Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on jättänyt vastalauseen valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön. Kristillisdemokraatit arvostelevat hallitusta reippaasta velanotosta ja priorisoinnin puutteesta. Talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, ja valtionvelka nousee vuoden 2023 lopussa arviolta 146 miljardiin euroon.
– Pelkän valtionvelan korkomenoihin hupenee ensi vuonna lähes sama summa, jonka Suomen terveydenhuolto, käytännössä hyvinvointialueet, tarvitsisivat rahoitusvajeensa kattamiseksi, muistutetaan KD:n vastalauseessa.

Vuoden 2022 alussa talous kasvoi vielä hyvää vauhtia, mutta useiden arvioiden mukaan korkeasuhdanne hiipuu vähitellen ensi vuonna. Muun muassa energian korkea hinta heikentää Euroopan talousnäkymiä.
– Seuraavan hallituksen käytännössä pitää sopeuttaa taloutta taantumassa. Marinin hallituksen loppukauden suhdannepolitiikka on lopulta ollut varsin myötäsyklistä, toteaa Kristillisdemokraatteja valtiovarainvaliokunnassa edustava puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Hän muistuttaa, että seuraavan hallituksen pelivara on erittäin pieni.
– On Suomen kannalta valitettavaa, että juuri tähän saumaan hallitus teki vaalibudjetin, jossa käytännössä mistään ei ole haluttu tinkiä. Ja silti reippaasta velanotosta huolimatta monet keskeiset kriittiset alat kuten terveyden- ja vanhustenhoito sekä maatalouden kustannuskriisi ovat jääneet vastaamatta. Rahaa on jaettu hallituspuolueiden omiin lempihankkeisiin ja tätä kasvavien ruoka- ja energialaskujen kanssa kärvistelevien kansalaisten on vaikea ymmärtää.
– Talouden rakenteelliset uudistukset, joihin myös vasemmistopuolueet laittavat toivonsa julkisen talouden vahvistamisessa, ovat jääneet Marinin hallitukselta vähäisiksi.

Essayah ihmettelee pääministeripuolueen vaitonaisuutta ja yhtyy kritiikkiin sammutetuista lyhdyistä. SDP ei ole toiseksi julkistanut omaa arviotaan julkisen talouden sopeutustarpeesta.
– On erittäin huolestuttavaa, jos gallupkakkonen ja mahdollinen tuleva valtiovarainministeripuolue ei halua osallistua vakavaan keskusteluun valtiontaloudesta juuri millään tavalla.
– Kristillisdemokraatit on korostanut samaa, mitä Valtiovarainministeriö viime viikolla. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. Oppositiopuolueidenkin vaihtoehtobudjetit ovat leikkauksiltaan maltillisia VM:n esittämään ”matokuuriin” verrattuna. Hallitus ei valitettavasti ottamaan huomioon asiantuntija-arvioita ja tekemään talouspolitiikkaa, jolla vahvistettaisiin julkista taloutta ja luotaisiin pelivaraa tulevaisuuteen, toteaa Essayah.

Kristillisdemokraatit julkaisi oman vaihtoehtobudjettinsa 25.11. Vaihtoehtobudjetin löydät täältä.