Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä painottaa, että digipalvelujen tulee olla saavutettavia ja ymmärrettäviä myös niille, joille digipalveluiden käyttö on vaikeaa. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä on myös vahva aluepoliittinen ulottuvuus. Digisyrjäytyminen koskettaa eri tavoin jopa miljoonaa suomalaista.
– Digitalisaation tuomat hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. Laajakaistaverkkojen maantieteellisessä kattavuudessa Suomi on eurooppalaisessa vertailussa häntäpäässä, huomautti kansanedustaja Peter Östman pitämässään ryhmäpuheessa.

Työvoimapula on jo nyt merkittävin suomalaisten yritysten kasvun pullonkaula. Digitaalisten palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä tarvitaan huippuosaajia. Kilpailu heistä on globaalia. Ns. ”exit-verolla” hallitus aikoi tehdä juuri näiden huippuosaajien houkuttelemisen Suomeen vaikeammaksi.
– Aikooko hallitus tuoda tämän esityksen eduskunnalle vai ei, kysyi Östman.

Tietojärjestelmät ovat aiheuttaneet suurta haastetta myös sote-uudistuksessa. Hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa toimintansa kuuden viikon päästä, jolloin satojen eri tietojärjestelmien tulisi toimia yhteen.
– Kun elinkelvottomia hyvinvointialueita aletaan lähivuosina yhdistelemään, on edessä uudet tietojärjestelmäintegraatiot. Tähän pitää valmistautua jo nyt.

Östman kiinnitti huomiota myös digitalisaatioon liittyviin riskeihin. Perjantaina 11.11. uutisoitiin, että venäläiset hakkerit ovat varastaneet kymmenen miljoonan ihmisen terveystiedot Australiassa, mukana maan pääministerin terveysdata. Digitaaliset järjestelmät myös lisäävät riskejä muun muassa kyberhyökkäyksille.
– Digitalisaatio ei tule ilman riskejä. Kriittisen inframme kriisinsietokyvyn vahvistaminen on seuraavan hallituksen – ja kuntien tärkeimpiä tehtäviä, Östman painotti.

**Koko puhe

Suomen digitaalinen kompassi VNS 10/2022 vp
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe
Puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman

Arvoisa puhemies,

Digitalisaation kanssa tulemme painimaan seuraavat vuosikymmenet. On tärkeää päivittää niitä menettelytapoja, joilla digitalisaatiota johdetaan ja ohjataan. Tämä koskee julkisen hallinnon kaikkia tasoja, sekä kattavasti koko yhteiskuntaa.

Kuka digitalisaatiosta vastaa ja miten seuraava hallitus tulee varmistamaan, että johtamisen sirpaleisuudesta päästään eroon? Hallituksen perustama digiministerityöryhmä ja digitoimisto ovat askel oikeaan suuntaan. Selonteko on tärkeä keskustelunavaus. Nostan silti esiin muutamia digitalisaatioon liittyviä haasteita.

Digitalisaatio ei tule ilman riskejä. Viime perjantaina uutisoitiin, että venäläiset hakkerit ovat varastaneet kymmenen miljoonan ihmisen terveystiedot Australiassa – mukana maan pääministerin terveysdata. Mikään tietojärjestelmä ei ole aukoton, oli se sitten paperilla tai globaalin suuryrityksen pilvipalvelussa.

Digiyhteiskunnassa pärjääminen huolettaa monia. Sosiaalisen median ja älylaitteiden keskellä kasvaneet lapset voivat yhä huonommin. Digisyrjäytyminen koskettaa jopa miljoonaa suomalaista. Heitä on kaiken ikäisiä. KD eduskuntaryhmä painottaa, että palvelujen tulee olla saavutettavia ja ymmärrettäviä myös niille, joille digipalveluiden käyttö on vaikeaa.

Hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa toimintansa kuuden viikon päästä. Odotamme jännityksellä, miten satojen eri tietojärjestelmien yhteensovittaminen on alueilla onnistunut. Esimerkiksi Apottiin on käytetty rahaa jo kohta miljardi. Hankintaa on pidetty epäonnistuneena.
Kun elinkelvottomia hyvinvointialueita aletaan lähivuosina yhdistelemään, on edessä uudet tietojärjestelmäintegraatiot. Tähänkin pitää valmistautua jo nyt.

Digitalisaatio ei aina tee autuaaksi. Miksi Ukrainassa ei tullut viime keväänä kylmä, vaikka Venäjä teki kaikkensa lamauttaakseen maan energiajärjestelmät kyberhyökkäyksillä? Tietojeni mukaan Ukrainan kaupunkien kaasuverkot oli siirretty jo Krimin valtauksen jälkeen analogisiin ohjausjärjestelmiin. Järjestelmissä ei ollut mitään, mihin tehdä kyberhyökkäys.
Jos digitaalinen infrastruktuurimme on samassa kunnossa, kuin Helsingin putkiverkosto, olemme vaarassa. En viittaa nyt vain kyberhyökkäyksien riskeihin. Myös inhimillisiä virheitä ja luonnonmullistuksia tapahtuu. Järjestelmät vanhenevat. Suomen pankki on aiheellisesti muistuttanut siitä, miten tärkeä varamaksuväline käteinen on. Kriittisen inframme kriisinsietokyvyn vahvistaminen on seuraavan hallituksen – ja kuntien tärkeimpiä tehtäviä.
Digitalisaation tuomat hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. Laajakaistaverkkojen maantieteellisessä kattavuudessa Suomi on eurooppalaisessa vertailussa häntäpäässä. Digitalisaatioon liittyy suuria lupauksia vihreästä siirtymästä ja talouskasvusta.

Haluan muistuttaa muutamasta ehdosta.
Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää osaavaa työvoimaa. Työvoimapula on jo nyt merkittävin suomalaisten yritysten kasvun pullonkaula. Vaikka alkanut taantuma voi tilapäisesti muuttaa tilannetta, väestörakenteemme tarkoittaa, että emme voi olla kehityksen kärjessä kaikessa joka alalla. Ei riitä tekijät! On pakko tehdä strategisia valintoja. Koulutusjärjestelmä täytyy pitää laadukkaana ja kehittää sen joustavuutta. Viittaan muun muassa oppisopimuskoulutukseen.
Digitaalisten palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä tarvitaan huippuosaajia, kilpailu heistä on globaalia. Hallitus aikoi exit-verolla tehdä juuri näiden huippuosaajien houkuttelemisen Suomeen vaikeammaksi. Aikooko hallitus tuoda tämän esityksen eduskunnalle vai ei?

Digitalisaatio on keskeinen ja läpileikkaava ilmiö ja selonteko ansaitsee huolellisen valiokuntakäsittelyn.