Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman vaatii, että valtion on kyettävä vahvemmin puuttumaan strategisten kiinteistöjen myyntiin. Östman viittaa tapauksiin, joissa Poliisin tai Rajavartiolaitoksen käytössä olleita kiinteistöjä on myyty venäläisille.
– Näillä kiinteistöillä on strategista painoarvoa. Nykylainsäädännöllä valtio kykenee kontrolloimaan ainoastaan kokonaisten kiinteistökokonaisuuksien ja osakeyhtiöiden myyntiä. Eli, jos myytävä kohde on pelkästään pala isompaa kiinteistökokonaisuutta tai osakeyhtiötä, loppuvat valtion keinot puuttua myyntiin.
– On hyvin ongelmallista, että valtiolla ei ole keinoja puuttua tilanteisiin, joissa Suomen turvallisuuden kannalta strategisia kohteita myydään ei-toivotuille ostajille. Tähän on saatava muutos, painottaa Östman.
** Lue koko puhe:
KD:n ryhmäpuheenvuoro 16.11.2022
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta VNS 9/2022
Kansanedustaja Peter Östman
Arvoisa puhemies,
Käsittelyssä olevalla selonteolla on suuri taloudellinen painoarvo. Senaatti-konserni hallinnoi lähes viiden miljardin kiinteistöomaisuusmassaa, johon kuuluu noin 900 rakennusta. Haluan alleviivata selonteosta kolmea asiaa: taloudellinen tehokkuus, strateginen merkitys ja yhteiskäyttötilojen toimivuus.
Senaatti-konserni ei tee enää voittoa valtion sisäisellä vuokraustoiminnalla. Tämä on järkevä linjaus, koska näin vältetään tilanteita, missä jonkin valtion viraston on kannattavampaa etsiä toimitilansa yksityisiltä markkinoilta ja valtion omat tilat jäävät tyhjilleen, mikä kokonaistaloudellisesti katsottuna ei ole viisasta. Silti on oltava hereillä, ettei lipsuta tilanteeseen, missä omien tilojen käyttö tulee kalliimmiksi kuin yksityisiltä markkinoilta hankittujen.
Selonteon mukaan kiinteistö- ja toimitilahallinnon tavoitteena on valtion omaisuuden pitkäjänteinen ja taloudellisesti kestävä hoitaminen. Selonteosta kuitenkin puuttuu aivan keskeinen luku, eli tieto Senaatti-konsernin kiinteistöjen käyttöasteesta. Miten taloudellisuutta voi arvioida ilman tätä tietoa?
Viime vuosina etätyö on lisääntynyt ja uudessa tilanteessa myös valtiolla on intresseissä luopua kokonaan osasta toimitilojaan ja vapauttaa pääomaa järkevämpään käyttöön. Etätyön myötä on alettu suunnitella yhteiskäyttötiloja. Yhteiskäyttötilojen suunnittelun kohdalla on huomioitava tilojen käyttötarkoitus ja toimivuus, että ei käy niin, että työntekijöiden kannalta toimimattomat tilat entisestään kannustavat lisäämään etätyön määrää, jos yhteiskäyttötiloissa ei viihdytä. Ihmisten viihtymistä työpaikoilla on tuettava, koska kasvokkain kohtaamisella on edelleen suuri merkitys työnteon tehokkuuden ja sujuvuuden kannalta.
Yhteiskäyttötiloissa ei ole järkeä mennä äärimmäisyyteen eli siihen, että työntekijöiden ei ole enää miellyttävää tulla töihin paikan päälle, vaan jäädään toimimattomien työtilojen vuoksi etätöihin.
Hyvä huomio selonteossa on, että koko maan kattavalla viranomaisverkostolla on ratkaiseva merkitys sisäisen turvallisuuden takaamisessa ja että viranomaisten läsnäolo varmistaa sen, että ihmiset voivat luottaa yhteiskunnan apuun vakavimpien uhkien kohdatessa.
Harmaan talouden torjunta on myös nostettu selonteossa esille ja sen kitkeminen onkin erittäin tärkeää yhteiskunnan luotettavuuden säilyttämiseksi, mutta myös menetettyjen verotulojen takia.
Arvoisa puhemies,
Puolustuskiinteistöihin liittyy strateginen intressi. On hyvä, että se on selonteossa huomioitu. Kristiinankaupungissa hiljattain tapahtunut tilanne, missä poliisin toimintaa supistettiin ja vanha poliisilaitos myytiin venäläisille, ei saa toistua. On ongelmallista, että valtiolla ei ole keinoja puuttua tilanteisiin, joissa Suomen turvallisuuden kannalta strategisia kohteita myydään ei-toivotuille ostajille, tilanteissa missä myytävä kohde on pala isompaa kiinteistökokonaisuutta ja osakeyhtiötä. Nykylainsäädännöllä valtio kykenee kontrolloimaan ainoastaan kokonaisten kiinteistökokonaisuuksien ja osakeyhtiöiden myyntiä. Tähän on saatava muutos.
