– Vain perusrahoitusta nostamalla voidaan panostaa pitkäjänteiseen ja vakautta luovaan työhön oikeudenhoidossa, totesi KD:n ryhmäpuheen oikeudenhoitoa koskevan selonteosta pitänyt kansanedustaja Antero Laukkanen.

Rahoitusvajaus heijastuu erityisesti henkilöstöön.
– Oikeudenhoidon henkilöstön määrä on vähentynyt selvästi 2000-luvulla ja resurssipuutteen vuoksi henkilöstö on tällä hetkellä kuormittunut, Laukkanen muistutti.

***

Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta
Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe 1.12.2022
Kansanedustaja Antero Laukkanen

Arvoisa puhemies,

Uskoisin, että useimmat meistä ovat nähneet vanhan elokuvan ”Vain muutaman dollarin tähden”. Suomalaisen oikeuslaitoksen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt vain 90 miljoonan euron tähden.

Toimiva ja luotettava oikeusjärjestelmä on demokraattisen oikeusvaltion keskeinen pilari. Se luo vakautta, pysyvyyttä, ennakoitavuutta ja luottamusta. Suomella on tässä hyvä historia ja kansainvälisten vertailututkimusten mukaan suomalainen oikeusvaltio on vankalla pohjalla. Nyt tämä pohja on murtumassa.

Meillä tehdään erittäin paljon laadukasta työtä ja oikeudenhoidon eri sektoreilla on korkean tason asiantuntijuutta. Kuitenkin meillä on myös paljon ongelmia ratkaistavana, jotta oikeusjärjestelmämme ja oikeudenhoito nauttisi jatkossakin sille tärkeää luottamusta.

Selonteko nostaa esiin keskeisenä ja pidempään vallitsevana vakavana ongelmana puutteellisen rahoitus. Tämä on ollut lakivaliokunnassakin selkeästi esillä jo monien vuosien ajan. Asia ei korjaannu satunnaisilla lisärahoilla, vaan tarvitsemme pysyvälle rahoitukselle selkeän korotuksen. Vain perusrahoitusta nostamalla voidaan panostaa pitkäjänteiseen ja vakautta luovaan työhön oikeudenhoidossa.

Rahoitusvajaus heijastuu erityisesti henkilöstöön. Oikeudenhoidon henkilöstön määrä on vähentynyt selvästi 2000-luvulla ja resurssipuutteen vuoksi henkilöstö on tällä hetkellä kuormittunut. Tämä korostuu muun muassa tuomarien ja syyttäjien kohdalla. Juttumäärät ovat lisääntyneet ja tapaukset monimutkaistuneet, eikä töitä saada tehtyä niin sanotun normaalin työajan puitteissa, vaan töitä tehdään ylitöinä vapaa-ajalla. Tämä on erittäin huolestuttava tilanne niin työntekijöiden jaksavuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta kuin myös kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta.

Selonteossa nostetaan keskeisenä ongelmana myös oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus. Oikeudenkäyntikulujen kasvaminen on ongelma erityisesti riita-asioissa, mikä vaatii jatkossa kunnon tarkastelua ja lisää toimia. Kansalaista kohtaava hometalokauppa on jo itsessään tragedia, saati sitten sen päälle tuleva pelko jopa satojentuhansista oikeudenkäyntikuluista tappion sattuessa. Asiat tulee voida saada oikeuden ratkaistavaksi ilman pelkoa henkilökohtaisen taloutensa romahtamisesta, sillä muutoin meillä ei toteudu perustuslainmukainen oikeus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä.

Vastaavasti pitkät käsittelyajat ovat olleet meillä jo pitkään ongelma ja Suomea on niistä myös huomautettu. Korona pahensi tilannetta entisestään. Asioiden käsittely useamman vuoden viiveellä on selkeästi omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään.

Oikeudenkäyntikuluihin liittyen myös oikeusapujärjestelmä vaatii perusteellista uudistamista, jotta se mahdollistaisi isommalle osalle tukea kustannuksiin.

Meillä on myös paljon inhimillisisä ongelmia yhteiskunnassa ja ilmiöitä, jotka heijastuvat oikeudenhoidon eri sektoreihin ja viranomaisten työhön.

Esimerkiksi kotitalouksien velkaantumisaste, maksuhäiriöisten henkilöiden ja ulosottovelallisten määrät ovat kasvaneet. Nykytilanne, muun muassa elinkustannus- ja asumiskustannusten nousu, ei lupaa parempaa muutosta näihin asioihin. Siksi on tärkeää, että velkaantumista pyritään ehkäisemään ja tarjoamaan apua velkakierteestä ulospääsemiseksi.

Vastaavasti rikollisuuden puolella meillä on kasvavana ongelmana muun muassa nuorten jengirikollisuus, jonka kehityskulusta näemme tällä hetkellä vakavia uutisia Ruotsista. Tähän kehityssuuntaan meidän on puututtava nyt ja selvitettävä jengiytymiseen altistavat tekijät.

Selonteossa nostettiin hyvin esille myös, kuinka rikosseuraamusasiakkailla korostuvat esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat ja kriisi- ja traumatausta. Näitä tekijöitä on tärkeä tunnistaa ja resursoida riittävästi apua vankeuskierteen katkaisemisemiseksi sekä puuttua ongelmien kertautumiseen jo ennaltaehkäisevästi.

Oikeudenhoidon puolella on tehty myös paljon hyviä toimia, joilla on jo nyt pystytty tehostamaan toimintaa, muun muassa digitalisaation avulla. Selonteossakin on tuotu esille muun muassa sähköinen asiointi ja etäpalveluiden hyödyt niin työnteossa kuin itse prosesseissa. Tämän osalta on kuitenkin tärkeä pitää huoli siitä, ettei digipalveluiden ulkopuolelle jää ihmisiä ja että kaikilla on riittävän hyvät mahdollisuudet asiointiin. Esimerkiksi ikäihmiset tulee ottaa huomioon.

Kehittävät toimet ovat erittäin merkittävässä roolissa jatkossa, sillä tilanne ei tule työmäärän tai tehtävien laadun osalta ainakaan helpottumaan. Tarvetta ei poista edes lisäys perusrahoitukseen. Tärkeää on, että niin rahoituskysymyksissä kuin muussa kehitystyössä pystytään näkemään oikeudenhoidon kokonaiskuva ja huomioimaan oikeudenhoidon ketjumaisuus ja viranomaisten väliset riippuvuussuhteet.