä hidasti päätöksentekoa ja reagointia.

– Kannatammekin selonteon ehdotusta huoltovarmuuslainsäädännön kokonaistarkastelusta ja sektorikohtaisesta päivityksestä, Tanus totesi.

– Parhaiten selviämme kriiseistä silloin, kun infra ja päätökset ovat omissa käsissämme.

Kristillisdemokraattien mukaan alkutuotannon nykyinen kustannuskriisi on niin syvä, että ellei hallitus pian löydä toimia tilojen tukemiseksi, myös isoja tuotantoyksiköitä voi kaatua ja tuotanto laskea.

– Kurkut ja tomaatit saattavat tulevana talvena jäädä saamatta, koska monet kasvihuoneet joutuvat kalliin sähkön vuoksi sammuttamaan valot. Tällaisten kriisien iskiessä valtion on reagoitava nykyistä huomattavasti nopeammin. Ukrainan kriisi on näyttänyt, mitä voi tapahtua, jos elämme tuontiviljan varassa, Tanus muistutti.

– Osa EU:n viimeaikaisista toimista ei kuitenkaan tue huoltovarmuutta, vaan jopa vaikeuttaa varautumista. On lähes mahdotonta löytää komission hyväksymiä keinoja tukea kustannuskriisin kanssa kamppailevaa maataloutta. Tähän hallituskin törmäsi keväällä, kun maatalouden pelastuspaketista oli komissiokierroksen jälkeen jäljellä vain luurankoversio. Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia EU:lta tarvitaan maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruuantuotannon ylläpitämisen.

Tanus muistutti, että Kristillisdemokraateille Suomen huoltovarmuus on luovuttamatonta.
– Julkaisimme alkusyksystä oman sadan toimenpiteen huoltovarmuuspakettimme, ja kiritämme hallitusta toimiin. Huoltovarmuuteen liittyvät panostukset on pidettävä tiukassakin taloustilanteessa prioriteettilistan kärjessä.

***

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 19.10.2022
VNS 8/2022 vp huoltovarmuusselonteko
Kansanedustaja Sari Tanus

Arvoisa puhemies, haluan lämpimästi kiittää kaikkia selonteon valmisteluun osallistuneita. Samalla totean, että tämä selonteko olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Sanotaan, että on myöhäistä ottaa vakuutusta, kun talo on jo palanut. Vielä ei ole myöhäistä, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Koronapandemia ja Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ovat osoittaneet, etteivät uhkat ole kadonneet maailmasta minnekään. Nykymaailmassakin voi tulla kylmä ja nälkä. Lisäksi on varauduttava uusiin ja yhä monimutkaisempiin uhkiin.

Selonteko on kattava, joskin ylätasoinen kuvaus Suomen huoltovarmuuden tilasta ja kehittämistarpeista. Huoltovarmuusjärjestelmämme vahvuus on, että markkinat ja koko yhteiskunta ovat mukana huoltovarmuuden rakentamisessa.

Koronapandemia toi kuitenkin esiin vakavia puutteita. Varmuusvarastot eivät olleet riittäviä eikä kaikkia toimintamalleja ollut suunniteltu ennalta. Käytäntöjä jouduttiin jatkuvasti pohtimaan perustuslaillisesta vinkkelistä, mikä hidasti päätöksentekoa ja reagointia. Sammutimme tulipaloja sen mukaan kuin niitä syttyi, sen sijaan, että meillä olisi ollut valmis sammutusjärjestelmä.

Järjestelmää on kehitettävä näiden kokemusten ja muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen pohjalta. Kannatammekin selonteon ehdotusta huoltovarmuuslainsäädännön kokonaistarkastelusta ja sektorikohtaisesta päivityksestä.

Politiikkatoimien vaikutuksia huoltovarmuuteen on arvioitava nykyistä systemaattisemmin. Vastuiden ja toimintamallien on oltava selkeitä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välillä. Nyt on viimeinen hetki minimoida riskit ennen kuin hyvinvointialueet tammikuussa aloittavat.

Se, miten varaudumme, on kiinni riskianalyysistämme. Kaasuputken räjähtämistä merenpohjassa ei pidetty todennäköisenä ja se kuitenkin tapahtui. Energiahankkeissa turvallisuuspoliittinen arviointi on jäänyt aivan liian ohueksi.

Elämme epävarmassa ajassa, jossa tärkeintä on vahvistaa yhteiskunnan kykyä vastata yllättäviin ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Parhaiten selviämme kriiseistä silloin, kun infra ja päätökset ovat omissa käsissämme.

Ruoka on yksi kriittisimmistä huoltovarmuuskysymyksistä. Maatilojen määrä on viime vuosina vähentynyt jatkuvasti, mutta tuotantomäärät ovat säilyneet. Nykyinen kustannuskriisi on niin syvä, että ellei hallitus pian löydä toimia tilojen tukemiseksi, myös isoja tuotantoyksiköitä voi kaatua ja tuotanto laskea.

Kurkut ja tomaatit saattavat tulevana talvena jäädä saamatta, koska monet kasvihuoneet joutuvat kalliin sähkön vuoksi sammuttamaan valot. Tällaisten kriisien iskiessä valtion on reagoitava nykyistä huomattavasti nopeammin. Ukrainan kriisi on näyttänyt, mitä voi tapahtua, jos elämme tuontiviljan varassa.

Selonteossa todetaan, että ”EU:n maatalouspolitiikka osaltaan mahdollistaa maatalouden harjoittamisen Suomen pohjoisissa oloissa.” Osa EU:n viimeaikaisista toimista ei kuitenkaan tue huoltovarmuutta, vaan jopa vaikeuttaa varautumista. On lähes mahdotonta löytää komission hyväksymiä keinoja tukea kustannuskriisin kanssa kamppailevaa maataloutta. Tähän hallituskin törmäsi keväällä, kun maatalouden pelastuspaketista oli komissiokierroksen jälkeen jäljellä vain luurankoversio. Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia EU:lta tarvitaan maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruuantuotannon ylläpitämisen.

Globaali energiariippuvuus on haavoittuvaista ja tehdyissä päätöksissä näkyy ideologia. Tilanne ei ole kestävä. Ei voi olla niin, että ongelmat vaikkapa Saksan energiamarkkinoilla heijastuvat tsunamin lailla suomalaisten kuluttajien sähkölaskuihin. Vaikka olemme sähköntuotannon suhteen lähes omavaraisia, emme pysty vaikuttamaan millaisia sähkölaskuja postiluukkuihimme tipahtaa. Tähän on saatava muutos.

Kriisit voivat toimia katalysaattoreina positiiviselle muutokselle. Koronakriisi eristyksineen pakotti meidät opettelemaan uuden tavan tehdä töitä ja ottamaan digiloikan. Samoin Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee muuttamaan suomalaista energiapolitiikkaa pysyvästi. Voisi puhu jopa energialoikasta. Nyt onkin oikea aika tukea kotitalouksien energiaremontteja ja muutosta kohti kriisinkestävämpää Suomea.

Arvoisa puhemies, Suomi on kansa, joka selviää. Suomalaiset osaavat toimia kriiseissä, luovuutta ja auttamishalua löytyy. Viranomaisten tehtävä on viestiä selkeästi siitä, miten erilaisiin poikkeustilanteisiin kannattaa varautua. Edelleen esitämme, että jokaiseen kotiin lähetetään varautumisopas, johon keskeiset tiedot ja ohjeet kootaan.

Kristillisdemokraateille Suomen huoltovarmuus on luovuttamatonta. Julkaisimme alkusyksystä oman sadan toimenpiteen huoltovarmuuspakettimme, ja kiritämme hallitusta toimiin. Huoltovarmuuteen liittyvät panostukset on pidettävä tiukassakin taloustilanteessa prioriteettilistan kärjessä.