Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah kommentoi puoluevaltuustolle pitämässään katsauksessa Keskustan puheenjohtajan yhteistyöpuheita.

– Tänään Annika Saarikko on esittänyt ns. keskiryhmille RKP:lle, Liike Nyt:lle ja meille KD:nä sekä ilmeisesti heille keskiryhmänä näyttäytyvälle Vihreille yhteistyön kättä ja Tulevaisuusfoorumia ensi vuoden puolella vahvistaakseen suomalaisen poliittisen keskustan asemaa.

– Tämän hallituksen työ- ja yrittäjyysmyönteinen linja, joka korostaa perheiden hyvinvointia ja puolustaa suomalaista maa- ja metsätaloutta, resonoi monen suomalaisen äänestäjän näkemyksiin. Se näyttää resonoivan myös oppositiossa olevaan Keskustaan, joka kuitenkin päätti jättäytyä tämän hallituskoalition ulkopuolelle.

– Meille kristillisdemokraateille on aina ollut luontevaa tehdä yhteistyötä eri poliittisten puolueiden kanssa. Lukuisissa vaaleissa – niin paikallis- kuin valtakunnan tasolla – olemme myös tarjonneet yhteistyönkättä Keskustalle, mutta siihen ei ole juurikaan tartuttu. Toisaalta Keskusta itse viime kaudella kuunteli vasemmistoseireenien ääntä ja halusi nyt myös heidän kanssaan jäädä oppositioon.

– Jos tämä puheenjohtaja Annika Saarikon avaus tarkoittaa sitä, että Keskusta alkaa vähitellen löytää oman identiteettinsä keskusta-oikeistolaisena puolueena, niin silloin yhteistyön mahdollisuudet varmasti ovat hyvät.  Elämme monella tavalla sellaista aikaa, että yhteistyötä puolueiden välillä ja yli hallitus-oppositiorajojen tarvitaan, Essayah totesi.

Venäjän hybridivaikuttamisen palettiin kuuluu myös vaikuttaminen ja paineen luonti Suomen rajalla. Sen tavoitteena on myös saada luotua railoja ja hajaannusta yhteiskuntiin. Maahantulon välineellistäminen on yksi keinoista vaikuttaa Suomen ja EU:n rajaturvallisuuteen.

Essayah korosti puheenvuorossaan, että hallituksella on valmius edelleen tehdä toimenpiteitä, mikäli niitä tarvitaan Venäjän hybridioperaation lopettamiseksi.

– Rajaylityspaikkojen sulkeminen tuo toki haasteita monen yksilön ja yrityksen arkeen. Ymmärrämme sen. Suomen on kuitenkin pysyttävä päättäväisenä, jotta tällainen toiminta loppuu. Vahva ja eheä yhteiskunta on Suomen voimavara.

– Presidenttiehdokkaana olen koko kampanjan ajan painottanut sitä, että turvallinen ja kriisinkestävä Suomi lähtee kokonaisturvallisuusajattelusta, jossa sotilaallinen maanpuolustus, kova maanpuolustustahto ja myös oman alueen koskemattomuuden turvaaminen luovat perustan. Olemme myös aktiivinen Nato-maa ja teemme hyvää kansainvälistä yhteistyötä.

– Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus tänä päivänä sitoutuvat hyvin pitkälti toisiinsa ja on tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa meillä vallitsee ilmapiiri, jossa jokainen kokee kuuluvuutta tähän yhteiskuntaan eikä sisäinen turvallisuus horju.

– Sen lisäksi tarvitaan kriisinkestävyyttä ja se tarkoittaa sitä, että meillä on omavaraisuutta ja olemme myös huoltovarmuudeltaan korkealla tasolla ja pystymme muun muassa esimerkiksi ruoantuotannossa huolehtimaan, paitsi omien kansalaisten ruoantuotannosta, niin toivon mukaan tulevaisuudessa myös yhä suuremman joukon ruokahuollosta, Essayah muistutti.

Lue Essayah`n katsaus kokonaisuudessaan. Se on myös katsottavissa streamattuna KD:n Fb-sivulla www.facebook.com/kristillisdemokraatit ja YouTube-kanavalle www.youtube.com/kristillisdemokraatitKD.

***

Poliittinen katsaus Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto 25.11.2023
Puolueen pj., kansanedustaja Sari Essayah

Arvoisat kristillisdemokraatit, hyvä puoluevaltuuston väki!

Haluan aloittaa tämän puheeni muistuttamalla meille tärkeistä arvoista ja tavoitteista. Kristillisdemokraatit ovat toteuttamassa sitä suunnanmuutosta, jota vaalikentilläkin lupasimme. Haluan korostaa, että Suomen talouden suunnanmuutos on tämän hallituksen keskeinen tehtävä, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevaisuudessa. Meidän kristillisdemokraattien yhdessä hyväksymämme ohjelmat, ovat edelleen meidän työmme keskiössä ja niiden pohjalta teemme työtä myös hallituksen sisällä. Teemme parhaamme juuri niiden hyvien KD:läisten tavoitteidemme edistämiseksi, joiden kanssa olemme hallitukseen menneetkin. Niillä tavoitteilla olemme saaneet äänestäjiltämme mandaattimme olla mukana eduskunnassa ja hallituksessa, ja tältä pohjalta teemme työtä joka päivä. Oma tiimini ministeriössä on kokonaan KD:n pitkän linjan vaikuttajia. He ovat kirjoittaneet KD:n ohjelmia, eduskuntaryhmän kannanottoja ja linjauksia vuosia ja tekevät KD:n näköistä työtä myös hallituksessa. Kristillisdemokraattiset arvot ja kristillinen ihmiskuva ovat työmme keskiössä, ja ne luovat pohjan kaikelle vaikuttamisellemme.

Syksyn kuluessa valtion talousluvut ovat edelleen heikentyneet sitten Säätytalon ennusteiden. KD:n vahva viesti jo ennen vaalejakin oli, että valtion velalla on väliä. Nyt me karulla tavalla näemme, mitä valtion valtava velkaantuminen aiheuttaa -pelkkiä korkomenoja ensi vuoden budjetissa maksetaan 2,5 miljardia euroa ja valtion velka ensi vuoden lopussa on 163 miljardia euroa. Velan osuus BKT:stä liikkuu siellä reilussa 70 prosentissa kun kuntien ja muun julkisen sektorin velka lasketaan yhteen. Tilanne on erittäin huolestuttava ja olemme pian Euroopan 7. velkaisin maa samalla kun muiden valtioiden velkakäyrä näyttää alenevalta.

Valtio joutuu ensi vuonna ottamaan tarkennusten jälkeen velkaa 11,4 miljardia huolimatta siitä, että teemme hallituskaudella 6 miljardin sopeutustoimia. Ja jos huomioidaan, että tuosta on korkomenoja pelkästään se 2,5 miljardia niin voisi sanoa, että entisestä mallioppilaasta on tullut tarkkisluokkalainen. Talouden velkalaivan kääntäminen tapahtuu hitaasti ja työtä on tehtävä pitkäjänteisesti.

Niinpä tämän vaalikauden jokainen budjetti, lisä- ja täydentävä talousarvio tulevat noudattamaan niukkuuden linjaa. Täydentävässä talousarviossa laitettiin tällä viikolla muutama huomionarvoinen asia kuntoon. Opintorahan huoltajakorotuksen nostoon ollaan laittamassa 5 miljoonaa euroa osana perhepakettia. KD on perhepuolue hallituksessakin. Kielikylpytoimintaan ja kaksikieliseen opetukseen suunnataan vajaan puolen miljoonan lisärahoitus. Tärkeä osa kokonaisturvallisuutta on ampumaratojen jatkolupien turvaaminen ja niihin panostetaan ensi vuonna lähes miljoona euroa. Tästä hyötyvät niin puolustusvoimat, reserviläiset. poliisi, ampumaurheilijat kuin metsästäjätkin. Hallitus myös turvaa 4H toiminnan jatkuvuutta puolen miljoonan lisärahoituksella. 4H-toiminnassa tehdään erittäin merkittävää nuorten yrittäjyyskasvatusta ja toiminta on laajentunut maaseudulta koko maahan. Tätä toimintaa halutaan tukea jatkossakin. Myös investointipaketin toimia edistetään.

Reilu viikko sitten perjantai-iltana kuntakenttä järkyttyi valtiovarainministeriön julkaisemista, juuri valmistuneista tarkistuslaskelmista, joiden mukaan kuntien valtionosuuksissa on 415 miljoona euroa ylimääräistä ja takaisin perittävää jo ensi vuonna. Kyseessä oli sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen siirron tarkistus vuoden 2022 verotietojen ja tilinpäätösten pohjalta. Hallitus reagoi äärimmäisen nopeasti tähän yllättävään, ikävään ja kunnille kohtuuttomaan tilanteeseen. Jo viikonlopun jälkeen tiistaina meillä oli valmis malli, jolla nämä laskennalliset valtionosuusleikkaukset voitiin ensi vuodelta välttää. Hallitus päätti reagoida nopeasti. Olemme hallituspuolueiden kesken lisäksi sopineet etsivämme yhdessä ratkaisut, joilla voidaan helpottaa vaikutuksia kuntien talouteen vuodesta 2025 alkaen. Tällä hetkellä leikkaukset on jaksotettu vuosille 2025-2027.

Tämä episodi osoittaa, miten huonosti edellisen hallituksen soten rahoitusmalli oli rakennettu. Jos VM ei onnistu sen rahansiirtoja tuon tarkemmin ennakoimaan, niin ei ihme, että kunnat ja hyvinvointialueet ovat olleet haasteissa. Kyse oli puhtaasti edellisen hallituksen säätämistä sote-laeista ja niiden toimeenpanosta. On ehkä aika kuvaavaa, miten paljon vastaavia miinoja on joko tietoisesti tai vahingossa rakennettu nyt tämän hallituksen purettavaksi. Kyllä me niitä tietysti sitä mukaa puramme, kun havaitsemme, mutta vastuullisuutta voisi toivoa aivan jokaiselta hallitukselta vuorollaan.

Keskeistä kuitenkin on se, että niin tärkeää kuin sote-palvelut ovat, myös kunnille jää riittävät resurssit lasten ja nuorten tärkeiden peruspalvelujen, kuten perusopetuksen ja harrastusten järjestämiseen. Kunnat ovat jääneet hiukan liian vähälle huomiolle hyvinvointialueuudistuksessa. Ei ole ollenkaan samantekevää, miten siellä pärjätään sote-uudistuksen jälkeen.

Hyvät kuulijat,

Maatalouden kannattavuuden merkitys ei ole hävinnyt mihinkään. Meille ovat tärkeitä aivan samat asiat kuin ennen vaaleja. Viljelijän on saatava työstään palkka, elintarvikeketju on saatava tasapainoisemmaksi ja ruuantuotanto on jälleen palautettava maatalouden keskiöön. Ministerinä tiedän, että mikään näistä tehtävistä ei ole helppo temppu tehtäväksi, mutta silti on toimeen tartuttava, ja niin olemme tehneetkin. Elintarvikeketjun osalta keskeistä on tiedonsaannin avoimuuden lisääminen, ja olemme ryhtyneet valmistelemaan elintarvikemarkkinalain uudistamista, ja käymme keskusteluja työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan kilpailu- ja hankintalain muutosten osalta, kuten hallitusohjelmassa on linjattu.

Ruokavirasto on herättänyt paljon keskustelua. Erityisesti tämä on kilpistynyt tukimaksatusaikatauluihin, jotka ovat CAP-kauden vaihtumisen myötä muuttuneet. Kaikista tuista maksetaan tällä CAP-kaudella tuenhakuvuoden aikana noin 76%. Se on vähemmän kuin aiemmin, mutta luku on silti hyvä pitää mielessä, kun keskustelusta on välillä voinut saada kuvan, että kaikki tuet ovat siirtyneet hamaan tulevaisuuteen. Muuttuneet aikataulut osuvat erilaisiin tiloihin eri tavalla, enkä vähättele päänsärkyä ja maksuvalmiusongelmia, joita tänä syksynä monilla tiloilla on. Olen vedonnut myös pankkeihin, että ne tulisivat näissä tilanteissa vastaan, se on heidän yhteiskuntavastuutaan. Eri pankit ovat reagoineet tähän kovin eri tavoin.

Tämän vuoden osalta muutoksia ei tukien maksatusaikatauluihin voitu enää tehdä, mutta tulevaa varten olen pyytänyt selvitystä siitä, millaisin reunaehdoin ja edellytyksin tuista suurempi osa voitaisiin maksaa hakuvuoden puolella. Kuten sanoin tuottajille kuluneella viikolla, sanon tässäkin, että tämä ei sen puoleen ole lupaus muutoksesta, ja että haluan odottaa selvityksen valmistumisen ja sitten yhdessä punnita, parantavatko mahdolliset muutokset tilojen tilannetta vai eivät. Pidän tärkeänä, että tukimaksatukset pystytään toteuttamaan paitsi valtion rahoitusoikaisuriskit minimoiden myös maatilojen toiminta-aikataulu nykyistä paremmin huomioiden.

Maatalouspolitiikka on EU:n yhteistä, ja se jättää varsin vähän tilaa Suomelle tehdä nopeita suunnanmuutoksia. Uusi yhteisen maatalouspolitiikan kausi on alkanut tämän vuoden alussa, ja ensimmäinen kierros Suomen esittämiä muutoksia neuvoteltu komission kanssa. Nyt alamme valmistella vuoden 2025 muutosesityksiämme, mikä kuvaa hyvin, miten pitkässä puussa asioita tehdään. Tukijärjestelmät ovat kankeita, ja vaikka rahaa olisikin, on se vaikea saada ohjattua laillisin keinoin tiloille silloin, kun tarve on suurimmillaan. Tätä olen myös neuvostossa tuonut esille.

EU:ssa on meneillään useita Suomelle tärkeitä asioita. Ennallistamisasetuksesta trilogissa syntyi kompromissi, joskaan emme vielä parlamentin lopullista kantaa tiedä. Siihen, mitä se lopulta Suomelle tulee tarkoittamaan, vaikuttaa paljolti kansallinen ennallistamissuunnitelma, joka laaditaan asetuksen pohjalta. Hyvää trilogituloksessa on, että esimerkiksi turvemaiden vettämistavoitteissa jätettiin maanomistajat ja viljelijät velvoitteiden ulkopuolelle. Valtiolle se toki tarkoittaa sitä, että kannusteita on luotava ja korvauksia maksettava. Metsäkatoasetuksen suhteen on meneillään puolentoista vuoden aika, jona kansallinen toimeenpano pitää valmistella, Odotamme kuitenkin edelleen komissiolta toimeenpano-ohjeita, tästä muistutin komissaari Sinkeviciusta viimeksi tällä viikolla. Metsäkatoasetus on viime kauden epäonninen esitys, jonka edellinen hallitus päästi läpi ja nyt se aiheuttaa päänsärkyä niin meillä kuin maailmalla. Kenellekään ei vielä ole oikein selvää, miten tämä Amazonin sademetsien pelastamiseen tähdännyt esitys lopulta toimeenpannaan. Vaarana on, että hyvistä tavoitteistaan huolimatta se iskee omaan nilkkaan. Tällä viikolla tuli myös komission esitys koskien metsien monitorointia. Suomelle tärkeää on, että kustannukset pysyvät kurissa ja toisaalta, ettei tarvitse luoda päällekkäisiä järjestelmiä ja tehdä tuplatyötä. Kaikkein tärkeintä tietenkin on, ettei päätösvalta karkaa Brysseliin.

EU-vaikuttamisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Teemme sitä yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa – monissa asioissa meillä on kohtalotovereita. Ruotsi tietysti korostuu läheisimpänä yhteistyökumppaninamme, ja olen erityisen iloinen, että Ruotsin maaseutuministeri on myös kristillisdemokraatti. Yhteistyö on ollut luontevaa ja tiivistä.

Itämeren kalastuskiintiöneuvotteluja valmistellessamme näin erinomaista vaikuttamista, ja kompromissi oli käytännössä hyvin pitkälti Suomen käsialaa. Pienikin voi vaikuttaa, mutta silloin kotiläksyt on tehtävä hyvin, ja oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja pelattava samaan maaliin kaikilla tasoilla. Tätä samaa henkeä tarvitaan laajemminkin EU-vaikuttamiseen, joka tänä päivänä on senkin vuoksi haasteellista, että moni asia menee yli sektorirajojen ja koskee yhtä aikaa useita ministeriöitä.

Monissa asioissa olemme penänneet EU:ssa maalaisjärkisempää politiikkaa. Esitykset, jotka ovat arjelle vieraita ja aiheuttavat jäsenmaille tai niiden yrityksille kohtuuttomasti kustannuksia ja lisätyötä, vahvistavat vain EU-kriittisyyttä jäsenmaissa. Tämä nähdään hyvin vaikkapa Hollannin tuoreessa vaalituloksessa. EU:n halu vahvistaa omia varojaan, lisätä delegoitujen asetusten määrää, kahmia lisää päätösvaltaa ja sälyttää jäsenmaille yhä enemmän erilaisia velvoitteita ja kustannuksia, ovat omiaan heikentämään EU:n kannatusta. EU:n onkin palattava juurilleen. Palattava hoitamaan niitä asioita, jotka ovat aidosti rajat ylittäviä ja joiden hoitaminen yhteisesti hyödyttää jäsenmaita.

EU-vaikuttaminen jatkuu tiiviinä esimerkiksi suurpetopolitiikan parissa, tulevan kauden rahoituskehyksen ja erityisesti CAP-rahoituksen osalta, ja yleisesti maa- ja metsätalouden edellytysten parantamisessa.

Ensi keväänä on tulossa EU-vaalit, ja vaikka se ei vielä kansalaisen arkeen näy, on komission kauden kääntyminen loppusuoralle jo vahvasti läsnä EU-asioiden käsittelyssä. Olen ollut iloinen siitä, että eurooppalainen emopuolueemme EPP on ottanut vahvasti viljelijän asian ajaakseen, ja että Euroopan parlamentissa laajemminkin ymmärretään ruokaturvan tärkeys maatalouspolitiikan keskiössä.  Pidän tiiviisti yhteyttä myös ministerikollegoihin EPP:n sisällä.

Viimeksi maanantaina tapasimme neuvoston yhteydessä ja keskustelimme ajankohtaisista asioista. Joku kollega sanoi, että kuunnellessani teitä muita varmistun, että olen oikeassa porukassa, sillä niin samankaltaisia jaetut huolet olivat. Myös meidän huolemme saivat vastakaikua, ja muut, myös ei-metsäiset maat vakuuttivat valmiuttaan tukea meitä esimerkiksi metsäasioissa – on pidettävä kiinni tärkeistä periaatteistamme, kuten kansallisesta toimivallasta.

Hyvät kuulijat,

Ehkä kaikkein eniten ovat puhututtaneet nämä sosiaaliturvan ja työttömyysturvaetuuksien rakenteelliset uudistukset ja niihin liittyvät säästöt. Nyt teemme itse asiassa juuri sitä kannustavan perusturvan uudistusta, josta me kristillisdemokraatit olemme jo vuosia puhuneet. Puramme kannustinloukkuja, jotta työnteko olisi joka tilanteessa kannattavaa, ja jotta jokainen voisi itse omalla työnteolla parantaa omaa ja perheensä toimeentuloa.  Kun me viestimme ulospäin ja keskustelemme kansalaisten kanssa, on tärkeätä muistaa, että nämä kannustinloukut eivät ole ihmisten vika, eikä niiden purkaminen ole helppoa. Hallitus pyrkii kuitenkin tekemään muutokset niin, että ne mahdollisimman vähän vaikeuttavat toimeentuloa ja vaikuttavat suomalaisten arkeen. Leikkaukset pyritään tekemään niille, joilla on mahdollisuus työtä tekemällä parantaa toimeentuloaan. Esimerkiksi eläkeläisten toimeentuloon ei kosketa.

Toteutamme uudistuksia, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavampaa kuin tukien varassa elämisen. Samalla sosiaaliturvaa yksinkertaistetaan. Näin kaikenlaisen työn vastaanottaminen tulee kannattavampaa. Köyhyyttä torjutaan kaikkein tehokkaimmin työllä ja näissäkin uudistuksissa on koko ajan pidetty huolta siitä, ettei kaikkein vähävaraisimmille tarkoitettuihin toimeentulotukiin kosketa eivätkä indeksijäädytykset koske heitä.

Hallituksen linja on työn ja yrittämisen linja. Työn ja yrittäjyyden kautta luomme Suomeen hyvinvointia ja varmistamme, että tulevaisuudessa jokainen kykyjensä mukaan osallistuu nykyistä enemmän työmarkkinoille. Suomalaisten työmarkkinoiden erikoispiirre on se, että meillä voi valita osallistuuko työmarkkinoille, vai jääkö niiden ulkopuolelle. Tätä mahdollisuutta ei muissa Pohjoismaissa tunneta. Meillä ei kuitenkaan ole varaa jättää yhä useampaa nuorten ikäluokkien edustajaa työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tarvitsemme jokaisen työpanoksen. On vastuullista tehdä päätöksiä, jotka turvaavat suomalaisen hyvinvointivaltion tulevillekin sukupolville. Suomen talouskasvua hidastaa jo nyt vaikea työvoimapula, joka uhkaa jo palveluiden järjestämistä tietyillä aloilla. Meillä on myös laaja-alainen rakenteellinen työttömyys, avoimia työpaikkoja ja toimeentulotuen varassa puolet enemmän ihmisiä verrattuna Ruotsiin.

Kun keskustellaan työvoimapulasta, on tärkeää nähdä sosiaaliturva- ja työmarkkinauudistusten merkitys osana sen ratkaisua. Sosiaaliturvaan ja työnteon kannustavuuteen liittyvät ratkaisut tulevat näyttämään sen, mikä potentiaali Suomessa on – miten paljon nyt työvoiman ulkopuolella olevasta väestöstä on mahdollisuus saada työn pariin. Maassamme on satoja tuhansia työikäisiä työvoiman ulkopuolella ja heidän saamisensa työn pariin auttaa sekä kansantaloutta, että vähentää syrjäytymistä ja köyhyyttä. Lainsäädännön uudistukset ovat eduskunnassa käsittelyssä tällä hetkellä ja alkavat vaikuttaa vuoden 2025 aikana.

Politiikan syksyä ovat värittäneet myös työmarkkinauudistukset, jotka parantavat työnteon kannustavuutta, työmarkkinoiden joustavuutta, yritysten kilpailukykyä sekä madaltavat työllistämisen kynnystä.  Joustavampien työmarkkinoiden tavoitteena on vähentää työttömyysjaksoja, nostaa työllisyysastetta ja lisätä tarjolla olevien työpaikkojen määrää. Painopiste verotuksessa on oltava pitkällä tähtäimellä pois työn ja toimeentulon verotuksesta kohti haittojen verotusta. Kokonaisveroaste ei kiristy ja yritysten verotus pysyy muuttumattomana. Ansiotulon verotusta kevennetään vaalikauden aikana yhteensä 400 miljoonalla, jossa pääpaino on pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämisessä. Eläkeläisiä houkutellaan töihin keveämmän verotuksen porkkanalla.

Työmarkkinauudistukset sisältävät muutoksia myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, työssäoloehtoon, palkattomaan ensimmäiseen sairauspäivärahaan sekä paikallisen sopimisen mahdollistamiseen. Ansiosidonnainen päiväraha porrastetaan ja omavastuupäivät palautetaan Sipilän hallituksen 7 päivän tasolle ja työttömyysetuuden suojaosa poistetaan. Järjen Ääni kuitenkin sanoo, että kokoaikatyön vastaanottamisen tulee olla kannattavampaa kuin osapäivätyön. Työttömyyspäivärahan lapsikorotusten poisto on tehnyt kipeää, mutta huomioon on otettava sen työllisyysvaikutukset sekä se, että leikkauksia kompensoidaan juuri lapsilisien kautta. Kaikkien näiden uudistusten keskiössä on uudistaa työmarkkinoitamme ja sosiaaliturvaamme kohti Pohjoismaista tasoa ja hankkia työvoimaa talouskasvun mahdollistamiseksi. Hallitus tavoittelee vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa, jotka perustuvat valtiovarainministeriön laskelmiin.

Tämän hallituksen työ ja yrittäjyysmyönteinen linja, joka korostaa perheiden hyvinvointia ja puolustaa suomalaista maa- ja metsätaloutta resonoi monen suomalaisen äänestäjän näkemyksiin. Se näyttää resonoivan myös oppositiossa olevaan Keskustaan, joka kuitenkin päätti jättäytyä tämän hallituskoalition ulkopuolelle. Tänään Keskustan pj. Annika Saarikko on esittänyt ns. keskiryhmille RKP:lle, Liike Nyt:lle, ja meille KD:nä sekä ilmeisesti heille keskiryhmänä näyttäytyvälle Vihreille yhteistyön kättä ja Tulevaisuusfoorumia ensi vuoden puolella vahvistaakseen suomalaisen poliittisen keskustan asemaa.

Meille kristillisdemokraateille on aina ollut luontevaa tehdä yhteistyötä eri poliittisten puolueiden kanssa. Lukuisissa vaaleissa – niin paikallis- kuin valtakunnan tasolla – olemme myös tarjonneet yhteistyönkättä Keskustalle, mutta siihen ei ole juurikaan tartuttu. Toisaalta Keskusta itse viime kaudella kuunteli vasemmistoseireenien ääntä ja halusi nyt myös heidän kanssaan jäädä oppositioon. Jos tämä pj. Annika Saarikon avaus tarkoittaa sitä, että Keskusta alkaa vähitellen löytää oman identiteettinsä keskusta-oikeistolaisena puolueena, niin silloin yhteistyön mahdollisuudet varmasti ovat hyvät.  Tämä monella tavalla sellaista aikaa, että yhteistyötä puoluiden välillä ja yli hallitus-oppositiorajojen tarvitaan.

Hyvä puoluevaltuusto,

Kristillisdemokraatit haluavat olla Suomen johtava perhe-, yrittäjyys ja hyvinvointipuolue. Hallituksen tavoitteena on lapsimyönteinen yhteiskunta. Lapsilisiä eikä kotihoidontukea leikata – päinvastoin – lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan nostamalla lapsilisää alle kolmevuotiaiden lasten perheissä sekä monilapsisissa perheissä, lisäämällä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta, korottamalla yksityisen hoidon tuen hoitorahaa sekä nostamalla opiskelijoiden huoltajakorotusta. Lisäksi hallitus ottaa käyttöön lapsikohtaisen korotuksen työtulovähennykseen (ns. Lapsivähennyksen). Näillä toimenpiteillä tähdätään myös syntyvyyden parantamiseen. Me kristillisdemokraatit haluamme, että Suomi on edelleen houkutteleva paikka perustaa perhe, tavoitella unelmia ja maa, jossa perheillä ja yksilöillä on laajat valinnanvapaudet elää oman näköistä elämää ja että yhteiskunta tukee näitä ratkaisuja!

Olen tässä tuonut esille näitä valtion talouden tasapainottamisen toimia, sosiaaliturva- ja työmarkkinauudistuksia ja Päivi katsauksessaan kertoo sitten tarkemmin sotesta, vanhustenhoidosta ja hyvinvointialueiden sekä nuorten ajankohtaistilanteesta. Voisin kuitenkin vielä muutaman sanan sanoa koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä hallituksen innovaatiopanostuksista. Tiedämme, että Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen emmekä me leikkaa koulutuksesta. Korkea osaamis- ja koulutustaso luovat edellytyksiä talouden kasvulle ja myös vahvistavat yhteiskunnallista resilienssiä.

Usko koulutuksen voimaan on kriisien keskellä vain vahvistunut.  Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi takaisin maailman osaavimpien kansakuntien kärkeen ja vahvistamme peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla ja kohdistamme rahoitusta erityisesti sinne perustaitojen vahvistamiseen. Budjetin noususta suuri osa, 215 miljoonaa, suuntautuu korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen. Tavoitteena on koko väestön koulutus- ja osaamistason nosto.  Hallitus toteuttaa erittäin mittavan, lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman. Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen tulee 1,6 miljardin investointipaketti, josta panostukset erityisesti alempiin tieverkkoihin. Kristillisdemokraatit pitivät huolta, että aluekehitysrahoja kohdennetaan edelleen Pohjois- ja Itä-Suomeen. Myös Kaakkois-Suomeen suunnattiin rakennemuutoksesta johtuviin haasteisiin noin kuuden miljoonan euron tukipaketti.

Torstaina teimme valtioneuvostossa koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta historiallisesti merkittävän ja pitkään vaikuttavan periaatepäätöksen, joka vie maatamme kohti puhtaan energian voimakasta kasvua. Metsähallituksen hallinnassa olevilla yleisillä vesialueilla Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjoismaalla käynnistetään merituulivoima-alueiden huutokauppamenettely, jolla synnytetään merkittävä määrä uusiutuvaa ja päästötöntä sähköntuotantoa Suomeen, luodaan työpaikkoja ja saadaan verotuloja. Samalla energiatuotantomme omavaraisuus vahvistuu merkittävästi. Huutokaupattavien alueiden tuulivoiman ennakoidaan lisäävän Suomen vuotuista sähköntuotantoa yli kolmanneksella.

Olemme kunnostautuneet myös luonnonsuojelun saralla. Hallitus toteuttaa Euroopan tasolla ainutlaatuisen suurta virtavesien ennallistamishanketta, johon on varattu 20 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriö asetti lokakuun puolivälissä selvitysmiehen, jonka tehtävänä on laatia ratkaisuehdotus, joka mahdollistaisi Heinäveden Palokin koskien ennallistamisen Saimaan alueen järvitaimenten, jopa järvilohien kutualueiksi. Palokin koskien ennallistaminen on tärkein yksittäinen toimenpide Suomen sisävesien uhanalaisten lohikalakantojen elvyttämiseksi. Toteutuessaan hanke kattaa yksinään reilusti EU:n biodiversiteettistrategian mukaisen Suomen virtavesien ennallistamistavoitteen.

Pitkäjännitteisen suojelutyön sekä maa- ja metsätalousministeriön laatimien kalastusrajoitusten ansiosta saimaannorppakanta on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Metsähallituksen lokakuussa julkaiseman arvion mukaan Saimaalla sukeltelee jo 480 norppaa. Hallitusohjelmassa luvataan edelleenkin turvata saimaannorppakannan kasvun edellytykset.

Hyvät ystävät,

Viimeisenä asiana otan esille turvallisuuspolitiikan, jonka puitteissa olemme eläneet erikoisia aikoja. 8.10. saimme tiedon, että Suomen ja Viron väliseen kaasuputkeen on tullut vaurio. Asiaa selviteltäessä todettiin, että vaurio sijaitseen Suomen merialueella ja että se on syntynyt ulkopuolisen toiminnan seurauksena. Keskusrikospoliisi tutkii edelleen asiaa, mutta tapahtuma on lisännyt huolta Itämeren turvallisuustilanteesta.

Muun muassa NATO on tästä syystä lisännyt läsnäoloaan alueella. Läsnäolon lisääminen sisältää muun muassa tiedustelu- ja valvontayhteistyötä, Naton pysyvien laivasto-osastojen toimintaa merialueilla ja muita puolustusta ja pelotetta vahvistavia toimia. Nato myös lähettää Itämerelle neljä miinantorjunta-alusta.

Toimenpiteet eivät kuitenkaan tarkoita, että sotilaallinen uhka olisi kasvanut. Myös Suomen energiahuoltovarmuus on turvattu ja vakaa. Vaikka teko on vakava, se ei ole ollut Suomen kriittistä infrastruktuuria lamauttava. Arki Suomessa jatkuu kuten ennenkin. Putkirikko ja myöhemmin todetut ongelmat telekaapelissa eivät ole vaikuttaneet Suomen huoltovarmuuteen tai ihmisten arkeen.

Venäjän hybridivaikuttamisen palettiin kuuluu myös vaikuttaminen ja paineen luonti Suomen rajalla. Kyseessä on selkeä Venäjän hybridivaikuttamisen operaatio, jossa Venäjän viranomaiset värväävät henkilöitä ylittämään rajaamme.  Kyseessä on ilmiö, jonka Venäjän viranomaiset sallivat aiemmasta poiketen. Siihen liittyy myös kansainvälistä rikollisuutta. On oikeusvaltioperiaatteen mukaista, ettei ihmisten välineellistämistä ja hyväksytä. Tämä toiminta on saatava loppumaan. Venäjän vaikuttamisen tavoitteena on saada luotua railoja ja hajaannusta yhteiskuntiin. Maahantulon välineellistäminen on yksi keinoista vaikuttaa Suomen ja EU:n rajaturvallisuuteen.

Venäjän operaatiosta johtuen Suomi on sulkenut tällä viikolla lisää itärajan rajanylityspaikkoja. Kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty ainoastaan Raja-Joosepin raja-asemalle. Rajan sulkeminen oli välttämätön päätös, jonka avulla Suomi pitää huolta omasta rajaturvallisuudestaan. Suomen rajaviranomaiset valvovat aina sekä maastorajaa, että rajanylityspaikkoja luvattomien rajanylitysten estämiseksi. Frontexilta on myös pyydetty tukea rajavalvonnan tehostamiseksi.

Nykyisten hallituskumppaniemme kanssa olimme viime vaalikaudella suuressa roolissa muuttamassa rajavartiolakia ja nyt lainsäädäntömme on ajantasainen. Vanhan lain puitteissa emme olisi pystyneet näihin toimenpiteisiin. Olemme pystyneet hillitsemään rajaliikennettä, sulkemaan raja-asemia sekä keskittämään turvapaikkaprosessit valikoiduille raja-asemille uuden lain puitteissa.

Hallitus seuraa tilannetta jatkuvasti, ja hallituksella on valmius edelleen tehdä toimenpiteitä, mikäli niitä tarvitaan. Rajaylityspaikkojen sulkeminen tuo toki haasteita monen yksilön ja yrityksen arkeen. Ymmärrämme sen. Suomen on kuitenkin pysyttävä päättäväisenä, jotta tällainen toiminta loppuu. Vahva ja eheä yhteiskunta on Suomen voimavara.

Presidenttiehdokkaana olen koko kampanjan ajan painottanut sitä, että turvallinen ja kriisinkestävä Suomi lähtee kokonaisturvallisuusajattelusta, jossa sotilaallinen maanpuolustus, kova maanpuolustustahto ja myös oman alueen koskemattomuuden turvaaminen luovat perustan. Olemme myös aktiivinen Nato-maa ja teemme hyvää kansainvälistä yhteistyötä. Suomelle on tärkeää USA:n kanssa tehtävä DCA sopimus ja olemme myös mukana JEF-yhteistyössä. Sen lisäksi meillä on kahdenvälisiä turvallisuuspoliittisia sopimuksia muun muassa Ruotsin kanssa, josta toivomme nopeasti Nato-maata. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus tänä päivänä sitoutuvat hyvin pitkälti toisiinsa ja on tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa meillä vallitsee ilmapiiri, jossa jokainen kokee kuuluvuutta tähän yhteiskuntaan eikä sisäinen turvallisuus horju. Sen lisäksi tarvitaan kriisinkestävyyttä ja se tarkoittaa sitä, että meillä on omavaraisuutta ja olemme myös huoltovarmuudeltaan korkealla tasolla ja pystymme muun muassa esimerkiksi ruoantuotannossa huolehtimaan, paitsi omien kansalaisten ruoantuotannosta, niin toivon mukaan tulevaisuudessa myös yhä suuremman joukon ruokahuollosta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa maassamme tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta. Tässä joukossa saan olla vaikuttamassa nyt ministerinä ja presidentinvaalien jälkeen puolella tai toisella!